Tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan.
Jaa somessa:
Onko ultraäänitutkimus vaarallinen sikiölle?
06.02.2020tiede & media
Teksti: Juhani Knuuti & Kristiina Makkonen
Suomessa raskaana olevat naiset saavat mahdollisuuden osallistua kahteen rutiiniomaiseen raskaudenaikaiseen ultraäänitutkimukseen, joiden tarkoitus on seuloa sikiön kehitykseen liittyviä ongelmia. Ultraääni on turvallinen, helppo ja kustannustehokas tutkimus. Kuitenkin, raskaudenaikaisen ultraäänitutkimuksen turvallisuus ja hyödyllisyys on puhuttanut nyt alkuvuodesta.
Maria Aronsonin Juuri Mama –blogikirjoituksessa tammikuussa 2020 tuotiin esiin raskaudenaikaiseen ultraäänitutkimukseen liittyviä riskejä.
Ultraäänitutkimuksia pidettiin kirjoituksessa merkkinä medikalisaatiosta. Kirjoituksessa haikailtiin aikaa, jolloin raskauden seurannassa käytettiin ”kätilön torvea” ja sikiön tilaa seurattiin vain vatsan päältä tunnustelemalla.
Aronson unohtaa, että tuohon vanhaan hyvään aikaan sekä lapsi- että äitikuolleisuus olivat moninkertaisia nykytilaan verrattuna. Vanhat hyvät ajat eivät ole usein oikeasti olleet niin hyviä, kuin niitä halutaan romantisoida.
Vaikka Aronson heti kirjoituksen alussa yrittää välttää mahdollisen kritiikin väittämällä, ettei hänen kirjoitustaan tarvitse ottaa totuutena, kirjoitus kuitenkin lietsoo perusteetonta ja haitallista pelkoa tarpeellisia ja turvallisia ultraäänitutkimuksia kohtaan.
Aronson kertoo toimivansa doulana. Suomen Doulat ry:n verkkosivuilla kerrotaan, että
Doula on vanhempien tuki ja turva raskauden aikana, synnytyksessä sekä sen jälkeen. Doula tutustuu synnyttäjän toiveisiin etukäteen ja tarjoaa tietoa synnytykseen liittyen. Hän päivystää neljä viikkoa 24/7 ja tulee tukemaan sinua ja kumppaniasi yöllä tai päivällä niin kauan kuin synnytys kestää.
Aronsonin toimiessa doulana on erittäin tärkeää, että äidille tarjottu tieto olisi asiallista ja perustuisi oikeaan tietoon eikä perusteettomaan pelotteluun.
Raskaudenaikaisen ultraäänitutkimuksen hyödyt
Raskauden seurantaan liittyviä ultraäänitutkimuksia on tehty Suomessa jo yli kuusikymmentä vuotta. Se on helppo ja kustannustehokas tutkimus. Tänä päivänä Suomessa raskaana oleva nainen on oikeutettu kahteen ilmaiseen ultraäänitutkimukseen.
Ensimmäinen rutiininomainen tutkimus tehdään ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ja toinen suoritetaan toisen raskauskolmanneksen aikana. Tutkimus voidaan suorittaa joko emättimen kautta tai vatsan ihon päältä. Emättimen kautta tehtävä tutkimus mahdollistaa tutkimuksen suorittamisen aikaisemmassa raskauden vaiheessa, sillä sen näkyvyys on parempi.
Raskauden ajan ultraäänitutkimuksilla on tärkeä rooli sikiön kehitykseen liittyvien ongelmien seulonnassa ja hoidossa. Jotta kasvun ja kehityksen ongelmat saataisiin seulottua mahdollisimman tehokkaasti, tarvitaan kaksi eri ajankohtana tehtyä tutkimusta. Lisäksi ultraäänitutkimuksella voidaan selvittää sikiön ikä luotettavammin, kuin päättelemällä viimeisten kuukautisten perusteella. Iän selvittäminen on tärkeä osa sikiön terveydentilan seurantaa.
Varhain havaitut ongelmat antavat lisäaikaa esimerkiksi mahdollisen raskaudenkeskeytyksen tai hoitojen pohtimiseen. Suurin osa sikiön vaikeista rakenteellisista virheistä voidaan havaita jo ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Vaikka ensimmäisen raskauskolmanneksen ultraäänitutkimus ei ole aina täysin varma, tarjoaa se silti hyvin tärkeää tietoa raskauden tilasta.
Ultraäänen mahdolliset haitat yleensä
Ultraääni on siis korkeataajuista ääntä. Ultraääni ei kykene rikkomaan DNA:ta eikä aiheuttamaan mutaatioita eikä se ole ns. ionisoivaa säteilyä, kuten esimerkiksi röntgensäteily.
Ultraäänen mukana siirtyvä energia voi kuitenkin aiheuttaa lämpövaikututusta ja ns. kavitaatiota. Lämpövaikutus nostaa paikallisesti kudoksen lämpötilaa. Kavitaatio tarkoittaa voimakastehoisen ultraäänen aiheuttamaa ravistelua ja kuplanmuodostumista.
Nämä ilmiöt riippuvat keskeisesti käytetystä ultraäänen tehosta. Ultraäänitutkimuksissa käytetyn ultraäänen teho on nykyisin säädetty niin, että näitä ilmiöitä ei merkittävissä määrin synny ja kussakin tilanteessa käyttö on turvallista.
Suuritehoista ultraääntä voidaan käyttää esim. syövän hoitoon tai rasvakudoksen vähentämiseen, koska lämpövaikutuksella ja kavitaatiolla voidaan saada aikaan solujen tuhoutumista. Normaaleilla ultraäänilaitteilla tällaista vaikutusta ei saada aikaan.
Ultraäänen mahdolliset haitat raskauden aikana
Ultraäänitutkimuksiin liittyviä haittoja on pohdittu ja arvioitu kymmeniä vuosia. Eri arvioinneissa on päädytty siihen, että asiallisessa käytössä ultraäänitutkimus on yleisesti turvallinen. Mitään merkkejä haitoista ei ole myöskään saatu.
Raskauden aikaisessa ultraäänessä teoreettiset riskit ovat samat kuin muutoinkin eli liittyvät kudoksen lämpenemiseen tai kavitaatioon, joka on raskauden aikana joissakin artikkeleissa arvioitu vähäiseksi, sillä tutkitulla kudosalueella ei ole ilmaa eikä käytetä ns. varjoaineita.
Käytettäessä normaalia raskauden ajalle suositeltua ultraäänitehoa ja normaalilla tavalla, ei lämpövaikutusta kudoksiin synny merkittävästi.
Lääketieteellisistä tietokannoista löytyy vuosikymmenten mittaan runsaasti virallisia ja epävirallisia suosituksia ultraäänen käytöstä raskauden aikana. Tuorein löytynyt julkaisu on vuodelta 2018, jossa Kanadan gynekologinen yhdistys antoi oma päivitetyt suosituksensa.
Suositus voidaan tiivistää seuraavasti:
- Raskaudenaikaista ultraäänitutkimusta tulee käyttää vain, kun sille on lääketieteelliset perusteet.
- Sitä ei tulisi käyttää lääketieteen ulkopuolisiin palveluihin, kuten pelkkään sukupuolen määrittämiseen tai sikiön valokuvaukseen tai muihin kaupallisiin tarkoituksiin.
- Altistuksen ultraäänelle tulisi olla niin vähäinen kuin mahdollista kuitenkin tuottaen tarvittavan tiedon luotettavasti (ns. ALARA-periaate).
- Ultraäänen tekijän tulisi tuntea laitteensa ja osata käyttää niitä standardien mukaisesti.
- Doppler-mittauksia ei suositella käytettävän raskauden 3 ensimmäisen kuukauden aikana, elleivät ne ole tarpeellisia lääketieteellisistä syistä, esimerkiksi anomalioiden selvittämiseksi.
Synnytyksen aikana dopplerilla tehdyssä sykeseurannassa ultraäänen teho on niin pieni, että se ei muodosta riskiä eikä ole siis sama kuin edellä kuvatut doppler-mittaukset. Tämäkin asia on siis aivan päinvastoin kuin Aronson blogissaan väittää.
ALARA-periaate
Miksi suosituksissa ylipäätään annetaan erilaisia rajoitteita, jos ultraääni on todettu turvalliseksi?
Kaikissa lääketieteellisessä kuvantamisessa noudatetaan ns. ALARA-periaatetta (As Low As Reasonable Achievable), jossa aina pyritään minimoimaan pienetkin riskit käyttämällä mahdollisimman pientä altistusta niin, että kuitenkin hyöty saadaan. Tarpeetonta käyttöä vältetään.
ALARA-periaatteen lisäksi lääketieteellisessä kuvantamisessa noudatetaan myös oikeutusperiaatetta. Siinä tutkimuksesta saatavan hyödyn tulisi olla suurempi kuin haitta. Ultraäänitutkimuksen tapauksessa sen suurimmat haitat taitavat jäädä vääriin positiivisiin tuloksiin.
Johtopäätökset
Toisin kuin Maria Aronsonin blogikirjoitus väittää, mitään merkkejä ultraäänitutkimuksen haitoista ei ole saatu kymmenien vuosien laajan käytön aikana.
Ultraäänen haitattomuutta jokaisessa tilanteessa ei kuitenkaan pystytä todistamaan täysin aukottomasti. Tämän vuoksi kansainvälisissä suosituksissa suositellaan tehon säätämistä optimaaliseksi sekä ultraäänitutkimuksen käytön rajaamiseksi vain lääketieteelliseen käyttöön ja ammattilaisen tekemänä.
Suomessa on yksi maailman parhaimpia äitiyshuollon palveluita ja se näkyy hoidon mittareissa. Maassamme on maailman alhaisimpia lukuja muun muassa ennenaikaisista synnytyksistä, äitiyskuolleisuudesta ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikaisesta kuolleisuudesta. Tämä hieno saavutus ei olisi mahdollista ilman äitiyshuoltoa, joka sisältää myös ultraääniseulontoja.
Valitettavasti Maria Aronsonin blogikirjoituksen ohjeilla ei edistetä äitien tai vastasyntyneiden hyvinvointia.
Kirjallisuutta
Morin et al., “Ultrasound Evaluation of First Trimester Pregnancy Complications,” J. Obstet. Gynaecol. Canada, vol. 27, no. 6, pp. 581–585, Jun. 2005.
Farraposo, N. Montenegro, and A. Matias, “Evaluation of the role of first-trimester obstetric ultrasound in the detection of major anomalies: A systematic review,” Journal of Perinatal Medicine, vol. 42, no. 2. Walter de Gruyter GmbH, pp. 141–149, Mar-2014.
J. Salomon et al., “ISUOG Practice Guidelines: ultrasound assessment of fetal biometry and growth,” Ultrasound Obstet. Gynecol., vol. 53, no. 6, pp. 715–723, Jun. 2019.
M. C. Van den Hof, “No. 359-Obstetric Ultrasound Biological Effects and Safety,” J. Obstet. Gynaecol. Canada, vol. 40, no. 5, pp. 627–632, May 2018.
Päivitetty 11.2.2020 klo 17:12: Lisätty tekstin loppuun kirjallisuuslista.
Juhani Knuuti
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori ja professori, jonka mukaan kriittinen ajattelu ja omien aivojen käyttö on alikäytetty voimavara.
LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA
Kristiina Makkonen
Kirjoittaja on turkulaistunut lääketieteen opiskelija ja tohtorikoulutettava, joka toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja järjestöissä. Vapaa-ajalla hän nauttii kulttuurista, liikkumisesta ja matkustelusta.
LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA8 ajatusta aiheesta “Onko ultraäänitutkimus vaarallinen sikiölle?”
Vastaa käyttäjälle Kristiina Peruuta vastaus
Lue myös
puheenvuoro
Lukijat ovat viisaita, mutta eivät välttämättä alasi asiantuntijoita.
Kirjoita, niin kuin haluaisit itsellesi kirjoitettavan – 10 vinkkiä lähestyttävän tieteellisen tekstin luomiseen 21.12.2021
Tiedon saavutettavuuteen vaikuttaa sen lähestyttävyys. Sosiaalisen median käyttö sekä selkeä ja kansantajuinen kieli tuovat tieteellisesti tutkitun tiedon askeleen verran lähemmäksi meitä kaikkia.
puheenvuoro
"Teoksen lukeminen aiheuttanee jonkinnäköisen 'kolhun' lukijan itsetuntoon."
David Robsonin esikoiskirja kolhaisee lukijan itsetuntoa ja tuo esiin monet ongelmat arkiajattelussamme 22.12.2020
David Robsonin esikoisteos Älykkyysloukku haastaa lukijan pohtimaan oman ”älykkyytensä” todellista tilaa sekä kyseenalaistamaan arkiajattelun syvintä luonnetta.
Tässä kirjoituksessa on valitettavasti, kenties tahallisesti, vääristelty kirjoittamaani ja sivuutettu täysin kirjoitukseni ydin-sanoma, joka on nimenomaan äitien kokonaisvaltaisen raskaudenseurannan tärkeys ja hyvinvointi kaikilla tasoilla sekä terve kriittisyys ja asioista itse selvää ottaminen. Kuten Juhani itsekin toteat, ultraäänen turvallisuutta ei ole täysin todistettu, joten sen väittäminen täysin turvalliseksi on valheellista. Kirjoituksestasi puuttuu myös lähdeviitteet kokonaan. Kustannustehokkaaksi ja ilmaiseksi ultraäänen väittäminen ei myöskään pidä paikkansa, sillä valtiolle sen kustannukset ovat miljoonia. Mitä tulee äiti-ja lapsikuolleisuuden vähenemiseen, se ei ole ultraäänen ansiota vaan liittyy enemmänkin hygienian ja ravitsemuksen parantumiseen. Turvallinen ja kokonaisvaltainen kädentaitoihin perustuva raskaudenseuranta ei ole ristiriidassa ultraäänen kanssa – päinvastoin, ne voivat täydentää toisiaan. Kuten olen blogikirjoituksessakin maininnut ultrasta on hyötyä tietyissä tilanteissa. Kuitenkin nykyaikana monet raskaana olevat käyvät ultrissa yksityisillä käynneillä, muun kuin lääketieteellisen syyn perusteella. Siksi on asiallista myös herättää keskustelua näiden ”ylimääräisten” ultrien tarpeellisuudesta – kuten itsekin kirjoituksessasi mainitset, ultraäänen käytölle on olemassa tietyt suositukset, jotka itseasiassa olen minäkin kirjoituksessani maininnut riskien minimoimiseksi. Puhumme monessa kohtaa itseasiassa samasta asiasta, vaikkakin eri tietoisuudesta käsin. Ammattitaitoni mustamaalaaminen ja pelottelusta syyttely on asiatonta ja epäammattimaista käytöstä. Mutta mahtavaa, että kirjoitukseni on saanut huomiota ja herättänyt keskustelua. Tietyillä mittareilla äitiyshuoltomme on hyvä, mutta monilta osin todella puutteellista, joka näkyy esimerkiksi heikkona synnytysvalmennuksena ja synnytys-traumojen lisääntymisenä.
Kiitos palautteesta. Mielestämme kirjoituksesi on selvästi ja asiattomasti ultraäänitutkimuksia mustamaalaava ja pelotteleva. Kommenttisi perusteella ymmärrämme, että ilmeisesti olet pyrkinyt viestimään jotain muuta. Tämä on kuitenkin meidän tulkintamme kirjoituksesi sisällöstä. Jokainen tämän blogin seuraaja voi käydä tietenkin lukemassa kirjoituksesi ja todeta itse millaisen viestin kirjoituksesta saa.
Itsemääräämisoikeus on todella tärkeä mutta se toimii vain, jos se perustuu asialliseen tietoon. Virheellisen tiedon perusteella tehdyt päätökset eivät ole tavoiteltavaa itsemääräämisoikeutta.
Kirjoituksesi ja kommenttisi perusteella tuot selvästi epäilyä sille, että raskauden seurannasta ultraäänellä ei olisi merkittävää hyötyä. Tämä on vastoin raskauden hoidon ammattilaisten ja tutkitun tiedon kantaa. Ultraäänitutkimukset ovat olennainen osa nykyistä raskauden turvallista seurantaa eikä niitä tehtäisi, jos ne olisivat hyödyttömiä.
Kuulotorvella romantisointi ja käsillä tunnustelun merkityksen korostaminen ei kykene takaamaan turvallista raskauden seurantaa. Jokaisella syntyvällä lapsella on oikeus saada paras mahdollinen ja turvallinen hoito myös raskauden aikana. Yksikin vammautunut lapsi romantisoinnin vuoksi on liikaa.
Suosittelit lisäksi suhtautumaan kriittisesti myös synnytyksen seurannassa käytetyn sydänäänten doppler-seurantaan siihen muka liittyvien haittojen vuoksi. Tällainen viesti kertoo tietämättömyydestä ja voi johtaa vakaviin seurauksiin.
Kirjoituksemme ei ole kattavasti viitattu, sillä se on blogi eikä tieteellinen artikkeli. Kirjoituksen sisältö kuitenkin perustuu kattavaan kirjallisuushakuun. Lisäämme tänään iltapäivällä kirjoituksen loppuun joitakin keskeisiä tieteellisiä artikkeleita.
Terveisin,
Juhani ja Kristiina
Kirjoitukseni ei ole tarkoitukseltaan pelotteleva – kyseenalaistava ja ajatuksia herättävä kylläkin. ”Kriittistä ja omilla aivoilla ajatteluahan” Juhanikin suosittelee. Kaikki argumentit ultraäänen riskeistä perustuvat myös tutkimuksiin. Valitettavasti virallisten tahojen suosituksissa törmää myös usein virheelliseen tietoon – kuten tässä tapauksessa ultraäänen väittämistä täysin turvalliseksi. Mikään ei ole täysin riskitöntä – siksi onkin jokaisen tärkeä kohdallaan pohtia, mitkä riskit valitsee ja mistä syystä. En ole kirjoituksessani maininnut synnytyksissä käytettävästä doppler-laitteesta mitään, se on täysin teidän omaa tulkintaanne. Doppler-laitteita käytetään myös raskaudenseurannassa kotikäytössä, jolloin ammattitaitoa laitteiden hallintaan tai tarvittavaa tietoa ei välttämättä ole.
Huomaan, että tulemme nyt tähän asiaan eri näkökulmista vaikka pyrkimys on sama – eli äitien & vauvojen hyvinvointi. Perinteisten kätilön kädentaitojen arvostaminen ei kuitenkaan ole ”romantisointia”, vaan todellista ammattitaitoa! Tietoa on monen laatuista, ja länsimaalaisen lääketieteen yhdistyminen perinteiseen ja kokemukselliseen viisauteen voisi saada oikeasti kokonaisvaltaista hyvinvointia aikaan. Valitettavasti hyvin moni äiti myös kokee tämänhetkisen raskaudenseurannan puutteellisena ja jopa ahdistavana. Kokonaisvaltainen äiti-vauva-lähtöinen raskaudenseuranta synnytykseen osallistuvan kätilön seurassa olisi ensiaskel vähentämään synnytystraumoja ja niistä aiheutuvia merkittäviä kustannuksia niin yhteiskunnallisella kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Yksikin tarpeettomien interventioiden takia traumatisoitunut tai vammautunut äiti & vauva on liikaa.
Tässä ei ole kyse vastakkainasettelusta, tai hyökkäyksestä medikalisaatiota vastaan, vaan tässä on todellisuudessa kyse mahdollisimman lempeästä ja kunnioittavasta syntymästä – niin äidille kuin vauvallekin. Raskautta ja synnytystä ei voida katsoa pelkästään tutkitun tiedon perusteella, sillä ultimaattisesti jokainen synnyttävä nainen on tässä todellinen asiantuntija, jota pitäisi kuunnella ja kunnioittaa sekä kohdata yksilöllisesti.
Wau Maria! Asiallista kommentointia ja hienosti perustelit kantasi hyökkäämättä vastapuolta kohtaan. Heistä ei voi valitettavasti sanoa samaa, mutta aika huono maine Juhani Knuutilla on muutenkin, joten en ihmettele. Luin blogisi, enkä saanut ollenkaan samaa kuvaa kuin Herra lääkärimme. Tämän jälkeen etsin tietoa enemmän ja löysin tämän kirjoituksen. Heti alusta huomasin kuinka hyökkäävä ja alentava kirjoitus oli sinua kohtaan, joten suhtauduin hyvin varauksella tähän. Aidossa tasavertaisessa kommunikoinnissa ei hyökätä toisia vastaan, vaan perustellaan kantansa toista alentamatta. Luulen, että tällä kirjoituksella Knuuti kumppaneineen ei saa muuta kuin sääliviä katseita osakseen. Nyt en kyllä itse onnistunut siinä mitä neuvoin, mutta yritin ilmaista asian kauniisti.
Todella alhaista viestintää teiltä. Se, että teidän silmiin Marian blogi oli pelotteleva, ei todella tarkoita, että kaikki niin ajattelisi. Maria esitti asiat kauniisti eikä mustamaalannut vastapuolta. Samaa ei voi sanoa teidän tavasta kirjoittaa hänestä ja noin törkeällä tavalla alentaa hänen työtänsä. Marian vastaukset oli tosi hyvät teille, näyttäisi siltä, että teillä olis häneltä paljon opittavaa keskustelutaidoissa ? Molemmat osapuolet hakivat samoja asioita, mutta te toitte kantanne esiin alentamalla toisen työtä. Surullista. Jatkan tutkimusta ultraäänen hyödyistä ja haitoista, mutta teidän kirjoitus saa kyllä mennä toisesta korvasta sisään ja poistua saman tien toisesta. Vaikka olisitte oikeassa, niin tuo teidän tapanne ilmaista asiaa syö uskottavuuttanne.
Kiitos hyvin perustellusta kirjoituksesta. Tämä ultraäänihuuhaa on muuten aika vanha virsi, muistan 1990-luvun alussa kun äitini epäili – kun olin aika vilkas tapaus – että tämä johtui siitä että minua ”häirittiin raskausaikana aika paljon ultraäänillä”.
Näköjään siis hengissä vieläkin tämä höpö. Tuulimyllyissä pelottaa infraääni, neuvolassa ultraääni :).
Kiitos blogista. Luettuani nyt Marian kirjoituksen, yhdyn tulkintaanne tarpeettomasta ja vääristelevästä pelottelusta ultraääntä kohtaan. Jos samassa blogissa rinnasteisesti puhutaan röntgensäteilyn valitettavan myöhään havaitusta haitasta ja ultraäänestä, ei herätä luottamusta kirjoittajan osaamista kohtaan. On nykyaikaa puhua keskustelun herättämisestä ja kriitisyydestä, kun sanotaan, ettei jotain pystytä sanomaan täysin turvalliseksi. Onhan vesikin vahva liuotin ja myrkky liiallisina määrinä. Näin itse raskaana olevana koen Marian blogikirjoituksen ninenomaan vanhoja aikoja romantisoivana pelotteluna. (Sivuhuomautuksena olisin kyllä kiinnostunut, kuinka osaava kätilö määrittää sukupuolen ilman ultraa, vaikka toki itsekin pystyn siihen n. 50 % varmuudella).
Tutkittu tieto ei mitenkään selvästi puolla ultraäänen rutiininomaista käyttöä raskauksien seurannassa, eikä lähellekään yksimielisesti osoita sen olevan turvallista ja järkevää. Ovatko kirjoittajat tutustuneet Jim Westin kirjaan 50 Human Studies, in Utero, Conducted in Modern China, Indicate Extreme Risk for Prenatal Ultrasound: A New Bibliography? Tässä artikkelissa on referoitu noiden hyvin kattavien tutkimusten tuloksia ja siinä on viitteet myös useaan muuhun tutkimukseen, jossa on saatu tuloksia ettei ultraääni ole turvallinen:
https://www.birthpracticeandpolitics.org/post/2019/04/03/ultrasound-unsound.
Kannattaa luke jos on kiinnostunut ultraäänestä.
Tässä meta-analyysissä arvioitiin ultraäänen hyötyjä tavallisten raskauksien ruutiininomaisessa seurannassa. Tutkijat eivät havainneet sen lisäävän raskauksien turvallisuutta eli lisäävän elävänä syntyvien vauvojen määrää tai vähentävän syntymänjälkeistä kuolleisuutta.
BMJ. 1993 Jul 3; 307(6895): 13–17. PMID: 8343659
H C Bucher and J G Schmidt:
Does routine ultrasound scanning improve outcome in pregnancy? Meta-analysis of various outcome measures.
Tässä linkki tutkimukseen pubmediin:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1678458/#:~:text=CONCLUSION%2D%2DRoutine%20ultrasound%20scanning,as%20a%20screening%20for%20malformation.
Usein jos ultraäänellä havaitaan että vauvassa on jotain poikkeavaa, ei kuitenkaan osata sanoa yhtään kuinka vakavasta tai lievästä poikkeamasta on kyse ja kuinka se käytännössä vaikuttaisi vauvan elämään, tai vaikuttaisi ollenkaan. (Esim. kystat aivoissa, joista on terveillä aikuisillakin.) Tästä voi tulla valtavasti stressiä äidille, eikä asialle kuitenkaan voida yleensä tehdä mitään ennen kuin vauva on syntynyt.