Fluorihammastahnan käyttö on yksi tutkitusti toimivimmista tavoista pitää hammaspeikot kurissa. Mutta pitäiskö fluorin vaikutuksista älykkyyteen huolestua?

Jaa somessa:

Reikiä aivoihin vai reikiä hampaisiin – alentaako fluorihammastahna älykkyyttä?

25.03.2022
fluorihammashoitoitsehoito

Teksti: Veikko Pulkki | Kuva: Pavel Danilyuk palvelusta Pexels

Suurin osa suomalaisista käyttää fluorihammastahnaa ja se onkin hammaslääkärien suositus. Vaikka todella fluoripitoisen veden käyttöön on yhdistetty haittoja, haitallisia määriä on hankala saada kohtuullisesta hammastahnan käytöstä.

“Miksi käyttää fluoria, joka on myrkky?”

“Fluori kalsifioi käpyrauhasen eli ns. kolmannen silmän”.

“Suurin turruttaja on fluori”.

Yllä olevat sitaatit ovat suoria poimintoja blogeissa ja somessa käytävästä keskustelusta fluorin ympärillä.

Internetistä löytyy valtavasti jopa varsin uskottavan oloista tietoa fluorin haitoista. Yksi vakavimmista väitteistä on se, että fluori vaikuttaisi negatiivisesti lasten älylliseen kehitykseen.

Fluori on luonnosta löytyvä alkuaine, jota ihminen kohtaa yleensä vain sen ioni-muodossa fluoridina. Fluoridia on ravinnossa, juomavedessä ja hammastahnassa. Alkuaine-fluoria käytetään teollisuudessa joidenkin tuotteiden valmistukseen. Fluorin käyttö teollisuudessa onkin syynä monien perusteettomiin pelkoihin.

Miksi fluoria käytetään hammastahnoissa?

Hampaiden päällimmäistä kerrosta kutsutaan kiilteeksi, ja se on yksi ihmiskehon kovimmista aineista. Kiille koostuu lähes kokonaan mineraaleista, joista tärkeintä kutsutaan hydroksiapatiitiksi.

Kiillettä voi ajatella kilpenä, joka suojaa hammasta reikiintymiseltä ja happojen aiheuttamalta liukenemiselta (eroosiolta). Runsas sokerinsyönti muuttaa suun olosuhteita happamammaksi. Haitalliset, hapossa viihtyvät ja happoja tuottavat mikrobit suosivat sokeria ja muita käymiskelpoisia hiilihydraatteja ravintonaan. Happohyökkäykseksi sanotaan bakteerien aineenvaihduntatuotteina syntyvien happojen hammasta vaurioittavaa vaikutusta.

Hampaiden reikiintymistä aiheuttavaa sairautta kutsutaan kariekseksi. Hoitamattomana kariesvaurio etenee kiilteen läpi hammasluuhun ja joskus hampaan ytimeen asti aiheuttaen hampaan ytimen tulehduksen eli pulpiitin. Hoitamaton karies voi tuhota jopa koko hampaan. Leukaluuhun edennyt tulehdus voi aiheuttaa vakavan infektion.

Fluorihammastahnalla on hyvin selkeitä hyötyjä.

Kiille toimii siis ensimmäisenä sekä vahvimpana suojana kariesta vastaan. Suojaavaa vaikutusta voi tukea fluorilla, jonka tiedetään auttavan kiillettä taistelussa kariesta vastaan ainakin kolmella tavalla. Se estää kiilteen mineraalien liukenemista (demineralisaatio), auttaa kiilteen korjauksessa (remineralisaatio) sekä kolmanneksi se vaikeuttaa kariesta aiheuttavien bakteerien toimintaa.

Fluorihammastahnan käyttö on yksi tutkitusti toimivimmista ja kustannustehokkaimista tavoista hallita kariesta. Fluoridin määrä hammastahnassa ilmoitetaan miljoonasosina (ppm = mikrogrammaa litrassa tai kilossa). Tavallisissa kaupoissa myytävissä tahnoissa saa olla enimmillään 1500 ppm fluoridia.

Fluoritahnan käyttöä on verrattu fluorittoman hammastahnaan lukuisissa tutkimuksissa. Fluorihammastahnat, joissa oli fluoridia 1000–1250 ppm, ehkäisivät erään katsauksen mukaan hampaiden reikiintymistä 23 prosenttia enemmän kuin fluoriton hammastahna. 

 Fluori vaikuttaa parhaiten paikallisesti suussa, eikä esimerkiksi verenkierron kautta. Etenkin fluorihammastahnalla on hyvin selkeitä hyötyjä.

Lisäfluoria tarvitaan, kun hampaiden reikiintymisriski on erityisen suuri. Fluorihammastahnan lisäksi voidaan silloin käyttää imeskeltäviä fluoritabletteja tai fluorisuuhuuhteita ohjeiden mukaisesti. 

Mistä huoli fluorin vaikutuksesta älykkyyteen kumpuaa?

Juomaveden fluoripitoisuuden vaikutuksesta älykkyyteen on tehty jonkin verran tutkimusta. Esimerkiksi eräs kokoava tutkimus tuli siihen johtopäätökseen, että todella fluoripitoisen veden alueilla lapsien älykkyysosamäärät voivat olla pienemmät. 

Nämä usein viitatut tutkimukset fluorin ja älyllisen kehityksen yhteydestä eivät kuitenkaan ole kovin tasokkaita, koska niissä ei kiinnitetä riittävästi huomiota sekoittaviin tekijöihinEsimerkiksi monilla tutkituilla alueilla juomavesi sisälsi myös muita tunnetusti haitallisia aineita kuten lyijyä ja arsenikkia.

Hermosoluilla tehdyissä laboratoriokokeissa fluorilla ei ole havaittu minkäänlaisia vaikutuksia niillä tasoilla, joille suomalaiset altistuvat. Tämänkaltainen laboratorio-ja väestötasontutkimusten tulosten välinen ero viittaa sekin siihen, että jälkimmäisissä sekoittavilla tekijöillä on ollut roolinsa. Juomaveden fluorauksen ja neurologisten kehityshäiriöiden yhteydestä ei ole vakuuttavaa näyttöä.

Jotta suomalaisella fluorin saannilla saattaisi tutkimusten mukaan olevan vaikutusta älykkyyteen, pitäisi hereillä ollessa pestä hampaat noin kymmenen minuutin välein. Tällöin fluorin vaikutus älykkyyteen saattaisi olla pienin ongelmista.

On myös niin, että vaikka tieteellisessä tutkimuksessa löydettäisiin tilastollisesti merkitsevä tulos, sillä ei välttämättä ole mitään merkitystä käytännön, eli arkielämän kannalta.

Kuten tutkijat ovat huomauttaneet, fluoritutkimusten löytämät älykkyysosamäärän alenemat ovat olleet niin pieniä, ettei niillä ole vaikutusta käytännön tasolla. Vaikka siis jätettäisiin huomiotta kaikki tutkimuksen heikkoudet, 0,4 pisteen alenema ei ole merkittävä älykkyystestissä, jossa keskimääräinen pistetulos on 100.

Vielä ei ole myöskään tietoa siitä, millä mekanismilla fluori vaikuttaisi älykkyyteen. Usein kuulee väitettä siitä, että fluoria kerääntyy käpyrauhaseen.

Käpyrauhasen tärkein funktio on tuottaa melatoniinia sekä säädellä muiden hormonien eritystä ja luuston aineenvaihduntaa. Käpyrauhasen ei uskota juuri vaikuttavan älykkyyteen eikä se ole esimerkiksi osa muistiradastoa. Käpyrauhanen tosiaankin voi kalkkeutua, ja kalkin mukana se kerää fluoria. Kalkin ja varsinkin fluorin vaikutukset käpyrauhaseen ovat kuitenkin vielä epäselviä.

Juomaveden fluoraaminen on ollut aikanaan suhteellisen yleistä monissa maissa, mutta enää tämä ei ole yleinen käytäntö. Ennen muiden fluorituotteiden yleistymistä vettä fluoraamalla edistettiin väestön hammasterveyttä. Juomavettä on fluorattu Suomessa ainoastaan Kuopiossa vuosina 1959-1992. 

Myös fluorin määrällä on väliä

Oletetaan kuitenkin nyt, että näistä epävarmuustekijöistä huolimatta juomaveden fluori on syy tutkimuksissa havaittuun älykkyyden alenemaan. Olisiko tällaisessa ajatuskokeessa silloin syytä jättää fluorihammastahna pois päivittäisestä hampaiden pesusta?

Ei nyt aivan niinkään. Nimittäin alueilla, joilla älykkyyden laskua on tutkittu, fluorin saanti on voinut olla vuosien ja sukupolvien ajan jopa 100500 milligrammaa päivässä. Fluoridia saadaan Suomessa kokonaisuudessaan keskimäärin 0,6 mg päivässä 

Akuutin fluorimyrkyrtyksen riski on lapsilla korkeampi kuin aikuisilla. Ilman valvontaa pienet lapset saattavat vahingossa syödä esimerkiksi hammastahnaa. Kun hammastahnaa käytetään ohjeen mukaan, vaaraa ei ole. 

Nimittäin jotta suomalaisella fluorin saanti vastaisi lukuja, joilla saattaisi tutkimusten mukaan olevan vaikutusta älykkyyteen, pitäisi hereillä ollessa pestä hampaat noin kymmenen minuutin välein. Tällöin päivästä kuluisi oikeaoppisesti pesten viidesosa hammasharja kädessä. Jos pesisi hampaita niin paljon, fluorin vaikutus älykkyyteen saattaisi olla pienin ongelmista. 

Kaikenikäisten kannattaa siis käyttää fluorihammastahnaa ohjeiden mukaan huoletta. Tutkimustulosten valossa fluorilla on enemmän hyötyjä kuin haittoja, mutta ei sitä tietenkään kannata tahallaan käyttää liikaa.

Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että jokaisella meistä on yksilöllinen suu, jonka terveyteen liittyvistä kysymyksistä kannattaa keskustella hammaslääkärin kanssa.



Veikko Pulkki

Kirjoittaja on turkulainen lääketieteen opiskelija, joka on ollut Vastalääkkeen toiminnassa opintojensa alusta asti. Vuonna 2022 hän toimii Vastalääke-fi-sivuston päätoimittajana. Hänen lääketieteelliset kiinnostuksen kohteensa vaihtelevat molekyylitasolta aina kansanterveyden tasolle asti. Vapaa-aikansa hän käyttää tanssien ja neuloen.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA

1 ajatus aiheesta “Reikiä aivoihin vai reikiä hampaisiin – alentaako fluorihammastahna älykkyyttä?”

  1. Suomessa on taatusti muitakin alueita kuin Kuopio, jossa juomavesi sisältää flioria.
    Olin nuorenä äitinä töissä Orivedellä Eräjärven Uiherlan koulussa. Vanhin lapsemme oli tuolloin puolivuotias, nuoremma kaksi suntyivät kolmen seuraavan vuoden aikana, jolloin assuimme myös koulun kiinteistössä.
    Paikkakunnan hammaslääköri ehdotti tuolloin maan tavan mukaan fluoritablettien aloittamista lapsillemme.
    Koska olin lukenut jostain liiallisen fluorin mahdollisista haittavaikutuksista kasvavalle lapselle, tai vaikka vanhenevan väen luustolle, ehdotin, että koulun porakaivovesi tutkittaisiin fluorin osalta, ennekuin mitään lisäfluoria alettaisiin syöttää meidän lapsille. Perustelin tätä myös sillä, että alueella oli harvinaista kiviesiintymää, maasälpää, jota ei juuri muualla esiinny. Lisäksi myös liuskekiveä, jonka esiintyminen on Suomessa erittäin paikallista. Kolmas erikoisuus, jota ihmettelin, oli valkovuokon puuttuminen kevätkasveista. Sen sijaan sinivuokkoja oli runsaasti.
    Koska vanhemmilla on kuiyenkin tällaisissa asioissa päätösvalta, niin lapseni säästyivät lisäfluorilta.
    Neljän vuoden kuluttua muutimme pois koulun asunnosta omaan asuntoon parin kilometrin päähän, jossa meillä oli normaali ”pintakaivo”. Senkin vettä köytimme niin kauan, kunnes paikakunnalle saatiin vesiosuuskunta, joka ortaa vetensä löheltä Lämgelmöveden rantaa.
    Myös koululle vedettiin tämä ”kunnan vesi”. Ja syynä oli veden liiallinen fluoripitoisuus, ja siyen sopimattomatyomuus köyttövedeksi. Minulle tämä tieto tuli myöhemmin, vasta siinä vaiheessa, kun olin jo töissäkin muualla. Ja sekin jostain ”mutkan kautta”. Siis aavistukseni oli oikea. Onneksi olin ollut tartpeeksi vahva vastustaakseni hammashoitolan hoito-ohjeita.
    Nyt kuitenkin kiinnostaisi tietää, miten tuon fluorin epäilty ”tyhmentävä” vaikutus on havaittavissa alueen lapsissa tänään. En yhtään osaa sanoa, onko paikkakunnalla tästä kiinnostusta. Omasta mielestäni väestössä on ehkä normaalia enemmän heikkolahjaisia, joten jonkinlaista tutkimusaineistoa saattaisi olla olemassa. Lupahan tällaisiin tutkimuksiin on tietenkin saatava, mutta ehkä siitä voisi vetää joitain johtopäätöksiä fluorin vaikutuksesta ihmisen elimistölle.
    Itse en tällä hetkellä käytä mitään fluorituotteita. Asun kuitenkin edelleen suuren osan vuodesta Oriveden kunnan alueella. Juomavesi on pohjavettä, enkä sen fluoripitoisuusesta ole saanut mitään tietoa. Epäilen fluorin vaikutusta myös kilpirauhasen toimintaa heikentävänä aineena. Minulla ei ole laboratoriokokeissa todettu mitään alenemaa, mutta itse koen kuitenkin olevani liian alhaisilla pitoisuuksilla, koska olen paleluherkkä, hidas muutenkin, ja ehkä käpylisäke tai joku muu toimii täällä, pimeässä Pohjolassa huonommin vähäksen valon johdosta.
    Siksi olenkin hankkinut jo 14 vuotta sitten itselleni talviasunnon Egyptistä, jossa on riittävästi valoa talviakana oman vireystilani nostoon.
    Sinne olen nytkin lähdössä viikon kuluttua.
    Tänä talvena en ole ehtinyt siellä olla puolisoni äkkikuoleman jälkeisen perunkirjoituksen ja se seurausten tuottaman lisätyön johdosta. Mutta ehkä jo ensi talvi on siinäkin mielessä erilainen.
    Itse huomaan heti maahan saavuttuani toisenlaisen virkeyden. Ja sitä toivon tulevaltakin matkaltani. Aion viipyä kuusi viikkoa, ja takaisin tullessani Suomessakin on jo melkein kesä.

    Terveisin Marjatta
    Rehtori, eläkkeellä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.



Lue myös

artikkeli

Kuvassa värikäs kauniisti aseteltu kokoelma erilaisia ruokia
Veriryhmädieetit – tukeeko tiede teoriaa niiden terveyshyödyistä?
27.10.2022

artikkeli

Henkilö istuu silmät kiinni meditoimassa.
Mindfulness – muotivillitys vai oikeasti varteenotettava hoitomuoto?
12.05.2022