Voiko uupumuksen syynä olla matalat rautavarastot?

15/04/2019
ferritiiniitsehoitorautaväsymys

Tämä artikkeli tuotettiin Kansanvalistusseuran Medialukutaitoa terveydestä -projektissa. Projektiin saatiin rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksesta medialukutaidon edistämiseen.

Teksti: Leila Sandvik & Liina Karlsson

Uupumisen ja väsymyksen syynä ovat yleensä elintavat, mutta toisinaan taustalla saattavat vaikuttaa huventuneet rautavarastot. Rautavarastojen tilaa voidaan mitata määrittämällä verinäytteestä ferritiinipitoisuus.

Väsyttää ja ajatus ei kulje… Monet ihmiset etsivät syytä jatkuvaan väsymykseen ja uupumukseen niin lääkärin vastaanotolta kuin netin keskustelupalstoiltakin.

Useimmiten väsymystä selittävät elämäntavat tai arkea kuormittavat tekijät. Väsymys ja jaksamattomuus ovat kuitenkin myös yleisesti tunnettuja anemian oireita, joten kun syitä vastaanotolla etsitään, tarkistetaan tavallisesti myös veriarvot.

Anemia on tila, jossa veren kyky kuljettaa happea on heikentynyt hemoglobiinin alhaisen määrän vuoksi. Hemoglobiini on punasolujen osa, ja sen tehtävänä on kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin. Kun veren hemoglobiinipitoisuus anemiassa laskee, oireita ovat esimerkiksi ihon kalpeus, uupumus, päänsärky ja hengenahdistus.

Anemian yleisin syy on raudanpuute, mutta myös esimerkiksi elimistön tulehdustila voi aiheuttaa anemiaa. Yleisin raudanpuutteen syy taas on raudan menetys verenvuodon vuoksi. Siksi naisilla anemia on yleisempää kuin miehillä: runsaat kuukautiset tai raskaus voivat tällöin olla selittävinä tekijöinä.

Anemia todetaan verikokeilla. Normaalin hemoglobiinin viiterajat miehille ovat 134–167 g/l ja naisille 117–155 g/l.

Jos rautaa ei tule ruoasta, elimistö kuluttaa varastoja

Koska hemoglobiinia tarvitaan hapen kuljetukseen, sopiva hemoglobiinitaso on elimistölle elintärkeä. Sen vuoksi elimistö säätelee sen tasoa ja pyrkii pitämään tason normaalin rajoissa, vaikka raudan saanti ravinnosta olisi liian vähäistä. Veren hemoglobiinipitoisuus laskee vasta, kun raudanpuute on edennyt riittävän pahaksi.

Mikäli rautaa ei kerry ruokavaliosta, elimistö saa rautaa varastoproteiini ferritiinistä, jota esiintyy erityisesti maksassa.

Tästä syystä rautavarastojen vähäisyys ennakoi anemiaa, eli alhainen ferritiinitaso on merkki raudanpuutteesta, vaikka hemoglobiini olisikin edelleen viitearvoissa. Tämän takia raudanpuutetta epäiltäessä verestä määritetään hemoglobiinin lisäksi myös ferritiini.

Aivan yksinkertaista vastausta ei ferritiininkään mittaus anna, sillä elimistön tulehdustila, kuten nivelreuma, voi nostaa ferritiinitasoa ja piilottaa näin alkavan raudanpuutteen. Sen vuoksi toisinaan voi olla hyvä mitata samalla myös tulehdusta kuvaava CRP-arvo.

Ferritiiniä vielä tärkeämpi raudanpuuttesta kertova arvo on transferriinireseptori (TfR). Se käyttäytyy päinvastoin kuin ferritiini: sen pitoisuus nousee, kun elimistöllä on puutetta raudasta,  koska solut pyrkivät nappaamaan enemmän rautaa verestä soluihin.

Toisin kuin ferritiiniin, elimistön mahdollinen tulehdustila ei vaikuta transferriinireseptorien määrän. Tämä tekee transferriinireseptoriarvosta ferritiiniä luotettavamman mittarin raudanpuutteesta. Yleensä mahdollista raudanpuutetta tutkittaessa mitataan sekä ferritiini- että transferriinireseptoriarvot.

Anemian ja raudan suhde lyhyesti

  • Anemia on tila, jossa veren hapenkuljetuskapasiteetti keuhkoista kudoksiin on heikentynyt. Sen syynä on yleisimmin raudanpuute.
  • Hemoglobiini on punasolujen osa, joka kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin. Alhainen hemoglobiini on merkki anemiasta.
  • Ferritiini on raudan varastoproteiini, jota esiintyy erityisesti maksassa. Se kuvastaa elimistön rautavarastoja. Jos raudasta on pulaa, elimistö käyttää varastoja sopivan hemoglobiinitason ylläpitämiseksi.
  • Transferriini on proteiini, joka kuljettaa rautaa veriplasmassa.
  • Transferriinireseptori (TfR) siirtää transferriini-proteiiniin sitoutunutta  (linkki avautuu uuteen ikkunaan)rautaa soluihin. Sitä mittaamalla päästään sen jäljille, käyttääkö elimistö raudan ferritiini-varastoja.
  • Kun epäillään raudanpuutetta ilman anemiaa, selvitetään ferritiinin lisäksi myös trasferriinireseptorien määrä, näin saadaan varmempi raudanpuutediagnoosi.

Raudanpuute ilman anemiaa väsymyksen selittäjänä

Toisinaan oireista huolimatta hemoglobiini on mittauksissa normaali. Siksi lääkärikunnassa ja mediassa on raudanpuuteanemian rinnalle nostettu yhtenä vaihtoehtona raudanpuute, joka ilmenee ilman anemiaa. WHO arvioi, että raudanpuute ilman anemiaa on kaksi kertaa niin yleistä kuin varsinainen raudanpuuteanemia.

Voisiko siis raudanpuute johtaa samantyyppisiin oireisiin kuin anemia, vaikka hemoglobiini olisi vielä normaalilla tasolla?

Tutkimuskoosteidenkin perusteella yleisin selitys uupumusoireisiin löytyy elintavoista, eivätkä oireet siten useimmiten liity mataliin rautavarastoihin. On silti tutkimusten perusteella totta, että raudanpuute ja matalat rautavarastot, joita ferritiini ja TfR-arvot kuvaavat, voivat aiheuttaa väsymystä ja heikkoutta.

Elimistö itse säätelee raudan määrää joko lisäämällä tai vähentämällä raudan imeytymistä ravinnosta. Kun rautavarastot ovat vähissä, rauta imeytyy ravinnosta tehokkaasti. Kun rautavarastot täyttyvät, raudan imeytyminen vähentyy.

Raudan imeytymiseen ravinnosta vaikuttaa myös ruokavalio. Kahvi ja tee, maitotuotteet sekä soijavalkuainen vähentävät imeytymistä, kun taas C-vitamiini edistää sitä.

Rautalisä vähentää uupumusta, jos rautavarastot ovat matalalla

Aina pelkkä ruokavalio ei riitä. Siksi, kun ferritiini eli rautavarasto on ehtynyt, rautahoidolla pyritään estämään tilanteen eteneminen anemiaksi.

Kahdessa melko tuoreessa tutkimuskoosteessa havaittiin, että rautalisä vähentää uupumuksen tunnetta aikuisilla silloin, kun rautavarastot ovat matalat, vaikka anemiaa ei olisi. Myös osallistujien hemoglobiini-arvot nousivat. Rautahoidolla ei kuitenkaan havaittu vaikutusta laskennallisesti mitattaviin arvoihin, kuten fyysiseen suorituskykyyn tai hapenottokykyyn. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan aivan selvää, ketkä potilaat hyötyvät rautalisästä, sillä toisilla se tuntuu auttavan, kun taas toisilla ei.

Rautatablettien kohtuullisesta käytöstä ei ole useimmille haittaa, ja hoidon haitat rajoittuvat yleensä vatsavaivoihin. Rautatablettien kohtuullinen syöminen ei aiheuta esimerkiksi raudan haitallista kertymistä kehoon, ellei sairasta perinnöllistä raudankertymäsairautta.

Näin ollen, jos lääkäri on todennut ferritiinitasot alhaisiksi, voi olla perusteltua syödä rautakuuri ja katsoa, miten se vaikuttaa oireisiin. Rautahoito suun kautta on edullinen ja helppo tapa hoitaa raudanpuutetta. Suun kautta rautaa tulisi syödä jopa 6-12kk.  Jos kuitenkaan raudanpuutetta ei ole todettu, ei raudan syömisestä varmuuden vuoksi ole hyötyä, sillä useimmiten syy väsymykseen ei ole raudanpuutteessa vaan elämäntavoissa.

Suonensisäistä rautahoitoa, eli I.V.-rautaa, ei voi suositella, jos rautavarastot ovat kunnossa. Liiallisen raudan on todettu heikentävän elimistön puolustusmekanismeja ja lisäävän jonkin verran infektioriskiä.

Ennen hoidon aloittamista on myös äärimmäisen tärkeää selvittää mahdollisen raudanpuutteen syy. Anemia ja raudanpuute ovat nimittäin aina oireita jostakin.

 

Rautavarastojen viitearvoissa vaihtelua

Rautavarastojen, eli ferritiinin viitearvoihin liittyvissä suosituksissa on paljon vaihtelua eri maiden välillä. Tämä johtuu siitä, että viitearvot määritetään väestössä yleisesti esiintyvien arvojen pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että maan väestöstä valtaosan arvot arvot sijoittuvat tietylle mittausvälille.

Suomessa ferritiinitasoa pidetään normaalina, mikäli se on 13-150 mikrogrammaa (µg/l), sillä suuren enemmistön arvot sijoittuvat tälle välille. Alle 13 µg/l tarkoittaa siten poikkeavalla tavalla alhaisia rautavarastoja.

Alarajojen määrittäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä alhaiset rautavarastotasot voivat olla jossain maassa yleinen ongelma. On esimerkiksi mahdollista, että Suomessa on paljon ihmisiä, joilla rautavarastot ovat niin matalat, että sillä on vaikutusta jaksamiseen ja hyvinvointiin, vaikka arvo olisikin yli 13 µg/l. Näin pelkästään valtaväestöön vertaamalla normaalialueen alarajasta voi tulla liian matala.

Tästä syystä tutkimuksissakin on käytössä erilaisia ferritiinin alarajoja. Eräässä katsauksessa kehotetaan käyttämään rajana 30µg/l. Potilastyötä tekeville suunnatussa lääketieteellisessä artikkelissa alarajaksi ehdotetaan jopa 40µg/l.

 



Leila Sandvik

Kirjoittaja on kolmatta vuotta Turun lääkiksessä. Opiskelujen vastapainoksi hän urheilee ja nauttii pitkistä brunsseista ystävien kanssa. Hän uskoo hyvinvoinnin lähtevän sopivasta suhteesta terveellisiä elämäntapoja ja jäätelöä ja toivoo voivansa inspiroida muita elämään pitkään ja onnellisesti.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA

Liina Karlsson

Kirjoittaja on turkulaistunut lääketieteen kandidaatti Espoosta. Opiskelun lomassa järjestää lukuvuosittain keskusteluiltoja kandiseuralaisille. Eniten ihastuttaa koiranpennut, ystävät ja hyvä ruoka.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA

3 ajatusta aiheesta “Voiko uupumuksen syynä olla matalat rautavarastot?”

  1. Minna Heini

    Hei! Hyvä, että toitte tekstin lopussa esille myös raudanpuutteen syyn selvittämisen tärkeyden. Olisi hyvä lisätä vielä yleisimpiä raudanpuutteen syitä, ja nostaa esille myös esimerkiksi imeytymishäiriöt, kuten keliakia. Keliaakikolla rauta ei välttämättä imeydy, vaikka tekstissä väitetään, että elimistö säätelee raudan imeytymistä. Lisäksi olisi hyvä korostaa, että raudanpuutteen syyn ollessa tiedossa, se tulee hoitaa, jotta raudanpuute ilman anemiaa ei uusiudu, tai lopulta johda raudanpuuteanemiaan. Tarkoitus kun ei ole hoitaa vain oiretta.

    Raudanpuute ilman anemiaa kannattaa hoitaa, sillä se on varsin edullinen ja helppo tapa ehkäistä raudanpuuteanemian syntymistä ja mahdollisia muita hankaluuksia mitä voi seurata. Väsymys ja huonot elintavat tulee toki ottaa huomioon kokonaisvaltaisemmin, eikä keskittyä vain ferritiiniin. Monelle ferritiinin noususta on kuitenkin ollut apua (mm. itselläni koko tähän astisen elämän ajan kestänyt kuukautisten aikainen tappoväsymys on nyt kokonaan poissa).

    Miksipä raudanpuutetta ei kannattaisi tutkia, varsinkin jos asiakas saa hyvästä hoidosta ja kuulluksi tulemisesta paremman mielen, joka voi vaikuttaa myös jaksamiseen. Syy, miksi raudanpuute on paljon mediassa liittyy nähdäkseni ensisijaisesti lääkäreiden yleiseen asenteeseen, joka osittain heijastuu myös tässä tekstissä. Liian moni saa huonoa kohtelua ja joutuu jopa naurunalaiseksi lääkärin vastaanotolla. Vähättely ei ole lääkärin tehtävä. Lääkärin tulee tehdä yhteistyötä asiakkaan kanssa. Asiakkaan on helpompi irtautua tunne edellä toimimisesta, mikäli lääkärin vuorovaikutustaidot ovat riittävät.

  2. Voisi olla hyvä korostaa myös sitä, että rautakuurin jälkeen rauta-arvot olisi aina hyvä kontrolloida. 12 kk rautakuuri ilman kontrolleja on hurjan pitkä. Jos turhan pitkö rautakuuri nostaa rauta-arvot liian korkealle, myös tukosriski kasvaa. Tällä on käytännön merkitystä varmaan eniten niillä, joilla on esim. sepelvaltimotauti tai muita tukoksille altistavia riskitekijöitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *



Lue myös

artikkeli

Mitä eroa on luontaistuotteella ja lääkkeellä? 06/06/2019

Kuvitellaan 65-vuotias Sirpa, joka kärsii lievästä masennuksesta. Sirpa ostaa kaupasta ystävänsä suosituksesta luonnonmukaista mäkikuismauutetta (Hypericum perforatum) oireidensa helpottamiseksi. Mäkikuisma on…

artikkeli

Nopeuttaako sinkki flunssasta toipumista? 01/03/2019

Flunssan hoitoon myytäviä valmisteita on apteekin hyllyllä joka lähtöön, mutta harvalla niistä on todistetusti taudin kestoa lyhentävä vaikutus. Viime aikoina…

Ehdota meille aihetta

Oletko törmännyt terveysväitteisiin, joiden todenperäisyys jäi vaivaamaan mieltäsi? Lähetä kysymyksesi meille! Valitsemme artikkeleiksi aiheita myös lukijoiden kysymysten joukosta.

Seuraa meitä somessa

Tämän sivuston suunnittelusta ja tuotannosta vastasi Kansanvalistusseura (2019). Sivuston artikkelien tuotantoon on saatu rahoitusta lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Graafinen suunnittelu: Sanna Lehti, tekninen toteutus Big Vision