Usein kysytyt kysymykset

Yhdistyksen jäsenet ovat mukana vapaaehtoisina ja esimerkiksi kokouskulut rahoitetaan yhdistyksen jäsenmaksuista. Vastalääkkeen toiminta käynnistettiin kuitenkin hankkeessa, jonka rahoittivat Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kansanvalistusseura vuosina 2018-2019 ja jota tehtiin yhteistyössä Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestön kanssa. Yhdistyksen perustamista on lisäksi tukenut lääketieteen professori Juhani Knuuti.Hankerahoituksen turvin Kansanvalistusseura järjesti tuoreen yhdistyksen jäsenille koulutusta tieteen yleistajuistamisesta, kirjoittamisesta, puheviestinnästä ja dialogista, perusti yhdistykselle verkkosivut ja toimi verkkosivuston julkaisijana ja editorina hankkeen ajan (2018-2019). Sisällön tieteellisestä tasosta vastasivat ajanjaksona Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestön sekä Juhani Knuutin kokoama asiantuntijaryhmä. Asiantuntijat toimivat vapaaehtoisina.

Emme tue lääketeollisuutta tai ole yhteistyössä lääketeollisuuden kanssa. Vastalääke ja sen kumppanit ovat poliittisesti ja uskonnollisesti riippumattomia.

Näyttöön perustuva lääketiede (engl. evidence-based medicine) tarkoittaa potilastyössä saadun asiantuntemuksen ja ajankohtaisen tutkimustiedon yhdistämistä ja hyödyntämistä potilaan hoidossa. Esimerkiksi Käypä Hoito -suositukset noudattavat näyttöön perustuvaa lääketiedettä.

Emme vastusta mitään hoitoja periaatteen vuoksi. Suhtaudumme kriittisin mutta avoimin mielin kaikkeen tietoon terveydestä. Vaadimme yhtä lailla luotettavia tieteellisiä perusteita sekä lumevaikutusta parempaa näyttöä kaikista uusista ja vanhoista hoitomuodoista. Tiede kuitenkin kehittyy koko ajan ja pyrimme siihen, että pysymme ajan hermolla. Sitoudumme korjaamaan väitteitämme, mikäli uutta merkittävää tutkimustietoa ilmenee ja mikäli väitteissämme ilmenee asiavirheitä.

Valitettavasti monilla uusilla hoitomuodoilla ei ole taustallaan tutkittua tietoa hoidon tehosta. Jos hoitomuodon, lääkevalmisteen tai vaikkapa rohdoksen tehoa ei ole tutkittu, ei voida yksinkertaisesti tietää, onko tehoa vai ei. Tällaisessa tilanteessa emme väitä, että hoito olisi tehoton. Mikäli väitetty teho ei ole esimerkiksi luonnonlakien vastainen, toteamme pikemminkin, että tehon selvittämiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia.

Asialla on kuitenkin kääntöpuoli: ennen kuin jotakin hoitoa tai valmistetta on tutkittu, on myöskin epärehellistä väittää, että se tehoaisi. Todistustaakka on aina väitteen esittäjällä. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikkapa hoitomuodon tarjoajan tai rohdoksen myyjän velvollisuus on aina itse todistaa hoidon teho sekä se, että hoito ei ole haitallinen. Tämä periaate koskee kaikkea koululääketiedettä, ja edellytämme, että sama periaate pätee myös kaikkiin uusiin, ”vaihtoehtoisiin”, täydentäviin ja kokemus- tai uskomuspohjaisiin hoitomuotoihin. Ei siis ole esimerkiksi siten, että tieteen edustajien tulisi todistaa uusi hoito tehottomaksi. 

Tiede kehittyy jatkuvasti ja sen periaatteisiin kuuluu itseään korjaavuus ja kumulatiivisuus, eli tiedon kasaantuminen.

Pääasiassa ristiriitaiset tutkimustulokset johtuvat erilaisista kysymyksenasetteluista ja tutkimusmenetelmistä, jolloin myös tulokset eroavat toisistaan. Samaa asiaa voidaan tutkia monesta eri näkökulmasta ja monista eri lähtökohdista. Lisäksi tiede kehittyy koko ajan ja tutkimusmenetelmien parantuessa myös tulokset voivat tarkentua tai muuttua.

Yleisesti ottaen yhdestä tutkimuksesta ei tule vielä tehdä rajuja päätelmiä, vaan tutkimuksia pyritään uusimaan ja toistamaan. Kun samaa asiaa tutkitaan uudestaan ja uudestaan, voi käydä esimerkiksi siten, että tieteellinen näyttö vahvistuu ja tutkimusten tulos aletaan hyväksyä tieteelliseksi totuudeksi asiasta. Tällöin sille vastakkaiset tulokset katsotaan osaksi virhemarginaalia. Jos taas aiemmalle tieteelliselle totuudelle vastakkainen tieto alkaa lisääntyä tutkimuksissa, näkemyksiä ja suosituksia korjataan.

Lue lisää aiheesta Tieteen periaatteet -osiostamme.

Tutkimuksen luotettavuuden arviointiin toimii hyvin STIGMA-muistisääntö:
Salaliitto: Mainitaanko tekstissä “salaliitto”?
Tutkimukset: Perustuuko teksti tutkimuksiin vai ei? Millaisia tutkimuksia? Vastaavatko viitteiden tutkimukset ollenkaan sitä, mitä tekstissä väitetään?
Ihme: Mainitaanko tekstissä “ihme”?
Guru: Kuka tekstin on kirjoittanut? Oman elämänsä guru vai oikeasti jonkin koulutuksen käynyt?
Myynti: Markkinoiko teksti jotain tiettyä tuotetta (tai onko tekstin tuottanut taho, joka myy samaan aihealueeseen liittyviä tuotteita).
Asiantuntemus: Onko väitteen esittäjällä laisinkaan koulutusta tai asiantuntemusta aiheessa? 
Tulkintaohje:
1 STIGMA-piste: Havahdu tarkastelemaan terveysväitettä kriittisesti.
2 STIGMA-pistettä: Suuri riski, että väite on virheellinen.
3 STIGMA-pistettä tai enemmän: Terveysväite on todennäköisesti huuhaata.

Kommentointi ei toistaiseksi ole mahdollista tällä sivustolla, mutta kannustamme asialliseen ja aiheessa pysyvään keskusteluun ja kommentointiin Facebook-sivullamme. 

Kiellettyä kommenteissa ovat:

• Kunnianloukkaus
• Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen
• Arkaluonteiset tiedot
• Rasismi
• Kiihottaminen kansanryhmää vastaan
• Uskonnollinen vaino
• Uhkailu
• Mainostaminen
• Uhrien ja omaisten nimeäminen
• Kirjoittajien tai toisten kommentaattorien henkilöön menevä arvostelu, nimittely ja solvaaminen
• HUUTAMINEN
• Kiroilu ja muu asiaton kielenkäyttö
• Kuolemalla ilakoiminen
• Asiaton nimimerkki ja nimen tai nimimerkin väärinkäyttö
• Epäolennaiset henkilökohtaisuudet
• Asiasta sadanteen
• Jankuttaminen
• Laittomuuksiin yllyttäminen