Onko botoxista apua bruksismin oireisiin?

Teksti: Erja Janhonen | Kuva: Anna Shvets, Pexels

Botuliinitoksiinia on käytetty vuosikymmeniä esteettisenä hoitona ja viime vuosina se on yleistynyt myös esimerkiksi bruksismin, "narskuttelun", hoidossa. Mutta millaista tutkimusta aiheesta on tehty?

Botuliinitoksiini (BT), on maailman vahvin myrkky, joka on tullut tunnetuksi tuotemerkistä Botox. Sitä on käytetty vuosikymmeniä esteettisenä hoitona ihon juonteiden tasoittamiseen.

Esteettiset hoidot ovat kuitenkin vain yksi BT:n käyttökohteista ja sitä myydään useilla tuotemerkeillä. Sitä annetaan vuosittain eri syistä noin kolme miljoonaa pistosta [8].

Botuliinitoksiinia markkinoidaan nykyisin laajalti myös bruksismiin. Itse bruksismia sillä ei voida parantaa, mutta monet kokevat saavansa siitä tilapäistä helpotusta vaivoihinsa kuten purentalihaskipuun ja päänsärkyyn.

Mutta millaista tutkimusta aiheesta on tehty?

Mitä on bruksismi?

Bruksismi on toistuvaa ja tahdosta riippumatonta purentalihasten toimintaa, joka ei liity ruoan pureskeluun tai puhumiseen. Se voi olla hampaiden narskuttelua, hampaiden yhteen puremista tai alaleuan jäykistämistä tai työntämistä [1].

Bruksismi saattaa tulla ilmi, kun hammaslääkäri havaitsee vastaanotolla hampaiden kulumista tai hammaspaikkojen lohkeamista. Myös narskuttelijan kanssa samassa huoneessa nukkuva voi kiinnittää huomiota narskuttelusta lähteviin ääniin, vaikka narskuttelija ei itse tästä olisi tietoinen. Keskittyessään bruksaaja voi huomata purevansa tiukasti hampaita yhteen. Bruksismia voi esiintyä niin valveilla kuin unessa [1].

Bruksismi voidaan jaotella kolmeen eri tyyppiin. Rytminen bruksismi on narskuttelua, tooninen bruksismi hampaiden puristamista yhteen. Kolmannessa tyypissä purentalihakset aktivoituvat ilman, että hampaat koskettavat toisiinsa [2]. Nukkuessa voi esiintyä kaikkia kolmesta bruksismityypistä, mutta valveella yleensä vain toonista tyyppiä. Bruksismilla on perinnöllistä taustaa ja bruksaamista säätelee keskushermosto [3].

Bruksismi voi aiheuttaa hampaiden purentapintojen kulumista ja kipua purentalihaksissa. Seurauksena voi olla myös haavaumia tai muita pehmytkudoksen vaurioita, jos esimerkiksi posken sisäpinta jää hampaiden väliin.

Purentalihakset kykenevät tuottamaan suuren voiman – mikä voidaan havaita puraistessa porkkanaa tai kovaa karkkia – mistä syystä bruksismi voi aiheuttaa jopa hampaiden tai hammaspaikkojen murtumista tai hammasimplanttien vaurioita [3].

Purentalihasten yliaktiivisesta toiminnasta voi lisäksi seurata muun muassa pään alueen särkyjä, leukojen lukkiutumista ja niska- sekä hartialihasten jäykkyyttä, korvakipua tai tinnitusta.

Miten bruksismia hoidetaan?

Bruksismi ei aina tarvitse hoitoa. Bruksismin oireet tarvitsevat lääketieteellistä hoitoa vain, jos niistä aiheutuu haittaa.

Hoito on yksilöllistä ja se keskittyy bruksismin seurauksiin, kuten hampaiden kulumisen estämiseen ja kivunhoitoon. Ensisijaista on hampaiden suojaaminen kulumiselta yöllä käytettävän purentakiskon avulla. Kisko valmistetaan hammashoidossa yksilöllisesti jäljennöksen avulla. Purentakisko voi riittää jo yksistään bruksismin hoitokeinoksi, sillä hampaiden suojaamisen lisäksi se voi rentouttaa purentalihaksia [3].

Muuna hoitona purentalihasten aktiivisuuden vähentämiseksi voidaan käyttää leuan alueen lihasharjoitteita, rentoutus- ja biopalautehoitoja, fysioterapiaa ja lääkinnällisiä botuliinitoksiinipistoksia [2].

Mitä on botuliinitoksiini ja miten sitä käytetään?

Botuliinitoksiini on tehokkain tunnetuista luonnossa esiintyvistä myrkyistä. Ihmiselle kuolettava annos BT:ta on noin kaksi nanogrammaa eli kaksi gramman miljardiosaa painokiloa kohden [5].

Elintarvikkeen mukana elimistöön päästessään BT voi aiheuttaa elintarvikevälitteisen botulismin, joka on hengenvaarallinen ruokamyrkytys. Haavan kautta elimistöön bakteeri voi aiheuttaa haavabotulismia. Nämä molemmat botulismityypit voivat johtaa hermoston halvausoireisiin ja edetä jopa hengityshalvaukseksi.

Lihakseen pistettäessä BT sitoutuu hermon ja lihaksen väliseen liitokseen ja estää siten asetyylikoliini-nimisen hermovälittäjäaineen vapautumisen. Asetyylikoliinin tehtävänä on viedä hermosta saapuva supistumiskäsky eli hermoimpulssi lihakseen niiden välisen tilan, synapsiraon, kautta. Kun asetyylikoliinin vapautuminen BT:lla estetään, tätä ei tapahdu eikä lihas supistu. Mikäli BT:ta pistetään purentalihaksiin, on seurauksena purentalihasten aktiivisuuden väheneminen. BT:n vaikutus alkaa 3–5 päivän kuluttua pistoksesta [4].

Vaikka BT on ihmiselle hyvin myrkyllinen, lääkinnällisessä käytössä se on turvallinen. Lihakseen pistettäessä se ei vahingoita tai tuhoa lihassoluja, mutta voi aiheuttaa lihaksen koon pienenemistä [6].

Paikallisesti käytettynä BT ei myöskään leviä juurikaan muualle elimistöön. Sen lihaksia lamaava vaikutus on tilapäinen ja palautumiseen kuluu joitakin kuukausia. Yleensä vaikutus kestää noin 3–4 kuukautta [4]. Joillain henkilöillä vaikutus voi kestää 4–6 kuukautta, mutta joillain vain kaksi kuukautta [4].

BT:tä onkin ansaitusti kutsuttu myrkyksi, joka parantaa [7]. BT-hoito on yleisesti turvallinen ja sillä on vain vähäisiä sivuvaikutuksia [8].

Botuliinitoksiini lääkkeenä

BT-pistoksia saavat antaa vain lääkärit ja lääkärien valtuuttamat terveydenhuollon ammattilaiset [12].

Vuonna 1989 botuliininhoidon virallisiksi käyttökohteiksi hyväksyttiin karsastus ja silmäluomien sekä kasvojen lihaskouristuksen hoito [9].

Nykyään BT:ta käytetään myös muun muassa CP-vammaan liittyvään jalkojen jäykkyyteen, krooniseen migreeniin, erityyppisiin lihaskouristuksiin, virtsankarkailuun ja vakavaan liikahikoiluun [9, 10]. 1990-luvulta saakka BT:lla on raportoitu positiivisia tuloksia myös bruksismin oireiden hoidossa [11].

Suomessa BT-pistoksia lääketieteelliseen käyttöön tarjoavat laajasti useat yksityiset lääkäri- ja hammaslääkäriasemat. BT:n käyttö bruksismin oireiden hoidossa on lisääntynyt, mutta hoitoprotokollasta tai potilaskohtaisesta hoidon tarpeen arvioinnista ei ole selvää ohjetta, toteaa Purentaelimistön kivun ja toimintahäiriöiden (TMD) Käypä hoito -suositus vuodelta 2021 [2].

Rohkaisevia löydöksiä, mutta lisää tutkimuksia kaivataan

BT:n käyttöä bruksismin oireiden hoidossa on tutkittu jonkin verran, mutta aihe kaipaa lisätutkimuksia erityisesti pitkäaikaisvaikutusten osalta.

Eräässä 2013 julkaistussa katsausartikkelissa BT:n todettiin vähentäneen tehokkaasti bruksaajien kipuoireita verrattuna potilaisiin, joille pistettiin pelkkää suolaliuosta [13]. 2020 julkaistussa katsauksessa todettiin, että yksittäisissä tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia bruksismin oireiden hoitamisesta BT:lla, mutta näyttöä ei ole tarpeeksi [17].

Vuonna 2022 julkaistussa katsausartikkelissa todettiin BT:lla olevan merkittävä terapeuttinen teho kivun ja bruksismin esiintymisessä [18].

2023 julkaistussa katsauksessa todettiin BT:n vähentävän tehokkaasti puremisvoimaa ja kipuja sekä BT-injektioita suositeltiin hoidoksi bruksismin oireisiin. Tutkimuksessa kuitenkin kipua mitattiin vaihtelevasti, mikä heikentää tulosten vertailtavuutta [19].

Vuonna 2023 julkaistussa artikkelissa vertailtiin BT-pistoksia ja purentakiskoja unenaikaisen bruksismin oireiden hoidossa. Siinä todettiin näiden molempien olevan hyviä hoitokeinoja [20].

Tuoreessa, 2024 ilmestyneessä katsauksessa selvitettiin ensisijaisesti BT:n vaikutuksia purentaelimistön kipuun ja toissijaisesti bruksismiin. Siinä todettiin BT-pistoksen vähentävän purentalihaskipua 1,3 ja 6 kuukauden jälkeen, mutta tulokset kokonaisuudessaan olivat ristiriitaisia, sillä osassa katsaukseen sisältyvissä tutkimuksissa BT:lla todettiin myönteisiä vaikutuksia kivun vähentymiseen ja osassa ei [22].

Yhteenvetona voidaan todeta, tutkimusta BT:n käytöstä bruksismin oireiden hoitokeinona löytyy. Kuitenkin korkeatasoista tutkimusta aiheesta kaivattaisiin lisää – ja tämän toteaa myös Käypä hoito -suositus ja usea katsausartikkeli.

Kun tutkitaan muutoksia kipuoireissa, on kivun mittaamisessa käytettävä yhdenmukaisia, vertailukelpoisia ja luotettavia mittareita. Näin ei kaikissa tarkasteltavissa tutkimuksissa ollut toimittu, mikä laskee näiden tutkimusten laatua.

Koska BT-pistoksia saa antaa vain tietyt terveydenhuollon ammattilaiset, ei niihin liity vastaavia riskejä esimerkiksi aseptiikan suhteen kuin mediassa esillä olleisiin täyteainepistoksiin. BT-hoidot ovat laajasti käytettyjä ja tämänhetkisen tiedon mukaan yleisesti turvallisia.

Osa yksityisistä BT-pistosten tarjoajista suosittelee verkkosivuillaan purentakiskon ja BT-pistoksen yhteiskäyttöä. Myös tästä yhdistelmästä tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Erja Janhonen

Kirjoittaja on biokemisti, jota kiinnostaa terveys, ravitsemus ja liikunta. Harrastuksiin kuuluvat toiminnallinen harjoittelu, tankotanssi sekä vaihtelevasti muu liikkuminen. Kirjoittaja pitää myös tietokirjojen lukemisesta ja kahvinjuonnista.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA