Lignaanit saattavat estää naisten yleisimmän syövän, rintasyövän, kehittymistä ja hidastaa sen kasvua. Syövän syntymiseen vaikuttavat kuitenkin useat eri tekijät.

Voiko siemeniä syömällä ehkäistä rintasyöpää?

01/03/2019
ravitsemusruokasyöpä

Teksti: Mia Muhonen & Tatu Han | Kuva:Testi Kuvaaja

Monissa siemenissä ja viljoissa esiintyvät lignaanit saattavat liittyä pienempään rintasyöpäriskiin. Syövän syntymiseen vaikuttavat kuitenkin useat eri tekijät ja tutkimusnäyttö on ristiriitaista.

Kasviestrogeenit ovat monimuotoinen joukko yhdisteitä, jotka muistuttavat kemialliselta rakenteeltaan ja vaikutukseltaan naishormoni estrogeenia. Niistä tutkituimpia ovat soijasta saatavat isoflavonoidit sekä monissa erilaisissa kasvikunnan tuotteissa esiintyvät lignaanit.

Hyviä lignaanin lähteitä ovat muun muassa öljykasvien siemenet ja kuitua runsaasti sisältävät kasvikset. Ylivoimaisesti eniten lignaaneja on seesamin- ja pellavansiemenissä, mutta hyviä lähteitä ovat myös kasviksista esimerkiksi lehtikaali ja parsakaali, leivistä kokojyväruisleipä sekä marjoista mansikka.

Siemenien kohdalla jo suhteellisen pienillä määrillä on merkitystä. Jos syö 25 grammaa eli noin kaksi ruokalusikallista pellavansiemeniä, veren lignaanipitoisuus saattaa nousta jopa kolmikymmenkertaiseksi.

Ruisleivässä on huomattavasti vähemmän lignaania kuin esimerkiksi öljykasvien siemenissä. Kuitenkin ruisleipää syödään määrällisesti huomattavasti siemeniä enemmän, jolloin ruisleivän sisältämän lignaanin määrä ravinnossa on hyvin merkittävä.

Lignaanitutkimus tuottaa ristiriitaisia tuloksia

Lignaanien vaikutusta rintasyövän kehittymiseen on tutkittu laajasti. Vuonna 2013 julkaistu systemoitu katsaus kertoo lignaanien auttavan mahdollisesti sekä rintasyövän ennaltaehkäisyssä että muodostuneen syövän hillitsemisessä.

Havainnoivat tutkimukset antoivat viitteitä siitä, että päivittäin syötynä 32 grammaa, eli hieman reilut kaksi ruokalusikallista pellavansiemeniä saattaa suojata rintasyövältä.

Eräässä tutkimuksessa selvisi, että päivittäinen parin ruokalusikallisen pellavansiemenannos lisäsi syöpäsolujen solukuolemia, vähensi syöpäsolujen jakautumista sekä uudisverisuonten muodostumista rintasyöpäpotilailla. Näillä saattaa olla syöpäkudoksen kasvua vähentävä vaikutus.

Kuitenkin osa tuloksista on ristiriitaisia.

Vuonna 2006 julkaistussa katsauksessa analysoitiin kymmenen lignaanitutkimusta. Kuudessa kymmenestä todettiin korkean lignaanin saannin liittyvän matalampaan rintasyöpäriskiin naisilla ennen vaihdevuosia, mutta loput neljä tutkimusta eivät osoittaneet tällaista yhteyttä.

Viime vuonna 2018 julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa todetaan, että lignaanien hyötyä rintasyövän ehkäisyssä tai kasvainten pienentämisessä ei voi osoittaa tutkimustulosten ristiriitaisuuden takia. Myös suomalainen Annamari Kilkkisen tutkimus osoittaa, ettei suurikaan lignaanien saanti ravinnosta suojaa rinta- eikä eturauhassyövältä.

Veren lignaanipitoisuuteen vaikuttaa monta tekijää

Tutkimuksien ristiriitaiset tulokset ja tutkimusnäytön epäluotettavuus johtuu monesta eri syystä.

Ensinnäkin kasvit sisältävät eri määrän lignaanien esiasteita, eikä kaikkien ruoka-aineiden lignaanipitoisuuksia tunneta. Ravinnosta saadun lignaanin määrän arvioimisen vaikeutta on käsitelty vuonna 2010 julkaistussa katsauksessa.

Lisäksi tähän vaikuttaa se, että ravinnosta saatavat lignaanit muuttuvat elimistössä suolistomikrobien vaikutuksesta terveyttä edistäviksi yhdisteiksi, joista tärkeimmät ovat enterodioli ja enterolaktoni. Vuonna 1997 veren enterolaktonipitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä kartoitettiin tutkimuksessa, jossa oli mukana kolme tuhatta suomalaista aikuista.

Havaittiin, että esimerkiksi antibioottikuureilla sekä ummetuksella voi olla enterolaktonipitoisuutta alentava vaikutus. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että suolistomikrobeilla on keskeinen merkitys enterolaktonin tuotossa.

Lisäksi havaittiin, etttä tupakointi ja ylipaino ovat yhteydessä naisten mataliin enterolaktonipitoisuuksiin, kun taas runsas kasvilignaaneja sisältävien hedelmien ja kasvisten käyttö oli yhteydessä korkeisiin enterolaktonipitoisuuksiin.

Ummetus, antibiootit, tupakointi sekä kasvisten syönti selittävät kuitenkin nekin vain murto-osan enterolaktonipitoisuuksien vaihteluista.

Jotta lignaanien terveyshyödyistä voisi saada luotettavan kuvan, pitäisi tehdä seurantatutkimuksia, joissa lignaaneja annetaan osalle tutkimushenkilöistä ja osa saisi lumetuotetta. Tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat pääasiassa takautuvia tutkimuksia, joissa tarkastellaan tutkittavia vasta jälkeenpäin. Jälkeenpäin tehtyjen, takautuvien tutkimuksien perusteella ei voida osoittaa syy-seuraussuhteita.

Varmemmat tulokset vaatisivat suuremman mittaluokan seurantatutkimuksia, joissa olisi enemmän tutkittavia, pidempi seuranta-aika sekä otettaisiin huomioon muun muassa antibioottien käyttö, ruokavalio ja elintavat.

Mitä suosituksia lignaaneja sisältävistä ruoka-aineista voisi antaa?

Pellavalla ja muilla öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniin maaperän raskasmetalleja, kuten kadmiumia. Siksi Ruokavirasto (entinen Elintarviketurvallisuusvirasto) on antanut öljykasvien siementen nauttimiselle vuorokautisen maksimirajan, jottei raskasmetallikuormitus kasvaisi liian suureksi.

Esimerkiksi aikuinen saisi käyttää pellavansiemeniä enintään 15 grammaa eli reilun ruokalusikallisen vuorokaudessa ja lapset puolet vähemmän, 7,5 grammaa. Suositeltavat määrät ovat siis pienempiä, kuin tutkimuksissa käytetyt. Raskaana oleville, imettäville tai imeväisikäisille ei suositella lainkaan pellavansiementen nauttimista.

Yhteenvetona monet tutkimustulokset puhuvat lignaanien terveyshyötyjen puolesta, mutta yksiselitteistä vastausta niiden yhteydestä syöpään ole. Tehdyissä tutkimuksissa on tarkkailtu lignaanien ravinnonsaannin ja rintasyövän välistä yhteyttä, mutta tutkimukset eivät osoita syy-seuraussuhteesta.

On mahdollista, että lignaania sisältäviä tuotteita, kuten siemeniä, ruisleipää ja tummanvihreitä vihanneksia syövät elävät muutenkin terveellisemmin, kuin lignaanipitoisia tuotteita vähemmän kuluttavat. He saattavat myös syödä kasvispainotteisemmin, liikkua enemmän ja tupakoida vähemmän, jotka kaikki ovat syövältä suojaavia tekijöitä.

Syövän kehittymiseen vaikuttavat siis monet eri tekijät, joista vain osaan voi vaikuttaa itse omilla elintavoillaan, eikä yksittäinen ravintoaine vaikuta kokonaisuuteen merkittävästi. Tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat siis mielenkiintoisia oletuksia lignaanien ja rintasyövän mahdollisesta yhteydestä, joiden perusteella lisätutkimukset ovat tarpeen.



Mia Muhonen

Kirjoittaja opiskelee kolmatta vuotta Turun lääketieteellisessä ja toimii Vastalääkkeessä viestintävastaavana. Erityisesti häntä kiinnostaa ravitsemustiede, jota hän lukee perusopintojen lisäksi koulussa. Vapaa-ajallaan hän retkeilee ja urheilee aktiivisesti.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA

Tatu Han

Kolmatta vuotta lääketiedettä opiskeleva turkulainen kirjoittaja on Vastalääke ry:n puheenjohtaja. Tatu pitää paljon kirjoista, mutta vapaa-aika kuluu myös kavereiden ja urheilun parissa.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA



Lue myös

artikkeli

Tulisiko HPV-rokote antaa myös pojille? 03/06/2019

Papilloomavirus- eli HPV-infektion yhteys kohdunkaulan syöpään havaittiin 1900-luvun loppupuolella, ja vuonna 2008 Harald zur Hausenille myönnettiin Nobel-palkinto HPV-infektion ja kohdunkaulansyövän…

artikkeli

Altistaako alumiini autismille? 31/05/2019

Ilman rokotteita moni vakava tauti, kuten isorokko tai sikotauti, riehuisi yhä keskuudessamme. Taudit aiheuttaisivat ihmisille kärsimystä ja vaarallisia liitännäistauteja, joiden…

artikkeli

Kurkuma on suosittu mauste, mutta onko siitä hyötyä terveydelle? 01/03/2019

Hyvinvointia käsittelevien juttujen perusteella kurkumasta on moneen: se parantaa kivun, estää Alzheimerin taudin puhkeamisen, edistää maksan toimintaa ja jopa hidastaa…

Ehdota meille aihetta

Oletko törmännyt terveysväitteisiin, joiden todenperäisyys jäi vaivaamaan mieltäsi? Lähetä kysymyksesi meille! Valitsemme artikkeleiksi aiheita myös lukijoiden kysymysten joukosta.

Seuraa meitä somessa

Tämän sivuston suunnittelun ja toteutuksen ovat rahoittaneet
Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kansanvalistusseura

Graafinen suunnittelu: Sanna Lehti, tekninen toteutus Big Vision