Kanadalaisen tutkimuksen mukaan äidit luottavat imetysdieettien tehoon, vaikka näyttö niiden toimivuudesta puuttuu.
Voiko imetysdieetillä ehkäistä lapsen allergian?
08.04.2022allergianaistentauditraskausravitsemusruoka
Teksti: Riikka Sallinen | Kuva: Wendy Wei palvelusta Pexels
Tiettyjä ruoka-aineita karttaviin imetysdieetteihin luotetaan, mutta mitä sanoo tutkimus: lisääkö vai vähentääkö välttämisruokavalio allergioiden määrää?
Monet imettävien äitien käyttämät nautintoaineet kuten kofeiini ja alkoholi siirtyvät rintamaitoon (1, 2). Myös äidin syömästä ruoasta siirtyy maitoon aineita; näiden joukossa myös ruoka-aineiden allergiaa aiheuttavat aineet eli allergeenit.
Imetysdieettiä noudattava äiti jättää omasta ruokavaliostaan yhden tai useamman ruoka-aineen pois. Vältettäviä ruoka-aineita ovat lasten yleiset ruoka-aineallergioiden aiheuttajat kuten pähkinät, kananmuna sekä maito- ja viljatuotteet.
Imetysdieettiin luottava ajattelee, että näin lapsi ei altistu allergiaa aiheuttaville aineille ja allergia ehkäistään.
Voiko rintamaito ylipäätään allergisoida?
Ruoka-aineallergiat ovat pienillä lapsilla yleisiä ja vanhemmat epäilevät allergioita herkästi. Lasten ruoka-aineallergiat oireilevat yleisimmin erilaisina iho-oireina kuten ihottumana. Allergiat voivat aiheuttaa myös suolisto-oireita kuten ripulia, mutta ne ovat harvinaisempia. Vatsaoireita voivat aiheuttaa myös monet muut syyt kuten koliikki ja refluksi.
Allergiaa aiheuttavaksi määräksi lasketaan sellainen määrä allergeenia, josta aiheutuu edellä kuvatun kaltaisia havaittavia allergisia oireita. Määrä vaihtelee. Silti vähimmilläänkin ainetta tulee saada milligrammoja, jotta lapsella ilmenisi allergiaoireita.
Rintamaidossa havaittavat allergeenien määrät vaihtelevat paljon. Mutta kaiken kaikkiaan ne ovat selvästi pienempiä kuin allergiaa aiheuttavat määrät.
Rintamaidossa havaitaan useimmiten nanogrammoja allergeenia, eli milligramman miljoonasosia. Suurimmillaankin allergeenia on rintamaidossa mikrogrammoja eli tuhatkertaisesti vähemmän, kuin mitä tarvittaisiin allergiaoireiden esiintymiseen. Tästä syystä allergisoituminen rintamaidosta olisi vähintääkin epätodennäköistä.
Välttämisruokavalioiden on havaittu tutkimuksissa lisäävän allergioiden määrää.
Lisäksi esimerkiksi kaikilla äideillä rintamaidossa ei havaita maidon allergeeneja lainkaan maitotuotteiden käytöstä huolimatta. Näidenkin äitien lapsilla on todettu lehmänmaitoallergiaa, vaikka lapset ovat vielä olleet täysin rintaruokinnassa.
Koska rintamaitoon siirtyvä allergiaa aiheuttavien aineiden määrä on erittäin pieni, lasten ruoka-aineallergioiden Käypä hoito -suositus ei suosita imetysdieettien käyttöä lapsen ruoka-aineallergioiden ehkäisyyn.
Itse asiassa näistä dieeteistä voi olla pikemminkin haittaa kuin hyötyä: välttämisruokavalioiden on havaittu tutkimuksissa lisäävän allergioiden määrää.
Esimerkiksi runsaan maitotuotteiden käytön imetyksen aikana on eri tutkimuksissa (5, 6) havaittu ehkäisevän lapsen lehmänmaitoallergiaa. Myös muita ruoka-aineallergioita todettiin vähemmän runsaasti maitotuotteita imetyksen aikana käyttäneiden äitien lapsilla.
Lisäksi on hyvä muistaa, että suurin osa lasten allergioista on ohimeneviä. Allergiaoireilu loppuu yleensä muutamassa vuodessa tai nopeamminkin, kun lapsen elimistö oppii sietämään allergiaa aiheuttavaa ainetta.
Välttämisdieeteillä on kuitenkin paikkansa. Niitä voidaan käyttää erikoissairaanhoidossa vakavia oireita aiheuttavien allergioiden selvittämiseen, aiheen tuntevan erikoislääkärin ohjeistuksella. Ammattilainen seuraa myös, miten dieetti vaikuttaa allergiaoireisiin. Allergioiden hoitoon liittyy paljon yksityiskohtaista tietoa ja hoitolinjaukset tehdään potilaskohtaisesti (3, 4 ).
Suosion taustalla halu huolehtia lapsesta
Imettävät äidit ovat tutkitusti kiinnostuneita ruokavaliostaan ja sen vaikutuksista lapseen. Monet noudattavat erilaisia ruokavalioita sekä raskauden että imetyksen aikana.
Kanadalaisen tutkimuksen mukaan äidit luottavat imetysdieettien tehoon, vaikka näyttö niiden toimivuudesta puuttuu.
Äidit kokivat imetysdieetin aloittamisen neutraaliksi tai positiiviseksi päätökseksi, vaikka se olisi johtanut hyvin rajoittuneeseen ruokavalioon.
Tutkimukseen osallistuneet äidit kokivat hankalaksi ravitsemusta koskevan tiedon luotettavuuden arvioinnin. Ohjeita ruokavalioiden noudattamiseen on paljon ja niitä tulee erilaisista lähteistä.
Äidit suosivat ohjeistuksia, jotka tulivat sukulaisilta, ystäviltä tai muilta luotettavaksi koetuilta henkilöiltä. Internetin ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoon ei luotettu yhtä paljoa.
Imetysdieetti aloitettiin joko sen takia, että vauvan oloa haluttiin helpottaa keinolla millä hyvänsä tai koska haluttiin muiden hyväksyvän ruokavalion suhteen tehdyt valinnat. Äidit kokivat imetysdieetin aloittamisen neutraaliksi tai positiiviseksi päätökseksi, vaikka se olisi johtanut hyvin rajoittuneeseen ruokavalioon.
Olisikin todella tärkeää, että viralliset ohjeistukset olisivat selkeitä ja oikean tiedon välittymisestä huolehdittaisiin.
Tutkimustieto puoltaa mahdollisimman monipuolista ruokailua myös imetysaikana
On hyvä muistaa, että välttämisruokavaliota noudattaessa välttää ruoka-aineiden mahdolliset haitalliset vaikutukset, mutta samalla jää ilman ruoka-aineen hyviä puolia.
Tämän takia vastikään julkaistu eurooppalainen suositus lasten ruoka-allergioiden ehkäisyyn ei myöskään suosita välttämisruokavalioita. Suositus pohjautuu imetysdieeteistä tehtyyn selvitykseen, jossa todettiin, etteivät imetyksen aikaiset välttämisdieetit vähentäneet todettujen ruoka-aineallergioiden määrää 1-, 2- tai 7-vuotiailla lapsilla. Päin vastoin välttämisdieetit altistavat äidin ja lapsen yksipuoliselle ruokavaliolle ja siitä aiheutuville puutoksille.
Välttämisruokavalioiden havaittiin lisäävän allergioiden määrää.
Koska imetysdieettien tehosta ei ole luotettavaa näyttöä, on parempi keskittyä syömään mahdollisimman monipuolisesti imetyksen aikana.
Tätä tukevat monet tutkimukset. Lihan, vihanneksien ja palkokasvien käyttö lisäsi rintamaitoon erittyvän sinkin ja raudan määrää. Raudan määrää lisäsi myös kalan, äyriäisten, siementen ja pähkinöiden runsas käyttö.
Imettävän äidin ei siis kannata ruveta rajoittamaan ruokavaliotaan estääkseen lapsen ruoka-aineallergian kehittymisen, sillä monipuolisen ruokavalion on todettu vähentävän allergisoitumisen riskiä. Tärkeintä on keskittyä sekä imettävän äidin että lapsen monipuoliseen ruokavalioon.
Riikka Sallinen
Kirjoittaja opiskelee lääketiedettä Oulussa. Häntä kiinnostaa erityisesti lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Opiskelun vastapainona kirjoittaja tykkää leipoa, tehdä käsitöitä ja opetella vieraita kieliä.
LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA
En tiedä ketään joka olisi ruvennut imetysdietille estääkseen allergioita kehittymästä:” Imettävän äidin ei siis kannata ruveta rajoittamaan ruokavaliotaan estääkseen lapsen ruoka-aineallergian kehittymisen, sillä monipuolisen ruokavalion on todettu vähentävän allergisoitumisen riskiä.”
Vaan koska on todennut jonkun ruoka-aineen aiheuttavan oireita lapselleen.
Itse koin todella suurta vähättelyä kun esikoisen ollessa vauva hain apua siihen että lapsi vaan huusi ja huusi ja oli punaisen kirjava ja uloste vihreää limaa. Vauvat kuulemma itkee, ihottuma on atopiaa ja monta rasva reseptiä käteen. Söin paljon kananmunia koska kaverilla oli kanoja. Lopulta yhdistin jos syön kananmunaa ja vähän ajan päästä imetän muuttuu vauva aivan kirkkaa punaisen pilkulliseksi. Jätin munan ruokavaliosta ja huuto loppui, kakka muuttui keltaiseksi ja näpyt katosi. Lapsi on nyt 7 vuotias ja anafylaktisesti kananmunalle allerginen.
”Imetysdieettiin luottava ajattelee, että näin lapsi ei altistu allergiaa aiheuttaville aineille ja allergia ehkäistään.”
Tämä väite tuskin pitää paikkaansa. Kokemukseni mukaan äidit ajattelevat imetysdieetin estävän lapsen altistumista allergiaa aiheuttaville aineille ja siten lapsi välttyy allergiaoireilta. Artikkeli ei huomioi lainkaan allergiaperheiden todellisuutta, (kuten suuri osa lääkäreistäkään ei huomioi), lapsen allergiaoireet vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin ja jaksamiseen, mm koko perheen uniin.
Jos imetysdieetti saa arjen sujumaan ja lapsen kivuttomaksi, on imetysdieetti hyvä vaihtoehto, vaikka se rajoittaisi omaakin ravitsemusta.
Hei,
Lotto sattui arpomaan 2 allergista lasta. Ensimmöisen kohdalla en ymmärtänyt rajata omaa ruokavaliota tarpeeksi, jonka seurauksena vauvan posket vereslihalla, yöt huutoa ja iho karmeassa kunnossa. Kiinteiden aloittaminen paljasti lukuisia anafylaktisia allergioita. Edelleen 9v kananmunasta ja pähkinästä anafylaksia. Vehnä, ruis ja ohra myös pois. Nuoremman lapsen kohdalla aloitin imetysdietin oireiden ilmestyttyä. Onneksi. Koska nuorempi on ollut pääasiassa suolioireinen, eivät allergiat näkyneet ige-verikokeissa. Osasin luottaa omaan vaistoon ja meillä oli varsin tyytyväinen , hyväihoinen vauva. Nyt 5v lapsella allergiat muuttuneet, maidosta ja munasta anafylaksia, viljat epäselviä. Useilla allergiat poistuu 1v, 3v tai kouluikään mennessä. Ei kaikilla. On kurjaa, että useat lääkärit näin olettavat, eikä allergisten lasten vanhemmat saa tukea, vaan käsketään siedättää, joka ei suolioireisissa toimi vaan pahentaa tilanteen. Ja varsinkin jos suvussa on allergiaa on erittäin todennäköistä että lapsellakin on. Ja se imetysdieetti on todella tehoaa! Nuorimmainen ei esim.puklaillut koskaan. Paitsi kerran erehdyin syömään gluteenittoman pizzan tavallisella juustolla-> seuraavasta imetyksestä puklailua 6h putkeen… ja väitän sen johtuneen pizzan maitojuustosta.
Hei,
Kiitos tekstistä ja keskustelun avaamisesta. Olisi hienoa, jos tätä aihetta voisi tutkia enemmän ja saada lisää näkökulmaa asiaan. Esimerkiksi Facebookin allergia-, imetysdiettaajat- ja refluksiryhmissä on tuhansia äitejä, jotka ovat havainneet lapsensa reagoivan äidinmaidon kautta esimerkiksi refluksioirein, suolisto-oirein, ja/tai itkemällä kovasti altistuttuaan tietyille ruoka-aineille. Suuri osa äideistä aloittaa imetysdieetin vasta näiden havaintojen pohjalta ja arki muuttuu radikaalisti kun vauva ei esimerkiksi enää itkekään koko ajan.
Oma kokemukseni on se, etten saanut neuvolasta lainkaan konkreettisia ohjeita vauvan itkuisuuden syyn selvittämiselle. Kielijännettä katsoi pyynnöstäni kunnallisella kolme eri lastenlääkäriä ja he olivat sitä mieltä, ettei jänne ole kireä tai vaikuta mitenkään vauvan oireiluun. Hakeuduimme yksityiselle jossa todettiin heti kielijänteen olevan kireä ja vaativan leikkauksen. Itkut eivät kuitenkaan loppuneet tähän vaikka imetys jänteen katkaisun jälkeen helpottuikin, muttemme edelleenkään saaneet tukea neuvolasta. Vasta erilaisten vertaistukiryhmien avulla hakeuduimme yksityiselle tutkimaan itkuisuuden aiheuttajaa ja saimme tukea imetysdieetin kokeilemiselle. Jätin ruokavaliostani pois maitotuotteet ja 2,5viikon jälkeen maitotuotteiden poisjättämisestä meillä oli aivan täysin eri vauva kuin ennen – hän nukkui jopa kahden tunnin pätkiä, kakkasi normaalisti ja mikä helpottavinta, ei itkenyt jatkuvasti. Kun maitoaltistuksessa kokeiltiin maidon antamista tälle aivan uudenlaiselle, hyvävointiselle vauvalle, tulivat ikävät suolisto-oireet ja itkuisuus takaisin noin vuorokauden viiveellä. Nyt kun vauva on reilun vuoden ikäinen, olemme varovasti palautelleet maitoa takaisin ruokavalioon. Alkuun vauva reagoi niin, että pylly paloi tai uloste oli erilaista, mutta jatkoimme kokeilua altistamalla hyvin pienesti ensin äidinmaidon kautta ja sitten ihan suoraa esimerkiksi antamalla vauvalle juustoa. Nykyään vauva voi siis jo syödä jonkin verran maitotuotteita, mutta ilman imetysdieettiä vauva olisi vain jatkanut itkemistä ja me vanhemmat olisimme väsyneet totaalisesti. Jo tuolloin olimme jaksamisen äärirajoilla ja nytkin kuluneesta vauvavuodesta niin traumatisoituneita, ettemme voi kuvitella pikkulapsiaikaa pitkään aikaan uudelleen. Ilman imetysdieettiä vauva olisi joutunut vastaanottamaan koko ajan kehoonsa sellaista ruoka-somettaa jota keho ei tuossa vaiheessa kestänyt. Ruokatorvi oli tulehtunut ja suolisto myös tulehdustilassa. Ilman dieettiä ja annettua taukoa suolistolle ja ruokatorvelle kärsisi vauva varmasti elinikäisistä vaurioista.
Minun, kuten monen muunkin vanhemman kokemus onkin siis vahvasti se, että imetysdieetistä voi olla erittäin suuri apu, jopa ihmishengen kokoinen. Se, että imetysdieetistä luodaan kuvaa toimimattomana hoito-/apukeinona tai jopa allergioita edesauttavana tekijänä on mielestäni kyseenalaista – näkemykseni mukaan tästä aiheesta ei ole vielä riittävän laajasti tietoa.
Onhan hyvin todennäköistä, että esimerkiksi migreeniä havaitaan keskimääräistä enemmän migreenilääkettä käyttävillä henkilöillä – varmasti myös maitoallergiaa niillä lapsilla, joiden äidit ovat jättäneet maitotuotteet ruokavaliostaan imetysaikana pois. Poisjättämiselle on kuitenkin alunalkaen ollut oletettavasti jokin syy, ja kyseisen ruoka-aineen pois jättämisen seurauksena vauva (eli siis myös koko perhe) on voinut paremmin.
Tästä olisi todellakin hyvä ja tarpeellist toteuttaa vielä lisää tutkimuksia.
Hei! Kirjoituksessa oli mielestäni joitakin ongelmallisia kohtia. Erityisesti häiritsi tämä toteamus heti alussa: ”Imetysdieettiin luottava ajattelee, että näin lapsi ei altistu allergiaa aiheuttaville aineille ja allergia ehkäistään.” Tämähän ei pidä paikkaansa. On varmasti harvinaista, että joku lähtisi rajaamaan ruokavaliotaan mahdollisesti merkittävästikin ilman mitään erityistä syytä ja varmuuden vuoksi. Nykyään ollaan yleisesti hyvin tietoisia varhaisen ruoka-ainealtistuksen merkityksestä allergioiden ehkäisystä, sillä tästä puhutaan mm. kiinteiden ruokien aloituksen liittyen paljon. Imetysdieetti aloitetaan usein vauvan oireillessa hyvinkin voimakkaasti ja oireilun vaivatessa vauvaa ja kuormittaessa arkea, ja usein tätä ennen on jo kokeiltu monia erilaisia apukeinoja. Tämä selittänee myös kanadalaistutkimuksen tuloksia: äidit suhtautuivat imetysdieettiin luultavasti neutraalisti tai positiivisesti, koska se mahdollisesti toi viimein avun lapsen oireiluun tai ainakin toivoa tilanteen helpottamisesta?
Päätelmä, kuinka ”välttämisruokavalioiden on havaittu tutkimuksissa lisäävän allergioiden määrää” hipoo kehäpäätelmän rajoja ja on lisäksi siteeratun lähteen perusteella epätosi. Imetysdieettiin ryhdytään lähes poikkeuksetta vauvan jo oireillessa, ei varmuuden vuoksi. Myös tutkimuksessa johon viitattiin imetysdieetillä olivat imettäjät, joiden vauvoilla oli allergista ihottumaa ja oksentelua sekä he, joiden edellinen lapsi oli maitoallerginen – onko todella yllättävää, jos allergiat ovat yleisempiä tässä ryhmässä, kuin verrokeilla? Tällaisella tutkimusasetelmalla ei voida osoittaa kausaalisuhdetta, eli että imetysdieetti lisäisi maitoallergiaa, sillä vertaillut ryhmät olivat lähtökohtaisesti erilaiset, eikä satunnaistamista tehty. Tämä todetaan myös siteeratun artikkelin pohdinnassa ja olisi asiallista mainita tässäkin kirjoituksessa.
Neuvolassa ja perusterveydenhuollossa vauvan allergista oireilua selitetään usein muilla syillä, kuten myös kirjoituksessa viitattiin refluksiin ja koliikkiin. Koliikin selitysarvo oireilun suhteen on kuitenkin heikko, sikäli kun koliikki määritellään vauvan selittämättömänä itkuisuutena (Terveyskirjasto). On tavallista, kuinka allergisen vauvan oireilu kuitataan koliikkina ennen allergian havaitsemista. Samoin refluksista osa on nimenomaan allergiaperäistä, mikä niin ikään jää valitettavan usein tunnistamatta. On totta, että imetysdieettien tueksi kaivattaisiin usein seurantaa erikoissairaanhoidossa, mutta valitettavan usein vanhempien huoli runsaasti oireilevasta vauvasta ja epäilyt allergioista sivuutetaan ja vanhemmat jätetään pärjäämään yksin.
Nämä välttämissuositukset voivat olla peräisin 30 vuoden takaa, koska silloin atoopikkoäideille jopa suositeltiin välttämisdieettiä imetysaikana. Itse en olisi pystynyt semmoista noudattamaan, koska omat ristiallergiani estivät monien tuoreiden vihannesten ja hedelmien käytön enkä halunnut rajoittaa ruokavaliotani entisestään. 30 vuotta sitten imettäneet ovat nyt rakastavia isoäitejä, jotka uhkuvat hyviä neuvoja.
Kiitos kaikille kommentoineille. On hyvä, että asiasta nousee keskustelua. Muistuttaisin kuitenkin kommentoinnin säännöistä (löytyvät myös UKK:sta). Kaikki henkilöön menevä ja muu asiaton kommentointi on kielletty. Kiellettyä on myös HUUTAMINEN. Asiattomuuksia sisältävät kommentit poistetaan kokonaisuudessaan, ilman erillistä ilmoitusta.
Vastalääkkeen artikkeleissa kirjoittajat etsivät lääketieteen tutkimustietokannoista vastauksia terveysväitteisiin. Ne eivät siis sisällä kirjoittajien omia mielipiteitä. Myös tästä syystä kirjoittajan ”mielipiteiden” ja persoonan arvostelu on myös tämän juttutyypin kohdalla täysin perusteetonta.
-Karoliina, sivuston toimituskunnan jäsen
Hei!
Kiitos kaikille kommenteista ja keskusteluun osallistumisesta. Artikkelissa keskitytään imetysdieetteihin allergioiden ehkäisykeinona, vaikka moni käyttää imetysdieettejä myös allergioiden hoitoon. Ehkäisyssä keskitytään allergioiden määrän vähentämiseen suuressa ihmisjoukossa. Ehkäisykeinoista huolimatta osa sairastuu. Tässä ei voida ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin.
Tutkimuksissa allergiaksi vaaditaan se, että oireiden ja tietyn ruoka-aineen välillä pystytään osoittamaan aukottomasti yhteys. Vanhemman arvio oireiden aiheuttajasta ei yksistään vielä riitä allergiadiagnoosiin. Sama koskee arviota mahdollisesta tehosta, lapsen allergiaoireisiin ja niiden loppumiseen vaikuttavat monet asiat.
Vatsaoireita lapsille aiheuttavat monet muutkin syyt kuin allergiat. Myös lapsen itkuisuus voi johtua monesta syystä ja lääkärin tulee erottaa sairauden aiheuttama itku muista syistä. Koliikillekin on omat diagnostiset kriteerinsä.
Allergioiden hoito on oma kokonaisuutensa. Näissä hoitolinjat ovatkin muuttuneet viime vuosien ja vuosikymmenien aikana paljon, aikaisemmin välttämisruokavalioita suositeltiin laajemmin sekä äideille että lapsille.
Monilla lapsilla allergiaoireet ovat niin lieviä, että allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta voidaan edelleen käyttää oireiden sallimissa rajoissa, jolloin lapsen elimistö tottuu allergeeniin pikkuhiljaa ja allergiaoireet jäävät pois viimeistään ennen aikuisikää, monesti jo ennen koulun aloitusta. Lapsen rintamaidon kautta saama allergeenin määrä on niin pieni, että lievissä allergioissa tätä ei ole syytä rajoittaa. Välillä voidaan joutua käyttämään lyhytaikaista ruoka-aineen välttämistä, mutta tämä on tarkoitus pitää mahdollisimman lyhytkestoisena.
Pysyviä välttämisruokavalioita voidaan joutua käyttämään vakavia oireita kuten anafylaksiaa aiheuttavissa allergioissa. Vakavien allergioiden hoito kuuluu asian tuntevalle erikoislääkärille.
yt. Riikka Sallinen
artikkelin kirjoittaja