Tiivistelmä Lääkäri 2020 -pääluennosta

04/02/2020
mielipidetiede & media

Teksti: Tatu Han

Keskustelimme professori Juhani Knuutin kanssa Lääkäri 2020 -tapahtuman pääluennolla terveyshuuhaasta. Luennon otsikkona oli ”Faktoilla terveyshuuhaata vastaan”. Tässä tiivistettynä luennon ydinasiat.

Virheelliset terveysuskomukset hämärtävät kuvaa terveyden ja terveydenhuollon perusteista. Tarpeettomat tutkimukset tai tehottomat hoidot vievät resursseja, eli verorahoja, tuottamatta terveyttä. Kuluttajien ja potilaiden lisäksi myös terveydenhuollon poliittiset päättäjät ovat alttiina virheellisille terveysaiheille.

Virheellisten terveysuskomusten tuottamat haitat voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin. Suoria haittoja ovat muun muassa tuotteiden epäpuhtaudet, allergiset reaktiot, maksavauriot ja toimenpiteiden komplikaatiot. Epäsuoraksi haitaksi voidaan taas luokitella vaikuttavan hoidon viivästyminen tai pahimmassa tapauksessa hoidon saamatta jääminen.

Vaikka terveyskeskustelu on osaltaan polarisoitunut, on valtaväestön luotto tieteeseen ja terveydenhuoltoon edelleen hyvä. Vuoden 2019 Tiedebarometrin tulokset olivat tieteen ja lääketieteen kannalta myönteisiä. Yhä suurempi osa väestöstä luottaa lääketieteeseen. Lisäksi yhä harvempi vastasi myöntävästi kvasi- ja vaihtoehtotiedettä koskeviin kysymyksiin. Muun muassa 32% vastaajista luotti homeopatiaan vuonna 2010, viime vuonna enää 20%.

Tiedebarometrin myönteisistä tuloksista huolimatta vähemmälle huomiolle on jäänyt kvasi – ja vaihtoehtotieteisiin luottavien suuri absoluuttinen määrä. Tuloksia tarkastelemalla voidaan arvioida, että Suomessa on edelleen yli 900 000 yli 15-vuotiasta homeopatiaan uskovaa henkilöä. Vaikka suunta väestön terveyskäsityksistä on tutkitun tiedon valossa hyvä, on terveysviestinnälle edelleen työsarkaa.

On monia syitä siihen, minkä takia lääkärit ovat passiivisia terveysviestinnässä ja osallistumisessa terveyskeskusteluun sosiaalisessa mediassa. Näitä voivat olla muun muassa kiire, pelko kuran heitosta ja pelko vaikutuksesta ammatin harjoittamiseen sekä kollegojen reaktiosta omaan toimintaan.

Viestintä sosiaalisessa mediassa on haastavaa nopeatempoisuuden takia. Reagoida pitäisi heti, tai muuten keskustelu voi olla jo ohi. Sosiaalisessa mediassa viestit kannattaa pitää lyhyinä ja ytimekkäinä, muuten niitä ei jakseta lukea. Liiaksi ei kannata perustella omia väitteitään. Viestintä on nyky-yhteiskunnassa kaikki kaikessa, mutta lääkärien peruskoulutuksessa sitä opiskellaan vielä liian vähän.

Mitä sitten, jos lääkärit ja muut terveysalan asiantuntijat saadaan aktivoitua nykyistä runsaimmin joukoin sosiaaliseen mediaan? Onko sillä oikeasti vaikutusta terveyskeskusteluun?

Kyllä on. Kuten Tiedebarometri kertoo, väestö luottaa kyllä tutkittuun tietoon. Tutkittua tietoa pitää vain saada jaettua niissä kanavissa, joista ihmiset sitä etsivät. Virheellisiä terveysuskomuksia voidaan taklata tuottamalla tutkittua tietoa, tekemällä yhteistyötä median kanssa ja osallistumalla terveyskeskusteluun. Näiden lisäksi kriittisen ajattelun ja medialukutaidon kehittäminen on myös tärkeää.

Pelkkä kylmä fakta ei kuitenkaan riitä. Jotta vuoropuhelua pystytään käymään eri osapuolten välillä, vastakkainasettelua pitää pyrkiä vähentämään. Tämä onnistuu kunnioittavalla argumentaatiolla, jossa väitteet perustellaan tutkimustiedolla eikä henkilökohtaisuuksiin menemällä.

Monet terveysalojen edustajat, allekirjoittanut mukaan lukien, käyttävät edelleen termiä terveyshuuhaa. Termi on leimaava ja lisää vastakkainasettelua. Neutraalimpien termien käyttö ja hoitojen luokittelu vähentäisi vastakkainasettelua ja edistäisi dialogia. Voitaisiin puhua vaikkapa kokemus-, hyvinvointi- ja uskomushoidoista riippuen siitä, minkälaisesta hoidosta on kyse.

 

Päivitetty 4.2.2020 klo 19:00: Korjaus tekstiruudun tekstiin, tämä muutettu muotoon ”Valtaväestön luotto tieteeseen ja terveydenhuoltoon on edelleen hyvä.”



Tatu Han

Kirjoittaja on turkulainen lääketieteen kandidaatti, joka toimi Vastalääke ry:n ensimmäisenä puheenjohtajana ja on nykyisin hallituksen jäsen. Tatu pitää paljon kirjoista, mutta vapaa-aika kuluu myös kavereiden ja urheilun parissa.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *



Lue myös

puheenvuoro

Ultraääni on turvallinen ja tehokas työkalu raskauden seurantaan.
Onko ultraäänitutkimus vaarallinen sikiölle? 06/02/2020

Suomessa raskaana olevat naiset saavat mahdollisuuden osallistua kahteen rutiiniomaiseen raskaudenaikaiseen ultraäänitutkimukseen, joiden tarkoitus on seuloa sikiön kehitykseen liittyviä ongelmia. Ultraääni on turvallinen, helppo ja kustannustehokas tutkimus. Kuitenkin, raskaudenaikaisen ultraäänitutkimuksen turvallisuus ja hyödyllisyys on puhuttanut nyt alkuvuodesta.

puheenvuoro

Luontaistuoteala ei eroa lääketeollisuudesta siinä, että molemmat pyrkivät tekemään voittoa.
Luomuharha vääristää terveyskäsityksiä 06/06/2019

Vahvat mielikuvat ja kokemusperäinen tieto kannattelevat luontaistuotteiden myyntiä lääkinnällisiin tarkoituksiin. Lisääntynyt julkinen keskustelu terveydestä on tervetullutta, mutta samalla se ruokkii myös lääketieteen ulkopuolisten terveyskäsitysten ja hoitojen suosion kasvua.

Ehdota meille aihetta

Oletko törmännyt terveysväitteisiin, joiden todenperäisyys jäi vaivaamaan mieltäsi? Lähetä kysymyksesi meille! Valitsemme artikkeleiksi aiheita myös lukijoiden kysymysten joukosta.

Seuraa meitä somessa

Tämän sivuston suunnittelusta ja tuotannosta vastasi Kansanvalistusseura (2019). Sivuston artikkelien tuotantoon on saatu rahoitusta lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Graafinen suunnittelu: Sanna Lehti, tekninen toteutus Big Vision