Unohtuvatko viruksentorjunnan perusasiat koronakriisin pitkittyessä?

25/05/2020
COVID19kolumnikoronavirusmielipide

Teksti: Elias Mokkala

Vaikka koulut ja ravintolat aukeavat, koronavirusta ei ole vielä läheskään selätetty. Siksi nyt on entistäkin tärkeämpi muistaa yksilön pienet teot viruksen torjumiseksi, kirjoittaa Vastalääke.fi-sivuston päätoimittaja Elias Mokkala.

Ensimmäiset uutiset koronaviruksesta (SARS-CoV-2, tai COVID-19) kantautuivat korviimme viime marraskuussa, siis jo puoli vuotta sitten. Alun perin kaukaiselta uhalta tuntunut koronavirus levisi nopeasti ympäri maailmaa ja ajoi yhteiskunnat pysähdyksiin.

Ajan kanssa olemme oppineet viruksesta ja sen kanssa kamppailusta paljon. Suurin osa sairastuneista selviää lievin oirein, mutta virus on osoittautunut myös salakavalan puolensa. Se leviää tehokkaasti ja kykenee sairastuttamaan riskiryhmään kuuluvien lisäksi perusterveitä. 

Virus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana hengitystie-eritteistä, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Lähikontaktissa tartunnan voi saada kosketuksen välityksellä, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Tarttuminen on suurimmillaan oireiden alussa, mutta virus voi tarttua jo 1-2 vuorokautta ennen oireiden alkamista.

Muitakin tartuntareittejä on kuvattu, kuten leviäminen pintojen kautta tai ilmavälitteisesti aerosolimuodossa, mutta nykytiedon mukaan näiden tartuntareittien merkitys on vähäinen.

PISARA- JA KOSKETUSTARTUNTANA leviäviä taudinaiheuttajia torjutaan parhaiten yksilötasolla hyvän käsi- ja yskimishygienian, ja lähikontaktien välttämisen keinoin. Käsien pesu saippualla, käsidesin käyttö, nenäliinaan tai hihaan yskiminen ja riittävän etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin ovat tärkeimpiä tekoja. Koronan tapauksessa on ollut erityisen tärkeää muistaa nämä perusasiat, sillä virus tarttuu myös oireettomilta ihmisiltä. 

Epidemian alussa kansalaisia kannustettiin näihin tekoihin ahkerasti. Koronakriisin edetessä pandemiaksi on näiden perusasioiden lisäksi ryhdytty yhä suurempiin varotoimiin, aina sen mukaan, mitä viruksesta ja sen torjunnasta on opittu.

Koronakriisiä on nyt takana puoli vuotta ja katse on jo siirtynyt jo tulevaan. Ilmassa on toiveita epidemian selättämisestä ja paluusta normaaliin arkeen. Uutisissa näkyy jo lupauksia koronaviruksesta lopun tekevistä läpimurroista, esimerkiksi tehokkaista hoidoista, rokotteista ja kohonneesta testauskapasiteetista.

Toiveikkaista lupauksista huolimatta epidemiaa ei ole vielä selätetty: koronavirus elää vielä sitkeästi joukossamme.

Torjunnassa tulevaisuudessa auttaa se, että terveydenhuollon logistiikan resurssit ovat parantuneet ja tietoa on paljon enemmän kuin epidemian alussa. Haasteita tuottaa taudin torjuminen samalla, kun paineet yhteiskunnan avaamiseen kasvavat. 

Erilaisia strategioita koronan torjuntaan pohditaan paraikaa kuumeisesti. Tällä hetkellä asetettuja rajoituksia ollaan höllentämässä, mutta aihe on yhä kiivaan keskustelun alla.

KUN KORONAKRIISI pitkittyy ja sulautuu osaksi arkeamme, huomaan ympärilläni yhä enemmän väsymistä rajoituksiin ja varotoimiin.

Huomaan omankin otteeni hieman lipsuvan: muun muassa käsienpesu unohtuu yhä useammin kauppareissun jälkeen.

Ottamatta kantaa yhteiskunnallisiin strategioihin, nyt jos koskaan on syytä pitää viruksentorjunnan perusasiat mielessä. Kun rajoituksia puretaan, käsien pesun ja desinfioimisen, hihaan yskimisen ja turvavälin pitämisen merkitys ei vähene, vaan pikemminkin lisääntyy. 

Muistutus koskee niin terveitä, kuin sairaitakin. Näiden toimien osalta olemme maratonilla, emme pikasprintillä. 

Jos saamme näistä tavoista hyvän ja kestävän rutiinin, voimme sanoa koronakriisissä olleen kuitenkin jotain positiivista. Seuraavien influenssa-, flunssa- ja norokausien yhteyksissä käsi- ja yskimishygienia tulevat selkäytimestä. 

Turvallista kesän alkua.



Elias Mokkala

Kirjoittaja on aloittanut lääketieteen opinnot 2014 ja on molekyylilääketieteen tohtorikoulutettava. Toimii Vastalääke.fi -nettisivuston päätoimittajana. Kiinnostunut kehittämään lääkärien ja potilaiden välistä vuorovaikutusta. ”Vaikeinta potilastyössä on vastavuoroinen ja ymmärrettävä viestintä: hoitotilanteen onnistuminen riippuu suurelta osin viestinnän onnistumisesta.”

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *



Lue myös

puheenvuoro

Valtaväestön luotto tieteeseen ja terveydenhuoltoon on edelleen hyvä.
Tiivistelmä Lääkäri 2020 -pääluennosta 04/02/2020

Keskustelimme professori Juhani Knuutin kanssa Lääkäri 2020 -tapahtuman pääluennolla terveyshuuhaasta. Luennon otsikkona oli ”Faktoilla terveyshuuhaata vastaan”. Tässä tiivistettynä luennon ydinasiat.

puheenvuoro

Luontaistuoteala ei eroa lääketeollisuudesta siinä, että molemmat pyrkivät tekemään voittoa.
Luonnollisuusharha vääristää terveyskäsityksiä 06/06/2019

Vahvat mielikuvat ja kokemusperäinen tieto kannattelevat luontaistuotteiden myyntiä lääkinnällisiin tarkoituksiin. Lisääntynyt julkinen keskustelu terveydestä on tervetullutta, mutta samalla se ruokkii myös lääketieteen ulkopuolisten terveyskäsitysten ja hoitojen suosion kasvua.

Ehdota meille aihetta

Oletko törmännyt terveysväitteisiin, joiden todenperäisyys jäi vaivaamaan mieltäsi? Lähetä kysymyksesi meille! Valitsemme artikkeleiksi aiheita myös lukijoiden kysymysten joukosta.

Seuraa meitä somessa

Tämän sivuston suunnittelusta ja tuotannosta vastasi Kansanvalistusseura (2019). Sivuston artikkelien tuotantoon on saatu rahoitusta lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Graafinen suunnittelu: Sanna Lehti, tekninen toteutus Big Vision