Kahvi näyttäytyy aikuisille terveysvaikutuksiltaan pääasiassa hyödyllisenä kohtuullisesti käytettynä. Suodattamattoman kahvin sijaan kannattaa suosia suodatinkahvia. (Kuva: Pexels)

Onko kahvinjuonnista hyötyä terveydelle?

05/03/2021
ruokavitamiinit & lisäravinteet

Teksti: Mia Muhonen

Kahvin ja kofeiinin terveysvaikutuksia on tutkittu kattavasti lukuisissa eri tutkimuksissa. Kahvilla on todettu olevan useita eri terveysvaikutuksia mutta myös haittoja.

Suomalaiset ovat todellista kahvinjuojakansaa ja keskimäärin nautimmekin viisi kupillista kahvia päivässä.

Kahvin piristävän vaikutuksen saa aikaan kofeiini, jota on kupillisessa kahvia tai shotissa espressoa 80–100 milligrammaa. Kofeiinia on myös energiajuomissa, kolajuomissa, suklaassa, teessä ja apteekin kofeiinitableteissa. Tölkillisessä energiajuomaa on kofeiinia vastaava määrä kuin kupillisessa kahvia ja kolajuomatölkissä noin puolet tästä, 25–60 milligrammaa. Kofeiini imeytyy nopeasti ruoansulatuskanavasta ja vaikutus alkaa puolessa tunnissa.

Kahvin kohtuukäytöksi lasketaan yleensä kolmesta viiteen kupillista päivässä. Tällä käytöllä on osoitettu useita terveyshyötyjä. Terveysvaikutuksia on havaittu sekä kofeiinittomalla että tavallisella, kofeiinipitoisella kahvilla. Valtaosa tutkimuksista on kuitenkin tehty kofeiinipitoisella kahvilla.

Kahvin terveyshyödyistä tehdyt tutkimukset ovat pääasiassa seurantatutkimuksia, ja näiden perusteella viitteitä terveyshyödyistä on. Todellisen syy-seuraussuhteen osoittamiseksi tarvitaan kuitenkin pitkäkestoisia satunnaistettuja tutkimuksia, joissa kontrolliryhmä joisi jotain muuta kuin kahvia.

Kahvinjuojilla matalammat riskit kansansairauksiin

Kofeiini itsessään piristää ja parantaa tarkkaavaisuutta. Lisäksi tutkimuksissa on osoitettu kofeiinin parantavan fyysistä suorituskykyä sekä voimaa että kestävyyttä vaativissa urheilusuorituksissa.

Kahvi ei ole pelkästään kofeiininlähde, vaan kahvilla itsessään on osoitettu useita terveysvaikutuksia. Kahvilla on toistuvasti osoitettu yhteys pienempään Parkinsonin ja Alzheimerin taudin sekä masennuksen riskiin. Kahvin on osoitettu myös parantavan lähimuistia ja vähentävän Parkinsonin taudin oireita. Suomalaistutkimuksessa keski-ikäisillä kahvinjuojilla oli pienempi riski sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin myöhäisiällä, kuin ei-kahvinjuojilla. Pienin riski oli kohtalaisesti eli 3–5 kuppia vuorokaudessa kahvia juovilla, joilla sairastumisriski oli 65 prosenttia pienempi.

Kahvi pienentää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen, joka on merkittävä elintavoista riippuvainen kansansairautemme. Jokainen kupillinen vähentää sairastumisriskiä noin seitsemällä prosentilla, joten viisi kupillista päivässä vähentää riskiä jopa 30-35 prosenttia.

Suuremmilla määrillä lisähyötyä ei ole havaittu. Sama tulos on saatu tutkimuksissa myös kofeiinittomalla kahvilla sekä suodattamattomalla kahvilla, kuten pannukahvilla. Diabetesriskin pieneneminen selittyy kahvin, myös kofeiinittoman, sisältämällä antioksidanttisella klorogeenihapolla.

Kolme kupillista kahvia päivässä on toistuvasti yhdistetty matalampaan sydän- ja verisuonisairauksien kuolleisuuteen. Riski on jopa 19 prosenttia pienempi kuin ei-kahvinjuojilla. Kuitenkaan yli kolmesta kupillisesta ei ole osoitettu merkittävää hyötyä. Kahvin juonti nostaa hieman verenpainetta, mutta tämä vaikutus häviää 2–3 tunnin kuluessa, eikä pitkällä aikavälillä kahvilla ole yhteyttä korkeaan verenpaineeseen.

Kahvia juovilla on seurantatutkimuksissa ilmennyt myös hieman vähemmän syöpiä, erityisesti eturauhassyöpää, kohdunrungonsyöpää, ihosyöpää sekä maksasyöpää. (1,2) Kaikkien edellä mainittujen sairauksien osalta jää kuitenkin epävarmaksi, onko kyseessä todellinen syy-seurausyhteys, sillä sairauksien syntyyn vaikuttaa todella moni eri tekijä.

Liika kofeiini aiheuttaa myrkytysoireita ja riippuvuutta

Kahvin juonnilla on kuitenkin myös haittansa. Suodattamaton kahvi, kuten pannukahvi ja espresso, lisäävät veren ”pahan” LDL-kolesterolin määrää ja siksi kannattaa suosia suodatinkahvia, jossa haitalliset aineet jäävät pääosin suodatinpaperiin. Monet myös lisäävät kahviinsa maitoa, kermaa ja sokeria, jotka lisäävät huomattavasti kahvikupillisen energian sekä tyydyttyneiden rasvojen määrää.

Raskaana olevalle suositellaan enintään kahta kahvikupillista päivässä, sillä raskaana olevalla kofeiini hajoaa elimistössä hitaammin. Suuremmat annokset voivat altistaa ennenaikaiselle synnytykselle sekä keskenmenoille (1, 2).

Ihmiset kokevat kofeiinin piristävän vaikutuksen eri tavoin, mutta yleensä kofeiinin puoliintumisaika elimistössä on keskimäärin viidestä kuuteen tuntia. Kofeiinin hajoamisnopeus riippuu yksilöllisestä aineenvaihdunnasta, ja siksi osa ihmisistä on herkempiä kofeiinin vaikutukselle. Iltapäivällä nautittu kahvi voi siis vaikuttaa haitallisesti yöuniin.

Kun kofeiinia nauttii yli 400-600 milligrammaa vuorokaudessa, voi ilmetä erilaisia myrkytysoireita, kuten levottomuutta, vapinaa ja tykytystä. Lapsille kofeiinin myrkytysoireet ilmenevät jo huomattavasti pienemmillä annoksilla. Nuorilla jo puoli tölkkiä energiajuomaa päivittäin voi lisätä kofeiininsietoa ja yli kokonaisen tölkin juovilla on havaittu ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä.

Kofeiini aiheuttaa myös osalle ihmisistä riippuvuutta. Kun kahvin juonnin lopettaa, voi 12–24 tunnin sisällä ilmetä vieroitusoireita, kuten päänsärkyä, väsymystä ja alakuloa. Oireet kuitenkin väistyvät muutamassa päivässä.

Kahvi lisää joko kofeiinin tai muun syyn takia myös refluksitaudin oireistoa sekä lisää ruokatorven happorasitusta. Refluksi voi ilmentyä rintalastan takaisena epämiellyttävänä poltteena. Kofeiiniton tai tavallinen kahvi myös herättelee suoliston liikettä ja toimintaa. Suoliston reaktion voi huomata jo minuuteissa kahvikupillisen nauttimisen jälkeen, mutta vaikutus myös loppuu nopeasti.

Terveyttään ajattelevat suomalaiset voivat siis edelleen laittaa kahvinsa tippumaan, kunhan pannullisia ei kulu useampaa päivässä, eikä kupillisia höystetä kermalla ja sokerilla.

Tutkimusten valossa kahvi näyttäytyy aikuisille terveysvaikutuksiltaan pääasiassa hyödyllisenä kohtuullisesti käytettynä ja myös kofeiinittomalla versiolla on terveydellisiä etuja. Lasten ja nuorten sen sijaan olisi hyvä pidättäytyä kahvista ja muista kofeiinia sisältävistä tuotteista.



Mia Muhonen

Kirjoittaja on toiminut Vastalääke ry:n hallituksessa perustamisesta lähtien ja puheenjohtajana vuonna 2021. Erityisesti häntä kiinnostaa ravitsemustiede, jota hän lukee perusopintojen lisäksi koulussa. Vapaa-ajallaan hän retkeilee ja urheilee aktiivisesti.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *



Lue myös

artikkeli

Onko punariisi vaihtoehto kolesterolilääkitykselle? 09/10/2020

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat maailmanlaajuisesti johtava kuolinsyy. Yksi suurimmista riskitekijöistä niihin on veren korkea kolesteroli. Korkean kolesterolin ensisijainen hoito on…

artikkeli

Nainen ottaa kasvoilleen aurinkoa
Onko D-vitamiini ihmelääke? 25/05/2020

”D-vitamiini on siis vuosisadan keksintö ja kustannustehokkain hoitomuoto (…) D-vitamiinin puute vaikuttaa 200 sairauteen ja 2000 geenimme toimintaan…” “D-vitamiinin nauttiminen…

Ehdota meille aihetta

Oletko törmännyt terveysväitteisiin, joiden todenperäisyys jäi vaivaamaan mieltäsi? Lähetä kysymyksesi meille! Valitsemme artikkeleiksi aiheita myös lukijoiden kysymysten joukosta.

Seuraa meitä somessa

Tämän sivuston suunnittelusta ja tuotannosta vastasi Kansanvalistusseura (2019). Sivuston artikkelien tuotantoon on saatu rahoitusta lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Graafinen suunnittelu: Sanna Lehti, tekninen toteutus Big Vision