Juhani Knuuti: Näin löydät luotettavaa tutkimustietoa

01/03/2019
lääketutkimustiedeyhteisötieteen periaatteet

Teksti: Juhani Knuuti

Tiede ja tutkimus etenevät koko ajan, ja maallikon on usein vaikea saada selvää, missä mennään. Miten tutkijat arvioivat ja jäsentävät tutkimustulosten luotettavuutta ja merkittävyyttä? Pyramidimalli auttaa ymmärtämään, miten uusi tieto asettuu aikaisempaan tietomassaan kokonaisuudeksi.

Kun jokin epäselvä terveysväite askarruttaa mieltä, lisätietoa kannattaa hakea tutkimuksista. Googlaamalla ei useimmiten saa kokonaiskuvaa tiedosta.

Terveysväitteen tarkistaminen tutkimuksiin perehtymällä on kuitenkin työlästä ja vaatii harjoittelua.

Tavallisin virhe tutkimustiedon haussa on tutkimustiedon valikoiminen eli niin sanottu kirsikanpoiminta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tutkimuksista etsitään tukea jollekin omalle käsitykselle. Esimerkiksi rokotusten haittavaikutuksia pelkäävä hakee todisteita rokotushaitoista mutta ei niiden hyödyistä. Ainoa oikea tapa selvittää terveysväitteen todenperäisyyttä on hakea tutkimustietoa systemaattisesti ja vailla ennakkokäsityksiä.

Tiedonhaussa on myös otettava huomioon, että kaikki tutkimukset ja niiden tulokset eivät ole keskenään samanarvoisia. Tutkijat käyttävät siksi muutamia perustyökaluja, jotka auttavat jäsentämään tutkimustulosten luotettavuutta ja merkittävyyttä.

Yksi näistä työkaluista on oheinen pyramidikuva. Mitä korkeammalle tutkimus asettuu tässä hierarkiassa, sitä suurempi painoarvo kyseisen tutkimuksen tulokselle voidaan antaa. Luokittelun jälkeen yksittäiset poikkeavat tulokset asettuvat omaan asemaansa tiedon kokonaismassassa.

Tutkimustietoa koostettaessa on keskeistä koko ajan tiedostaa, että tiede on kumulatiivista eli kasautuvaa. Uutta tietoa tulee aina tarkastella suhteessa aikaisempaan tietomassaan. Hyvin harvoin yksittäinen yllättävä tulos kykenee kumoamaan aikaisemman tieteellisen ymmärryksen aiheesta.

Kuva 1. Tutkimustiedon hierarkia.

Mielipiteistä ja kokemuksista ei voi yleistää

Hierarkian alimpana on heikoin tutkimusnäyttö. Sitä ovat asiantuntijan mielipiteet ja yksittäisen ihmisen tai potilaan kokemukset.

Vaikka yksilön kokemuksilla on toki oma arvonsa, niistä ei voida tehdä juuri mitään johtopäätöksiä hoitojen tehoista tai ilmiöiden syistä. Yksi syy tähän on se, että lume– ja nosebo-vaikutukset ovat todellisia ja merkittäviä. Näissä on kyse sinänsä tehottoman hoidon psykologisiin tekijöihin perustuvista vaikutuksista tai haittavaikutuksista.

Samasta syystä yksilön kokemusten perusteella ei myöskään tulisi suositella hoitoja muille.

Samat ilmiöt toimivat myös asiantuntijoiden ja potilaita hoitavien lääkäreiden mielipiteissä, silloin kun ne perustuvat vain kokemuksiin eikä tutkittuun tietoon.

Tapaus-verrokki -tutkimukset tarjoavat jonkin verran luotettavampaa tietoa

Hieman yksilön kokemuksia luotettavampia ovat ns. tapaus-verrokki -tutkimukset. Niissä tietyille sairaustapauksille haetaan kaltaistettuja vertailuhenkilöitä ja näitä ryhmiä verrataan. Esimerkiksi eturauhassyöpään sairastuneita miehiä verrataan samanikäisiin miehiin, joilla ei ole eturauhassyöpää.

Tällainen tutkimus on helpompi tehdä, kuin laaja väestötutkimus tai satunnaistettu tutkimus, mutta aivan ongelmaton se ei ole.

Esimerkiksi kaltaistaminen voidaan tehdä vain niiden tietojen osalta, jotka ovat saatavissa ja joiden tiedetään mahdollisesti liittyvän ilmiöön. Näin monia sekoittavia tekijöitä jää usein huomioimatta. Näistä tutkimuksista syntyneet havainnot pitääkin aina pyrkiä varmistamaan satunnaistetulla seurantatutkimuksella.

Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta on kolesterolia alentaviin statiinilääkkeisiin liittyvien haimatulehdusten lisääntyminen hoidon aikana. Tapaus-verrokkitutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että statiineihin liittyisi lisääntynyt haimatulehduksen riski.

Kuitenkaan näissä tutkimuksissa ei kyetty huomioimaan veren triglyseridipitoisuutta sekoittavana tekijänä, koska tietoa pitoisuudesta ei ollut saatavissa. Triglyseridit ovat eräs veren rasva-arvo. Pitoisuuden tiedetään liittyvän sekä haimatulehdukseen että korkeaan kolesteroliin ja siten statiinihoitoon. Satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysissä haimatulehdukset eivät ole lisääntyneet statiinihoidon aikana. Tapaus-verrokkitutkimuksen tuloksen arvo oli siis jäänyt edelleen avoimeksi.

Väestötutkimusten vahvuus on tutkittavien suuri määrä, mutta syy-seuraussuhde ei selviä

Väestötutkimusten vahvuutena on, että tutkittavien määrä on suuri. Tällöin satunnaisen vaihtelun vaikutus jää pienemmäksi.

Tutkimukset voivat olla ns. poikkileikkaustutkimuksia, jossa tarkastellaan tiettyä väestöotosta . Tilastollisesti erilaisten tietojen välillä voidaan hakea yhteyksiä. Esimerkiksi MS-tautia sairastavia voidaan tutkia ja selvittää, liittyykö siihen jonkin tietyn vitamiinin matala pitoisuus. Näin saadaan tietoa siitä, kannattaisiko asiaa tutkia lisää.

Väestöotos voidaan myös jakaa kahteen tai useampaan ryhmään ja verrata niitä. Esimerkiksi voidaan verrata jonkin vitamiinin osalta niitä, joilla on hyvin matala pitoisuus niihin, joilla se on korkein, jolloin vaikutus on helpompi havaita.

Väestöotosta voidaan myös seurata, jolloin sen voima paranee. Esimerkiksi voidaan verrata niitä ihmisiä, jotka syövät paljon lihaa niihin, jotka syövät sitä niukasti ja selvittää, liittyykö runsas lihan syöminen suolistosyöpään. Näin voidaan päätellä yhteyttä ilmiöiden välillä.

Keskeinen rajoite kuitenkin kaikissa näissä tutkimusasetelmissa on, että ne eivät kykene osoittamaan syy-seuraussuhdetta. Koska emme kykene huomioimaan kaikkia sekoittavia tekijöitä, voi tulos olla vinoutunut.

Esimerkiksi lihansyönnin osalta voi olla niin, että runsaasti lihaa syövät muutoinkin eroavat elintavoiltaan epäedulliseen suuntaan ja havaittu syövän lisääntyminen onkin tämän kokonaiskäytöksen seurausta eikä pelkästään lihansyönnistä aiheutuvaa.

Satunnaistetut tutkimukset paljastavat syy-seuraussuhteen

Jotta pääsisimme kiinni syy-seuraussuhteeseen, tarvitaan satunnaistettuja ja mieluiten sokkoutettuja tutkimuksia.

Kaksoissokkotutkimuksissa potilaat jaetaan kahteen ryhmään, joista toista hoidetaan tutkittavalla lääkevalmisteella ja toista lumelääkkeellä. Se, mihin ryhmään kukin kuuluu, on salattu tutkimuksen ajan sekä potilailta että hoitohenkilökunnalta. Jos ihmiset tietävät, saavatko vaikuttavaa vai lumehoitoa, tulos vääristyy.

Satunnaistaminen taas varmistaa vertailuryhmien kaltaisuuden ja sekoittavat tekijät kuten elintavat ja perinnölliset tekijät tulevat mahdollisimman hyvin eliminoitua.

Takavuosina väestötutkimuksissa havaittiin, että matala E-vitamiinipitoisuus liittyi keuhkosyövän suurentuneeseen riskiin. Tällöin ajatuksena oli, että E-vitamiinilisällä voitaisiin vähentää keuhkosyövän ilmaantumista.

Satunnaistetut tutkimukset kuitenkin osoittivat, että lisätty E-vitamiini lisäsi keuhkosyövän esiintymistä tupakoitsijoilla. Siis päinvastoin, kuin väestötutkimukset olivat antaneet odottaa.

Uskottava selitys havainnoille lienee, että vaikka matala E-vitamiinin pitoisuus liittyy keuhkosyöpään, se ei ole aiheuttamassa sitä. Se lienee vain yksi niistä muuttujista, jotka ovat poikkeavia keuhkosyöpäpotilailla.

Meta-analyysi ja systemoitu katsaus ovat näytön aatelia

Satunnaistettujen tutkimusten rajoitteena on, että niiden perusteella voidaan antaa vastaus vain ja ainoastaan tutkimukseen valitun henkilöryhmän ja vain tarkasti kyseisen hoidon osalta. Lisäksi otoskoko voi rajoittaa tutkimuksen voimaa merkittävästi.

Satunnaistettu tutkimus voidaan tehdä esim. vain 20 potilaalla, jotka satunnaistetaan kahteen hoitoryhmään. Tällaisen tutkimuksen voima on tietenkin aivan eri kuin, jos mukana olisi ollut kaksi tuhatta potilasta.

Lisäksi tilastollisessa käsittelyssä hyväksytään viiden prosentin virhe. Se tarkoittaa periaatteessa, että joka kahdeskymmenes tutkimus voi antaa poikkeavan tuloksen muihin 19 verrattuna.

Näiden rajoitteiden vuoksi satunnaistettujen tutkimusten tuloksia tavataan koota yhteen ja analysoida. Tällaista tutkimustietoa kokoavaa tietopakettia kutsutaan meta-analyysiksi.

Meta-analyysin ohessa tehdään usein niin kutsuttu systemoitu katsaus, johon pyritään keräämään kaikki mahdollinen tutkimusnäyttö yllä kuvatun kolmion alueelta. Systemoidussa katsauksessa mukana on satunnaistettujen tutkimusten lisäksi myös tapaus-verrokkitutkimuksia ja väestötutkimuksia.

Meta-analyysitkään eivät anna täysin aukotonta kuvaa todellisuudesta. Meta-analyysien tulos perustuu vain ja ainoastaan mukaan otettujen satunnaistettujen tutkimusten tietoihin. Tällainen kooste ei siis voi olla koskaan parempi kuin siihen valittujen alkuperäistutkimusten laatu.

Usein satunnaistetuista tutkimuksista vain osa kelpaa mukaan meta-analyysiin. Keskeinen vaihe meta-analyysien tekemisessä on etukäteen asetettujen kriteerien perusteella tehty laatuanalyysi alkuperäistutkimuksille. Tämä valintaprosessi on niin keskeinen, että se kuvataan julkaisuissa huolellisesti ja läpinäkyvästi.

Vaikka meta-analyysit ovat arvokas lisä heikkovoimaisten satunnaistettujen tutkimusten yhdistämisessä, kaikkein paras tilanne on silloin, kun ilmiötä on tutkittu useassa kunnollisessa satunnaistetussa tutkimuksessa ja nämä tulokset ovat samansuuntaisia.



Juhani Knuuti

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori ja professori, jonka mukaan kriittinen ajattelu ja omien aivojen käyttö on alikäytetty voimavara.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA



Lue myös

puheenvuoro

Pötyä pöydässä antaa hyvät kannukset selviytyä ravitsemusväitteiden viidakossa
Pidä pää kylmänä ruokaväitteiden edessä, kehottaa Reijo Laatikainen uusimmassa kirjassaan 31/05/2019

Reijo Laatikaisen tuorein teos on tervetullut järjen ääni kirjavaan ravintokeskusteluun, kirjoittaa Vastalääke ry:n jäsen Kristian Kurki.

puheenvuoro

"Journalismin uutiskriteerit sotivat tieteen ominaislaatua vastaan."
Tiina Raevaara: Miltä tiede näyttää journalismissa? 01/03/2019

Tiedejournalismissa pyrkimys totuuteen on toisinaan ristiriidassa klikkien kalastelun kanssa.

Ehdota meille aihetta

Oletko törmännyt terveysväitteisiin, joiden todenperäisyys jäi vaivaamaan mieltäsi? Lähetä kysymyksesi meille! Valitsemme artikkeleiksi aiheita myös lukijoiden kysymysten joukosta.

Seuraa meitä somessa

Tämän sivuston suunnittelun ja toteutuksen ovat rahoittaneet
Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kansanvalistusseura

Graafinen suunnittelu: Sanna Lehti, tekninen toteutus Big Vision