Jaa somessa:

Tatu Han: Uskomme tunteisiin vetoavia väitteitä helpommin kuin faktoja

15.04.2019
mielipidetiede & media

Tämä artikkeli tuotettiin Kansanvalistusseuran Medialukutaitoa terveydestä -projektissa. Projektiin saatiin rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksesta medialukutaidon edistämiseen.

Teksti: Tatu Han

Lääketieteen opiskelijat väsyivät perättömiin terveysväitteisiin ja huolestuivat niiden mahdollisista seurauksista. Vastalääke-yhdistys perustettiin yleistajuisen, objektiivisen sekä tieteelliseen tutkimukseen perustuvan tiedon jakamiseksi.

Kun aloitin opiskelun lääkiksessä, kiinnitin entistä enemmän huomiota siihen, mitä terveydestä puhutaan sosiaalisessa mediassa ja miten siitä uutisoidaan. Perättömältä kuulostavien väitteiden leviäminen etenkin sosiaalisessa mediassa rupesi hämmästyttämään ja ärsyttämään minua. En ollut tunteideni kanssa yksin, vaan saman huomion olivat tehneet myös opiskelutoverini.

Miten ihmeessä ihmiset saattavat uskoa sokeasti johonkin, jota perustellaan vain kokemuksilla? Miten voi olla mahdollista, ettei koulutettuihin asiantuntijoihin luoteta edes, kun pelissä on oma terveys ja hyvinvointi?

Faktat eivät ole meille ihmisille kaikki kaikessa, vaan lisäksi tarvitaan karismaa ja retorisia keinoja.

Ymmärsin pian, että faktat eivät ole meille ihmisille kaikki kaikessa. Vaikka tietäisimme, että tiede tuottaa meille objektiivisinta tietoa, se ei suoraan tarkoita, että uskoisimme siihen. Aivot ovat monimutkainen koneisto, jossa neuroniverkosto ja välittäjäaineet luovat tietoisuuden, jonka avulla ihminen ajattelee.

Aivan yhtä vaikeasti tulkittava ja tutkittava asia on mieli. Me ihmiset tuppaamme helpommin uskomaan väitteitä, jotka vetoavat tunteisiin. Tästä syystä faktat eivät aina yksin riitä vakuuttamaan kuulijaa tai lukijaa asiasta, vaan aivot ja mieli kaipaavat lisäksi puhujan karismaa ja retorisia keinoja. Pelkkä faktojen pudottelu ei siis aina riitä takaamaan sitä, että viesti menee perille.

YKSILÖN KOKEMUS on silti aina tärkeä asia. Jokainen on tietenkin oman itsensä paras asiantuntija. Osaan itse parhaiten kertoa, mikäli maito saa vatsani sekaisin tai menetän yöunet kahvin takia. Näitä omia kokemuksiani voin tietenkin jakaa eteenpäin.

Pelkän oman kokemukseni perusteella en kuitenkaan pysty yleistämään asiaa kaikkia koskevaksi. En siis voi väittää, että maito sekoittaa myös kavereideni vatsat, tai että kukaan ei nukahda kahvikupin jälkeen. Tällaisia yleistyksiä tapahtuu kuitenkin kaiken aikaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Moni käyttää luontaistuotteita tai uskomushoitoja. Jos joku kokee saavansa niistä helpotusta vaivaansa, niin hyvä vaan. Monet uskomushoidot ja luontaistuotteet ovat harmittomia, eikä niistä aiheudu vahinkoa.

On vastuutonta väittää uskomushoitojen toimivan sellaisiin asioihin, joihin ne eivät tutkimusten mukaan toimi tai joista ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.

Mutta joskus asia on kuitenkin toisin. Kun tutkimattomilla hoidoilla ja tuotteilla aletaan hoitaa vakavia sairauksia, voivat seuraukset olla ikävät. Viivästyminen tehokkaaseen ja toimivaan hoitoon hakeutumisessa voi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa alun perin hoidettavissa olleen sairauden, kuten syövän, muuttumista parantumattomaksi.

On vastuutonta väittää uskomushoitojen toimivan sellaisiin asioihin, joihin ne eivät tutkimusten mukaan toimi tai joista ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä. Näin on varsinkin, jos hoidosta voi olla selvää haittaa. Yhtä vastuutonta on markkinoida toimimattomia hoitoja tai tuotteita ja kääriä niistä samalla isot voitot apua kaipaavien ihmisten kustannuksella.

VASTALÄÄKE-YHDISTYS PERUSTETTIIN, sillä me opiskelijat tunsimme tarvetta tuoda tieteellisiä faktoja esiin yleistajuisesti. Kaikkien sosiaalisessa mediassa ja netissä leviävien henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuvien terveysaiheisten tekstien keskellä koimme tarvetta toiminnalle, kuten esimerkiksi tämä verkkosivu, jossa terveysväittämiä ja hoitoja käsitellään objektiivisesti, tieteelliseen tietoon perustuen.

Uskomme, että tällaiselle toiminnalle on kysyntää alati kasvavassa informaatioviidakossa.



Tatu Han

Kirjoittaja on turkulainen lääketieteen kandidaatti, joka toimi Vastalääke ry:n ensimmäisenä puheenjohtajana ja on nykyisin hallituksen jäsen. Tatu pitää paljon kirjoista, mutta vapaa-aika kuluu myös kavereiden ja urheilun parissa.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA

2 ajatusta aiheesta “Tatu Han: Uskomme tunteisiin vetoavia väitteitä helpommin kuin faktoja”

  1. sama ilmiö tulee kaikessa ihmistoiminnassa.
    mielipiteet paljastuvat usein uskomuksiksi, ja tunne voittaa aina järjen. jopa journalistit sortuvat jatkuvasti tunneviesteihin.
    politiikka on hyvä esimerkki- faktoista ei välitetä mutta tunteet käyvät kuumina maahanmuuttoa lisätessä ja velkaa ottaessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.



Lue myös

puheenvuoro

Lukijat ovat viisaita, mutta eivät välttämättä alasi asiantuntijoita.
Kirjoita, niin kuin haluaisit itsellesi kirjoitettavan – 10 vinkkiä lähestyttävän tieteellisen tekstin luomiseen 21.12.2021

Tiedon saavutettavuuteen vaikuttaa sen lähestyttävyys. Sosiaalisen median käyttö sekä selkeä ja kansantajuinen kieli tuovat tieteellisesti tutkitun tiedon askeleen verran lähemmäksi meitä kaikkia.

puheenvuoro

"Teoksen lukeminen aiheuttanee jonkinnäköisen 'kolhun' lukijan itsetuntoon."
David Robsonin esikoiskirja kolhaisee lukijan itsetuntoa ja tuo esiin monet ongelmat arkiajattelussamme 22.12.2020

David Robsonin esikoisteos Älykkyysloukku haastaa lukijan pohtimaan oman ”älykkyytensä” todellista tilaa sekä kyseenalaistamaan arkiajattelun syvintä luonnetta.

puheenvuoro

Haluaisitko tietää mitä terveydellesi kuuluu?
Tieto lisää tuskaa, vaikka rahalla voi yrittää ostaa mielenrauhaa 14.09.2020

Lääketieteellisen diagnostiikan tekeminen varmuuden vuoksi, ilman sairauden epäilyä ja lääkärin lähetettä on nykyajan trendi, jonka kanssa emme voi pidemmän päälle jatkaa, kirjoittaa Vastalääke ry:n jäsen Miikka Kiviranta.