Kirjoita, niin kuin haluaisit itsellesi kirjoitettavan – 10 vinkkiä lähestyttävän tieteellisen tekstin luomiseen

21/12/2021
kolumnitiede & media

Teksti: Niina Sormunen

Tiedon saavutettavuuteen vaikuttaa sen lähestyttävyys. Sosiaalisen median käyttö sekä selkeä ja kansantajuinen kieli tuovat tieteellisesti tutkitun tiedon askeleen verran lähemmäksi meitä kaikkia.

Kohta päättyvän vuoden 2021 ajan on vietetty Tutkitun tiedon teemavuotta. Vuoden sanoma oli ”tieto kuuluu meille kaikille”. Teemavuosi kiinnitti huomion tieteellisesti tutkitun tiedon tärkeyteen ja sen saavutettavuuteen.

Vaikka Tiedebarometristä ilmenee, että suomalaisten pseudotieteisiin uskominen on vähentynyt ja tieteen arvostus on kasvussa, paljon voidaan vielä tehdä asian parantamiseksi.

Tiedeviestintä voidaan kokea puisevana ja vaikeaselkoisena verrattuna tunteita herättäviin kokemuksiin ja blogien tai mainosviestien helppoihin ratkaisuihin.

Tiedon etsiminen voi myös olla hyvin työlästä, ja siksikin tieteellisesti tutkitun tiedon tulisi olla helpommin kaikkien saavutettavissa. Sosiaalinen media on yksi keino saada tietoa sinne, missä se voi vaikuttaa.

Ystävälliset eleet eivät vähennä asiantuntijuuttasi. Ne tuovat sinut lähemmäksi yleisöäsi.

Kanditutkielmassani perehdyin tiedeviestinnän retorisiin keinoihin sosiaalisessa mediassa. Aristoteleen yhä paljon viitatun retoriikkaopin mukaisesti väitteen uskottavuutta voidaan lisätä paatoksen eli tunnetilan, eetoksen eli uskottavuuden sekä logoksen eli järkiperustelujen avulla.

Tieteellisissä kirjoituksissa logos eli asiasisällöt, argumentit ja järkevät perusteluketjut ovat useimmiten hallussa. Asiantuntijat hallitsevat sekä alan sanaston että teemat ja kieliopin. 

Tutkielmassani kiinnitinkin logoksen sijaan huomiota paatokseen eli tunteisiin vaikuttamiseen sekä eetokseen, mielikuvaan viestijästä ja yleisöstä. 

Tutkielmani pohjalta kokosin tieteestä kirjoittavalle kymmenen kohdan vinkkilistan. Yleisvinkkinä on hyvä muistaa, että ystävälliset eleet eivät vähennä asiantuntijuuttasi. Ne tuovat sinut lähemmäksi yleisöäsi. Joten mieti, miten voisit pehmentää tekstiäsi.

1. Vältä mutkikasta alan erikoissanastoa ja termistöä

Kuvittele, etä luet itse jostain aiemmin tuntemattomasta aiheesta, josta tarvitset tietoa. Miten haluaisit, että asia ilmaistaisiin? Millainen kieli auttaisi sinua itseäsi ymmärtämään sanat ja lauseet? Millaista sanastoa toivoisit, että tekstin kirjoittaja käyttäisi?

Kirjoita niin kuin toivoisit itsellesi kirjoitettavan.

2. Paljasta kasvosi

Omana itsenäsi esiintyminen luo luottamusta, vuorovaikutuksellisuutta sekä tieteellistä uskottavuutta.Näytä innostuksesi aiheeseen. Voit lähestyttävyydestä huolimatta käsitellä aihetta objektiivisesti.

3. Vetoa tunteisiin

Tunteet ovat sallittuja asiantuntijaviestinnässä faktojen rinnalla. Koskettava viesti jää paremmin mieleen.

Tunteisiin voi vedota hauskuuttamalla, mutta muista, että huumori on yksilöllistä. Provosoi ja pelottele harkitusti – myös kielteisiä tunteita herättävät tekstit jäävät hyvin mieleen. 

Voit myös huojentaa lukijaa nostamalla taakkaa lukijan hartioilta, jos siihen on mahdollisuus: 

Voit rentoutua—.

Onneksi meidän ei siis tarvitse huolehtia siitä itse!

Toisin sanoen: ongelma on ratkaistu puolestasi.

Ystävällisyyden ja tahdikkuuden ohella muista kirjoittaa ja puhua positiivisesti tieteellisen tutkimuksen aikaansaannoksista, aina kun siihen on perusteltua aihetta.

4. Älä vähättele juttusi lukijoita

Lukijat ovat viisaita, mutta eivät välttämättä alasi asiantuntijoita. Kukaan ei voi tietää kaikkea kaikesta, myöskään tiedeviestinnän eri alojen asiantuntijat. Kohtaa lukijasi ymmärtävänä ja tiedonhaluisena ihmisenä, joka haluaa oppia.

Myös ihmisten medialukutaito vaihtelee. Kerro asiasi kerralla selkeästi, jotta sitä ei tarvitse täsmentää. Vältä vaikutelmaa: jos nyt et ole ymmärtänyt edellä kertomaani aivan täysin, selitän sen vielä kerran.

5. Kiinnitä huomio yksittäisiin sanoihin ja ilmauksiin

Viestin tulkintaan voi vaikuttaa yksikin sana kokonaisuudessa. Adjektiivit, adverbit (kuten yksinkertaisesti) ja metaforat ovat keinoja painottaa asioita eri tavoin. Pienilläkin kielellisillä valinnoilla voi vaikuttaa siihen, miltä viesti kuulostaa. Mieti, voivatko sanasi vaikuttaa loukkaavalta. 

Esimerkiksi vertaile:

Yksinkertaisesti, tieteellisen tiedon popularisoiminen on tasapainottelua.

Lyhyesti, tieteellisen tiedon popularisoiminen on tasapainottelua.

6. Käytä somessa rohkeasti emojeja ja hymiöitä

Emojit ovat osa sosiaalista mediaa ja ne otetaan vakavasti. Emojit kertovat sanoja enemmän, joten kaikkea ei tarvitse kirjoittaa. Ne vähentävät tekstin monotonisuutta, tuovat huumoria ja asennetta sekä kiinnittävät huomion. Ota huomioon emojien ja hymiöiden erilaiset tulkintamahdollisuudet, mutta älä jää miettimään niitä liikaa.

7. Kokeile välillä puhekieltä, värittäviä ilmaisuja sekä metaforia

Ne elävöittävät tekstiä. Käytä niitä harkitusti, jotta kirjoituksesi ei ala vaikuttaa huuhaalta. Myös tulkinnat voivat vaihdella: esimerkin tapauksessa hölynpöly-sana voidaan kokea muun muassa hyökkäävänä tai juttua keventävänä ilmaisuna.

Esimerkiksi: Detox on täyttä hölynpölyä. 

8. Käytä arkielämän esimerkkejä havainnollistamiseen

Arjesta tuttujen esimerkkien avulla asia ymmärretään ja se jää paremmin mieleen. Esimerkiksi tuttu tapa havainnollistaa tuotteiden sisältämää sokerin määrää on käyttää sokeripaloja grammojen ohella.

9. Puhuttele lukijaa suoraan käyttötilanteiden mukaan

Ota lukija huomioon. Käytä persoonapronomineja: sinä, te, me.

Kysy suoraan lukijalta esimerkiksi: Millaisia ajatuksia tämä (asia) herättää sinussa?

10. Rakenna tekstisi selkeäksi

Noudata jotakin tuttua tekstin rakennetta, kuten uutisten kärkikolmiomallia eli asioiden esittämistä tärkeysjärjestyksessä. Erikoiset ratkaisut voivat sekoittaa lukijan ja siirtää huomion muualle kuin toivomaasi asiaan. 

Kiteytä asiasi alkuun: vaikka aiheesi on sinusta mielenkiintoinen, kaikkea ei tarvitse kertoa – vain asian olennaisin asia. Useimmat lukijat vilkaisevat vain jutun alun.

Jaa tekstisi lyhyisiin kappaleisiin: kappalejaolla selkeytät pitkää, uuvuttavalta näyttävää tekstiä. Muita keinoja on muun muassa listata esimerkkejä sekä kirjoittaa lyhyitä lauseita.

Kiinnostuitko? Lue lisää aiheesta:

Danesi, Marcel (2017) The Semiotics of Emoji : The Rise of Visual Language in the Age of the Internet.  London, UK; New York, USA: Bloomsbury Academic, An imprint of Bloomsbury Publishing Plc. [Viitattu: 23.4.2021] http://ebookcentral.proquest.com/lib/uef-ebooks/detail.action?docID=4659857

Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa (2000) Retoriikka. Teoksessa: Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila (toim.) Argumentti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot. 7. painos. Helsinki: Gaudeamus (1998).

Karvonen, Erkki (2005) Elämää mielikuvayhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus.

Pietikäinen, Sari & Mäntynen, Anne (2019) Uusi kurssi kohti diskurssia. Tampere: Vastapaino.

Strellman, Ulpu & Svinhufvud, Kimmo (2020) Kupliva kirjoittaminen : iloa ja tehoa työelämän teksteihin. Helsinki: Art House. 

 



Niina Sormunen

Kirjoittaja on humanististen tieteiden kandidaatti: pääaineena mediakulttuuri- ja viestinä sekä sivuaineena ravitsemustiede. Tekee välillä freelancerina graafikon työtä. Kiinnostunut ravitsemus- ja terveysviestinnän saavutettavuuden kehittämisestä. Opiskelulta ja työltä jäävä vapaa-aika menee 2-vuotiaan tytön kanssa leikkiessä ja leipoessa. Kirjoittajan kandityön otsikko oli: ”MYÖS KÄRPÄSSIENET OVAT LUONNOLLISIA” Tiedenaiset- ja Vastalääke-yhdistysten retoriset keinot tieteellisesti tutkitun tiedon popularisoimiseksi ravitsemusaiheisissa Instagram-julkaisuissa.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *



Lue myös

puheenvuoro

"Teoksen lukeminen aiheuttanee jonkinnäköisen 'kolhun' lukijan itsetuntoon."
David Robsonin esikoiskirja kolhaisee lukijan itsetuntoa ja tuo esiin monet ongelmat arkiajattelussamme 22/12/2020

David Robsonin esikoisteos Älykkyysloukku haastaa lukijan pohtimaan oman ”älykkyytensä” todellista tilaa sekä kyseenalaistamaan arkiajattelun syvintä luonnetta.

puheenvuoro

Toiveikkaista lupauksista huolimatta koronavirus elää vielä sitkeästi joukossamme.
Unohtuvatko viruksentorjunnan perusasiat koronakriisin pitkittyessä? 25/05/2020

Vaikka koulut ja ravintolat aukeavat, koronavirusta ei ole vielä läheskään selätetty. Siksi nyt on entistäkin tärkeämpi muistaa yksilön pienet teot viruksen torjumiseksi, kirjoittaa Vastalääke.fi-sivuston päätoimittaja Elias Mokkala.

Ehdota meille aihetta

Oletko törmännyt terveysväitteisiin, joiden todenperäisyys jäi vaivaamaan mieltäsi? Lähetä kysymyksesi meille! Valitsemme artikkeleiksi aiheita myös lukijoiden kysymysten joukosta.

Seuraa meitä somessa

Tämän sivuston suunnittelusta ja tuotannosta vastasi Kansanvalistusseura (2019). Sivuston artikkelien tuotantoon on saatu rahoitusta lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Graafinen suunnittelu: Sanna Lehti, tekninen toteutus Big Vision