Vastalääke – menestystarina, joka voitaisiin monistaa muillekin aloille

Teksti: Juhani Knuuti

Vastalääke-yhdistys on päätetty lakkauttaa. Siksi on hyvä hetki muistella, mikä kaikki kuluneissa 7 vuodessa teki siitä menestystarinan, kirjoittaa yhdistyksen perustajiin kuuluva lääketieteen professori Juhani Knuuti.

Tänä vuonna tulisi kuluneeksi 7 vuotta lääketiedettä popularisoivan Vastalääke-toiminnan käynnistämisestä.

Kaikki lähti visiosta: Vuoden 2018 keväällä turkulaisten lääketieteen opiskelijoiden luentotilaisuudessa syntyi ajatus, että myös opiskelijat voisivat osallistua terveysväitteiden käsittelyyn ja tutkitun tiedon jakamiseen. Mukaan innostui KVS-säätiö, joka haki ja sai monialaiselle toiminnalle projektiapurahan opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Lisää toiminnan synnystä on kerrottu muualla.

Kuluneiden lähes 7 vuoden aikana Vastalääke on järjestänyt lukuisia viestinnän ja journalismin ammattilaisten pitämiä koulutustilaisuuksia, joissa pitkälti toista sataa terveydenhuollon nykyistä ja tulevaa ammattilaista on oppinut viestimään ammattialastaan kansantajuisemmin.

Yhteensä 41 tiedettä yleistajuistavaa artikkelia sekä 15 ajankohtaisia ilmiöitä avaavaa puheenvuoroa eri terveysaiheista on julkaistu Vastalääkkeen verkkosivuilla, jonka toimituksesta vastaa lääkäreistä ja journalismin ammattilaisista koostuva toimituskunta. Lisäksi yhdistys on järjestänyt tapaamisia kansalaisten kanssa eri terveyskysymyksiin liittyen ja tehnyt toista kymmentä vierailua eri kouluihin.

Vastalääke-toiminta sai alusta asti yleisesti myönteistä palautetta. Aktiivijäsenet osallistuivat lukuisiin haastatteluihin ja keskustelutilaisuuksiin. Median kiinnostus toimintaan oli alkuvuosina laajaa.

Yksi huippuhetki koettiin kun Vastalääke.fi -nettisivusto valittiin Suuri Journalistipalkinto 2019 –kilpailussa Vuoden journalistinen teko -kategorian voittajaksi. Oli ilmeistä, että lääketiedettä popularisoivalle ja luotettavalle terveystiedolle katsottiin olevan suuri tarve.

Toinen huippuhetki saavutettiin, kun Ylen MOT ja Spotlight tutkivat yhdessä bioresonanssi-uskomushoitoa ja Vastalääkkeen aktiivit pääsivät mukaan Matoja kohdussa! –ohjelmaan lavastettuina potilaina. Ohjelma löytyy edelleen Areenasta.

Lähes seitsemän vuoden toimintaan toki sisältyy paljon muitakin hienoja hetkiä eri keskustelutilaisuuksissa, kansalaisten ja koululaisten tapaamisissa.

Covid-19 epidemia muutti toimintaympäristön pysyvästi

Yhdistyksen toiminnan kannalta haastavin kausi koettiin, kun Covid-19 –epidemia käytännössä esti kaiken muun toiminnan paitsi artikkelien tuottamisen. Opiskelijoiden aktiivinen yhdistystoiminta oli epidemian aikana käytännössä mahdotonta eikä ollut enää helppoa saada aktiivisia toimijoita mukaan poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Epidemian aikana valtava dis- ja misinformaation vyöry kuitenkin lisäsi luotettavan viestinnän tarvetta.

Myös viestintäympäristö muuttui epidemian aikana ja sen jälkeen olennaisesti. Kun covid-19 -virukseen ja -rokotteisiin liittyvät väitteet täyttivät median ja somen, muunlainen epätieteellinen terveyssisältö jäi taustalle.

Epidemian jälkeen perusteettomien terveysväitteiden levittäminen on vähentynyt verrattuna epidemiaa edeltävään aikaan. Ehkäpä epidemiaan liittynyt ilmeinen virheellisen tiedon vyöry ”rokotti” väestön disinformaatiota vastaan eli lisäsi kriittistä suhtautumista erilaisiin terveysväitteisiin. Edelleen kuitenkin pieni mutta hyvin aktiivinen joukko ihmisiä jakaa epidemiaan liittyviä virheellisiä väitteitä ja salaliittoteorioita.

Samaan aikaan poliittinen ympäristö on muuttunut huomattavasti. Sota Ukrainassa ja Gazassa täyttävät mediatilaa. Donald Trumpin uudelleenvalinta Yhdysvaltojen presidentiksi toi salaliittoväitteet takaisin pääuutisiin. Trumpin valitsemat kabinetin jäsenet edustavat samaa linjaa. Esimerkiksi juuri nimitetty Yhdysvaltojen terveysministeri R F Kennedy jr on tullut tunnetuksi rokotteisiin liittyvän disinformaation jakajana.

Myös somessa tapahtunut huomattavia muutoksia, liittyen esimerkiksi sisällön moderointiin. Erityisesti sen jälkeen, kun Elon Musk osti Twitterin eli nykyisen X:n, disinformaatiosta on tullut alustalla valtavirtaa.

Näiden ilmiöiden seurauksena syntynyt someväsymys on tosiasia. Kokemukseni mukaan tämä ei näy pelkästään asiantuntijoiden ja organisaatioiden poisjäämisenä X:stä vaan on laajempi ilmiö. Monesta somealustasta on yksinkertaisesti tullut epämiellyttäviä paikkoja eikä asiallinen vuorovaikutus ole enää helppoa.

Menestystarina, josta voidaan oppia lisää

Edellä mainitut seikat ovat johtaneet siihen, että lääketieteen opiskelijoiden into jatkaa Vastalääkkeen toimintaa nykyisessä muodossaan on hiipunut. Toiminta on päätetty lakkauttaa ja samalla opiskelijoiden yhdistys puretaan.

Tästä huolimatta Vastalääke on todellinen menestystarina. Olennainen osa menestystä oli, että alusta asti viestinnän ja journalismin ammattilaiset sekä kokeneemmat lääkärit olivat keskeisessä roolissa. Hyväksi metodiksi hioutui kolutusformaatti, ”Artsu alkuun”, jossa kurssin aikana artikkelin tuotanto kätilöitiin aina tiedonhausta pilkunviilaukseen asti.

Näin vapaaehtoisina toimivat opiskelijat saivat riittävästi tukea artikkeliensa teon kaikissa vaiheissa ja voitiin varmistua lopputulosten tieteellisestä tasosta sekä helppolukuisuudesta. Tässä olemme onnistuneet, siitä kertovat monet toiminnan saamat huomionosoitukset.

Vastalääke-toiminnan myötä on huomattava määrä nykyisiä ja tulevia lääkäreitä ja terveydenhuollon ammattilaisia on koulutettu viestintään. Heillä on varmasti paremmat mahdollisuudet reagoida tarpeen tullen erilaisiin perättömiin terveysväitteisiin.

Vastalääkkeen toiminta on esimerkki myös muille aloille siitä, että julkisen keskustelun tasoon voi vaikuttaa. Vastalääkkeen parhaat toimintamallit oman alansa tulevien ammattilaisten koulutuksesta tutkitun tiedon yleistajuistamiseen ja viestintään toimivat hyvin millä alalla hyvänsä.

Mis- ja disinformaatio on yhteiskunnassamme niin laajalle levinnyt ilmiö, että kaikilla tieteenaloilla on tarvetta yleistajuiseen viestintään.

Juhani Knuuti

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori ja professori, jonka mukaan kriittinen ajattelu ja omien aivojen käyttö on alikäytetty voimavara.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA