Rokotteet ovat kustannustehokas ja turvallinen tapa ehkäistä tartuntatauteja.

Ovatko Pandemrix-rokotteen haitat sen hyötyjä suuremmat?

10/05/2019
narkolepsiarokotteetsikainfluenssa

Teksti: Juho Dahl

Sikainfluenssapandemiaa vastaan käytetty Pandemrix-rokote laukaisi parilla sadalla suomalaisella narkolepsian. Mutta tulisiko tapauksesta tehdä se päätelmä, että Pandemrix-rokotteen haitat olivat sen hyötyjä suuremmat?

Vuosina 2009-2010 lähes kolme miljoonaa suomalaista sai Pandemrix-rokotteen sikainfluenssapandemian ehkäisemiseksi.

Rokotusten jälkeen kuitenkin todettiin, että Pandemrix lisäsi narkolepsiaan sairastumisen riskiä perinnöllisesti alttiilla lapsilla, nuorilla ja nuorehkoilla aikuisilla. Suurin sairastumisriski oli 5-15 vuotiailla.

Asia on vakava ja on surullista, että sairastuneet kärsivät seurauksista loppuelämänsä. Onko narkolepsiakohusta kummunnut ennakkoluukoisuus rokotteita kohtaan kuitenkin menettänyt mittasuhteensa?

Pandemrix-rokotteella hyötyjä ja haittoja

Tehdäänpä pientä vertailua Pandemrix-rokotteen hyödyistä ja haitoista.

Kahden vuoden sisällä rokottamisesta 230 rokotetulla suomalaisella katsottiin puhjenneen rokotteen laukaisema narkolepsia. EU:n tasolla puhutaan lähes 2000 lapsesta ja nuoresta. Narkolepsiariskin todettiin olleen koholla juurikin mainitun kahden vuoden ajan.

Narkolepsiaa esiintyy ihmisillä muutenkin, mutta kyseisinä vuosina suurimpaan osaan tapauksista liittyi Pandemrix-rokote. Pandemrixin kanssa rinnakkaisesti käytetty pandemiarokote Arepanrix näyttäisi myös lisänneen narkolepsiariskiä aavistuksen aiheuttaen taudin yhdellä miljoonasta rokotetusta.

Toisaalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioi vuonna 2014 julkaistussa raportissaan Pandemrixin estäneen Suomessa rokotusta seuraavan vuoden aikana 80 000 sikainfluenssatartuntaa ja 50 kuolemaa muista tyypillistä influenssan jälkitaudeista, kuten keuhkokuumeista puhumattakaan.

Sikainfluenssaan menehtyi Suomessa ainakin 44 potilasta. Todellisuudessa kuolleisuus saattoi olla kuitenkin huomattavastikin suurempi, sillä tutkimuksessa oli mukana vain laboratoriotestein varmistetut tapaukset. Ainakin WHO:n pelkkiin laboratoriovarmistettuihin kuolemantapauksiin perustuva arvio maailmanlaajuisesta kuolleisuudesta oli reilusti alakanttiin.

Pandemrix-rokote suojasi kuitenkin myös seuraavina vuosina esiintyneiltä kausi-influenssoilta, sillä aiheuttaja oli osaltaan sama virus. Pandemrix-rokotteen suoja kyseistä virustyyppiä vastaan oli esimerkiksi pandemiaa seuraavana talvena 2010-2011 81%. Suomessa kausi-influenssaepidemioihin liitetty ylikuolleisuus on vuodesta riippuen joitakin satoja tapauksia.

Vuoden 2009 sikainfluenssapandemiassa menehtyneiden rokotustilanteesta ei ole saatavilla tietoa. Tiedetään kuitenkin, että seuraavana influenssakautena sikainfluenssaan kuolleista 13 henkilöstä yksi oli rokotettu tautia vastaan.

Ylikuolleisuus määritetään vertaamalla influenssakauden aikaista kuolleisuutta kauden ulkopuoliseen kuolleisuuteen. Ylikuolleisuuteen voi vaikuttaa influenssan lisäksi muutkin tekijät influenssakauden aikana. Voidaan kuitenkin olettaa rokotteen säästäneen ihmishenkiä myös pandemian jälkeen.

Ei ole siis selvää olivatko rokotteen haitat hyötyjä suuremmat edes Pandemrixin tapauksessa. Näin voi sanoa siitä huolimatta, että haitat olivat rokotteiden mittapuulla valtavat. Voidaan kiistellä, kumpi on vakavampi asia: 230 narkolepsiatapausta vai 50 kuolemantapausta.

On toki huomattava, että narkolepsiaan sairastui pääosin lapsia ja nuoria, jotka joutuvat kärsimään sairaudestaan pitkään. Toisaalta myös sikainfluenssa, jota vastaan Pandemrix-rokote kehitettiin, tappoi tavanomaiseen kausi-influenssaan verrattuna varsin nuoria ihmisiä.

Vääristeltyä tietoa haittavaikutuksista

Kun rokotteita kritisoidaan, keskitytään yleensä esittämään väitteitä rokotteiden laajoista haittavaikutuksista.

Vuosien 2009 ja 2010 narkolepsia-tapaus tuo yhä tuulta kriitikoiden purjeisiin, vaikka narkolepsian riski on todettu vain sikainfluenssapandemiaa vastaan käytettyihin rokotteisiin. Huoli ja hämmennys nousevat silti yhä aika ajoin pintaan, etenkin kun keskustellaan kausi-influenssarokotuksista.

Rokotteet ovat erilaisia, kuten myös niiden haittavaikutukset. Yhden rokotteen tunnettua haittavaikutusta ei voi olettaa löytyvän muista rokotteista.

Rokotteita vastaan esitetään myös väitteitä niiden muistakin laajamittaisista haitoista aina autismista krooniseen väsymysoireyhtymään. Valitettavasti netistä löytyy näiden väitteiden perusteiksi paljon väärin tulkittua tutkimustietoa sekä suoranaisia valeuutisia, jotka voivat olla uskottavasti kirjoitettuja. Esimerkiksi autismiväite on todettu yli miljoonan potilaan aineistossa  tuulesta temmatuksi. Kyllä, luit oikein. Tutkimukset kattavat noin 1,3 miljoonaa potilasta.

Todellisuudessa rokotteiden haittavaikutukset painottuvat lieviin paikallisiin oireisiin, kuten pistospaikan kipuun, punoitukseen ja turvotukseen. Lisäksi osalla ilmaantuu väsymystä, kuumetta, päänsärkyä ja lihaskipuja. Esimerkiksi talvella 2018-19 käytetyn influenssarokote Influvacin yleisiä haittavaikutuksia, joita esiintyy 1-10 prosentilla rokotetuista, ovat edellä mainittujen lisäksi nivelsärky, hikoilu, huonovointisuus ja vilunväristykset. Nämä ovat kuitenkin kaikki ohimeneviä oireita.

Pelätyin rokotteiden haitta on anafylaktinen, vakava allerginen reaktio. Sitä ilmenee noin yhdellä miljoonasta rokotetusta. Tähän pyritään varautumaan rokotustilanteessa esimerkiksi pyytämällä rokotettavaa jäämään hetkeksi aloilleen rokottamisen jälkeen, jolloin anafylaktisen reaktion ilmetessä hoitohenkilökunta on lähellä.

Pandemrix oli haittavaikutuksiltaan rokotteiden mittaluokassa ääriesimerkki, eikä siitä voida tehdä johtopäätöksiä yleisestä rokotteiden turvallisuudesta.



Juho Dahl

Kirjoittaja on kolmannen vuoden lääketieteen opiskelija Turusta, joka tykkää Facebookin kommenttikentillä mielensä pahoittamisen lisäksi viihdyttää naapureitaan epävireisellä laululla ja aggressiivisella musiikilla.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *



Lue myös

artikkeli

Tulisiko HPV-rokote antaa myös pojille? 03/06/2019

Papilloomavirus- eli HPV-infektion yhteys kohdunkaulan syöpään havaittiin 1900-luvun loppupuolella, ja vuonna 2008 Harald zur Hausenille myönnettiin Nobel-palkinto HPV-infektion ja kohdunkaulansyövän…

artikkeli

Altistaako alumiini autismille? 31/05/2019

Ilman rokotteita moni vakava tauti, kuten isorokko tai sikotauti, riehuisi yhä keskuudessamme. Taudit aiheuttaisivat ihmisille kärsimystä ja vaarallisia liitännäistauteja, joiden…

Ehdota meille aihetta

Oletko törmännyt terveysväitteisiin, joiden todenperäisyys jäi vaivaamaan mieltäsi? Lähetä kysymyksesi meille! Valitsemme artikkeleiksi aiheita myös lukijoiden kysymysten joukosta.

Seuraa meitä somessa

Tämän sivuston suunnittelusta ja tuotannosta vastasi Kansanvalistusseura (2019). Sivuston artikkelien tuotantoon on saatu rahoitusta lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Graafinen suunnittelu: Sanna Lehti, tekninen toteutus Big Vision