Tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan.
Jaa somessa:
Tiivistelmä Lääkäri 2020 -pääluennosta
04.02.2020mielipidetiede & media
Teksti: Tatu Han
Keskustelimme professori Juhani Knuutin kanssa Lääkäri 2020 -tapahtuman pääluennolla terveyshuuhaasta. Luennon otsikkona oli ”Faktoilla terveyshuuhaata vastaan”. Tässä tiivistettynä luennon ydinasiat.
Virheelliset terveysuskomukset hämärtävät kuvaa terveyden ja terveydenhuollon perusteista. Tarpeettomat tutkimukset tai tehottomat hoidot vievät resursseja, eli verorahoja, tuottamatta terveyttä. Kuluttajien ja potilaiden lisäksi myös terveydenhuollon poliittiset päättäjät ovat alttiina virheellisille terveysaiheille.
Virheellisten terveysuskomusten tuottamat haitat voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin. Suoria haittoja ovat muun muassa tuotteiden epäpuhtaudet, allergiset reaktiot, maksavauriot ja toimenpiteiden komplikaatiot. Epäsuoraksi haitaksi voidaan taas luokitella vaikuttavan hoidon viivästyminen tai pahimmassa tapauksessa hoidon saamatta jääminen.
Vaikka terveyskeskustelu on osaltaan polarisoitunut, on valtaväestön luotto tieteeseen ja terveydenhuoltoon edelleen hyvä. Vuoden 2019 Tiedebarometrin tulokset olivat tieteen ja lääketieteen kannalta myönteisiä. Yhä suurempi osa väestöstä luottaa lääketieteeseen. Lisäksi yhä harvempi vastasi myöntävästi kvasi- ja vaihtoehtotiedettä koskeviin kysymyksiin. Muun muassa 32% vastaajista luotti homeopatiaan vuonna 2010, viime vuonna enää 20%.
Tiedebarometrin myönteisistä tuloksista huolimatta vähemmälle huomiolle on jäänyt kvasi – ja vaihtoehtotieteisiin luottavien suuri absoluuttinen määrä. Tuloksia tarkastelemalla voidaan arvioida, että Suomessa on edelleen yli 900 000 yli 15-vuotiasta homeopatiaan uskovaa henkilöä. Vaikka suunta väestön terveyskäsityksistä on tutkitun tiedon valossa hyvä, on terveysviestinnälle edelleen työsarkaa.
On monia syitä siihen, minkä takia lääkärit ovat passiivisia terveysviestinnässä ja osallistumisessa terveyskeskusteluun sosiaalisessa mediassa. Näitä voivat olla muun muassa kiire, pelko kuran heitosta ja pelko vaikutuksesta ammatin harjoittamiseen sekä kollegojen reaktiosta omaan toimintaan.
Viestintä sosiaalisessa mediassa on haastavaa nopeatempoisuuden takia. Reagoida pitäisi heti, tai muuten keskustelu voi olla jo ohi. Sosiaalisessa mediassa viestit kannattaa pitää lyhyinä ja ytimekkäinä, muuten niitä ei jakseta lukea. Liiaksi ei kannata perustella omia väitteitään. Viestintä on nyky-yhteiskunnassa kaikki kaikessa, mutta lääkärien peruskoulutuksessa sitä opiskellaan vielä liian vähän.
Mitä sitten, jos lääkärit ja muut terveysalan asiantuntijat saadaan aktivoitua nykyistä runsaimmin joukoin sosiaaliseen mediaan? Onko sillä oikeasti vaikutusta terveyskeskusteluun?
Kyllä on. Kuten Tiedebarometri kertoo, väestö luottaa kyllä tutkittuun tietoon. Tutkittua tietoa pitää vain saada jaettua niissä kanavissa, joista ihmiset sitä etsivät. Virheellisiä terveysuskomuksia voidaan taklata tuottamalla tutkittua tietoa, tekemällä yhteistyötä median kanssa ja osallistumalla terveyskeskusteluun. Näiden lisäksi kriittisen ajattelun ja medialukutaidon kehittäminen on myös tärkeää.
Pelkkä kylmä fakta ei kuitenkaan riitä. Jotta vuoropuhelua pystytään käymään eri osapuolten välillä, vastakkainasettelua pitää pyrkiä vähentämään. Tämä onnistuu kunnioittavalla argumentaatiolla, jossa väitteet perustellaan tutkimustiedolla eikä henkilökohtaisuuksiin menemällä.
Monet terveysalojen edustajat, allekirjoittanut mukaan lukien, käyttävät edelleen termiä terveyshuuhaa. Termi on leimaava ja lisää vastakkainasettelua. Neutraalimpien termien käyttö ja hoitojen luokittelu vähentäisi vastakkainasettelua ja edistäisi dialogia. Voitaisiin puhua vaikkapa kokemus-, hyvinvointi- ja uskomushoidoista riippuen siitä, minkälaisesta hoidosta on kyse.
Päivitetty 4.2.2020 klo 19:00: Korjaus tekstiruudun tekstiin, tämä muutettu muotoon ”Valtaväestön luotto tieteeseen ja terveydenhuoltoon on edelleen hyvä.”
Tatu Han
Kirjoittaja on turkulainen lääketieteen kandidaatti, joka toimi Vastalääke ry:n ensimmäisenä puheenjohtajana ja on nykyisin hallituksen jäsen. Tatu pitää paljon kirjoista, mutta vapaa-aika kuluu myös kavereiden ja urheilun parissa.
LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA2 ajatusta aiheesta “Tiivistelmä Lääkäri 2020 -pääluennosta”
Vastaa
Lue myös
puheenvuoro
Lukijat ovat viisaita, mutta eivät välttämättä alasi asiantuntijoita.
Kirjoita, niin kuin haluaisit itsellesi kirjoitettavan – 10 vinkkiä lähestyttävän tieteellisen tekstin luomiseen 21.12.2021
Tiedon saavutettavuuteen vaikuttaa sen lähestyttävyys. Sosiaalisen median käyttö sekä selkeä ja kansantajuinen kieli tuovat tieteellisesti tutkitun tiedon askeleen verran lähemmäksi meitä kaikkia.
puheenvuoro
"Teoksen lukeminen aiheuttanee jonkinnäköisen 'kolhun' lukijan itsetuntoon."
David Robsonin esikoiskirja kolhaisee lukijan itsetuntoa ja tuo esiin monet ongelmat arkiajattelussamme 22.12.2020
David Robsonin esikoisteos Älykkyysloukku haastaa lukijan pohtimaan oman ”älykkyytensä” todellista tilaa sekä kyseenalaistamaan arkiajattelun syvintä luonnetta.
puheenvuoro
Haluaisitko tietää mitä terveydellesi kuuluu?
Tieto lisää tuskaa, vaikka rahalla voi yrittää ostaa mielenrauhaa 14.09.2020
Lääketieteellisen diagnostiikan tekeminen varmuuden vuoksi, ilman sairauden epäilyä ja lääkärin lähetettä on nykyajan trendi, jonka kanssa emme voi pidemmän päälle jatkaa, kirjoittaa Vastalääke ry:n jäsen Miikka Kiviranta.
Hyvin on opiskelijoilla oppi perille mennyt, kun heti ollaan ilman omakohtaista kokemustakin teilaamassa esim. erilaisia luontaislääkkeitä.
Kaikki, mitä ei ole lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu todeksi, ei ole silti aina huuhaata. Jos niistä sitten joskus tehtäisiin tutkimus, tulokset saattaisivat hämmästyttää heitä, jotka uskovat vain lääketieteellisin tutkimuksin osoitettuun totuuteen.
Olen itse parantanut kilpirauhasen liikatoiminnan luontaistuotteilla, joita minua tutkinut lääkäri vain nauroi. Sairaus oli todettu keskussairaalan tutkimuksissa, mutta kieltäydyin lääkärin kertomista ja suosittelemasta hoidosta. Sairaus oli ollut minulla jo oireineen pitkän aikaa. Hoito, jossa käytin luontaistuotteita, jotka oli juuri kilpirauhasen ylitoimintaan tarkoitettuja tehosivat oireita vähentäen päiväpäivältä. Kolmen viikon käytön jälkeen kävin lääkärin määrämissä laboratoriokokeissa , joiden perusteella lääkäri totesi, kaiken olevan normaali ja yritti uskotella, että olen parantunut itsestään. Enemmän uskoa epäluonnolliseen vaatii se, että uskottelee parantuneensa itsestään, jos on kuitenkin käyttänyt juuri niitä aineita, joita kirjasta luin lääkärin suosittelevan juuri kilpirauhasen ylitoiminnan parantamiseen ja jossa lääkäri oli selvittänyt aineiden vaikutuksen.
Samoin tunnen henkilön, joka paransi syövän amerikkalaisen lääkärin ohjeen mukaisesti luontaisin menetelmin. Lääkäri on itse parantanut oman syöpänsä samoin konstein ja muuttanut sen jälkeen käsityksensä syövän hoidosta. Kun luin saman aineen havaitun myös venäläisissä tutkimuksissa parantavaksi, heräsi uskoni siihen.
Lääketehtaiden vaikutus maailman talousasioihin on niin suuri, että mitkään helpot kotikonstit eivät pääse tutkimuksiin, koska lääkefirmojen talous on kiinni juuri kalliissa lääkkeiden myynnissä.
Mielestäni teillä on vielä paljon opittavaa.
Ystävällisin terveisin
Tuula Kuusisto
Olen hyvin usein kuullut sen väitteen, että lääkärit vierastavat uskomuslääkkeitä. Vierastaminen on ymmärrettävää, sillä jos he rupeaisivat määräilemään sellaisia hoitoja, joiden vaikutuksesta ei ole näyttöä, he syyllistyisivät hoitovirheeseen. On totta, että näitä uskomuslääkkeitä ei olla tutkittu juurikaan. Homeopatia on niitä harvoja, joita on tutkittu ja iirisdiaknostiikkaa jonkin verran. Kummassakin tulos oli se, että vaikutus ei ollut lumelääkettä parempi. Minusta on turhaa valittaa tilanteesta. Jos on varma asiasta, niin siitä kannattaisi itse tehdä siitä tutkimus. Jos se on tehty tieteellisesti pätevästi ja vaikutus on suurempi kuin lumelääkkeillä, niin silloin kysymyksessä ei enää ole uskomuslääke. Silloin olisi tehnyt palveluksen lääketieteelle. Miksi pimittää tätä asiaa kun asian todistaminen hyödyntäisi kaikkia?
Kari Kuitunen