Kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivää kehotetaan blogeissa ja nettikeskusteluissa luopumaan gluteenista, mutta myös lisäämään ruokavalioonsa kasviksia, kuituja ja hyvänlaatuisia rasvoja sekä välttämään suurta määrää pitkälle jalostettuja lihatuotteita. Näitä ohjeita noudattamalla monen olo parantuu – diagnooseista riippumatta.

Voiko kilpirauhasen vajaatoimintaa hoitaa gluteenittomalla ruokavaliolla? 

18/11/2021
gluteeniitsehoitokeliakiakilpirauhanenluontaistuoteravintolisäravitsemus

Teksti: Mari Helenius | Kuva:Katerina Holmes palvelusta Pexels

Onko gluteeni pahasta muillekin kuin keliaakikoille? Ovatko gluteenin haitat myös kilpirauhasen vajaatoiminnan taustalla? 

Mikä avuksi kilpirauhasen vajaatoimintaan? Kun lukee terveysblogeja ja nettikeskusteluja sekä selailee hyvinvointiin keskittyvien verkkokauppojen valikoimia, eteen piirtyy helposti yksinkertainen vastaus: gluteeniton ruokavalio.

Netin terveysväitteiden perusteella gluteenittomalla ruokavaliolla voitaisiin normalisoida kilpirauhasen toimintaa, vähentää vajaatoiminnan oireita ja vasta-aineiden määrää. Lääkkeistä voidaan joidenkin blogien väitteiden mukaan jopa luopua gluteenitonta ruokavaliota noudattamalla. 

Monet ruokavaliohoitoja mainostavat nettisivustot kehottavat kilpirauhaspotilasta myös maidottomuuteen tai ketogeeniseen ruokavalioon siirtymiseen. Lääkehoito nähdään näillä sivustoilla usein negatiivisessa valossa. 

Väitteitä perustellaan väittämällä, että tietyt ruoka-aineet tehostaisivat kilpirauhasen toimintaa ja vähentäisivät tulehdusreaktiota, kun taas toiset, kielletyt ruoka-aineet, kuten gluteeni ylläpitäisivät tulehdusta ja häiritsisivät aineenvaihduntaa. 

Potilaiden luvataan huomaavan eron olossaan, mikäli he noudattavat ohjeita tarkasti. 

Mutta löytyykö tällaisille väitteille riittävästi tieteellistä perustaa, kun kyse on autoimmuunitulehduksen aiheuttamasta kilpirauhasen vajaatoiminnasta?

Mikä on kilpirauhasen vajaatoiminta? 

Kilpirauhasen vajaatoiminta on sairaus, jossa kaulan alaosassa, henkitorven molemmilla puolilla sijaitseva kilpirauhanen ei tuota tarpeeksi kilpirauhashormonia eli tyroksiinia.

Tyroksiinilla on elimistössä tärkeä rooli. Se esimerkiksi säätelee aineenvaihduntaa ja kasvuikäisen normaalia kehitystä sekä kasvua.  

Yleisin kilpirauhasen vajaatoiminnan aiheuttaja on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, jossa elimistön taudinaiheuttajia torjuva puolustusjärjestelmä hyökkää kilpirauhaskudoksen kimppuun. Tällaisessa tilanteessa elimistössä on yleensä havaittavissa vasta-aineita kilpirauhaskudosta kohtaan. [1, 2.]

Toimintahäiriöiden syytä ei tunneta tarkkaan. Perimä vaikuttaa sairastumiseen mutta usein sairauden taustalla on muitakin laukaisevia tekijöitä.

Esimerkiksi liian hygieenisellä elämäntavalla uskotaan olevan osuutta, koska liiallinen puhtaus vähentää ympäristön mikrobeille altistumista ja tämä saattaa vaikuttaa negatiivisesti ainakin suolen ja hengitysteiden immuunipuolustuksen normaaliin kehittymiseen. Myös stressin oletetaan vaikuttavan oireisiin.

Väitteen, jonka mukaan syömämme gluteeni itsessään aiheuttaisi kilpirauhasen autoimmuunisairautta, tueksi ei löydy tutkittua tietoa. 

Sairauden oireisiin kuuluvat esimerkiksi väsymys, palelu, painonnousu, ihon kuivuminen ja ummetus. Tällaisiin oireisiin saattavat olla syynä myös elintavat. 

Kilpirauhasen sekä autoimmuuniperäinen vajaatoiminta että liikatoiminta ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Suomessa vajaatoiminnan hoitoon saa lääkehoitoa jopa kuusi prosenttia väestöstä. Toisin sanoen sairauden kanssa elää kotimaassamme yli 300 000 ihmistä. 

Sairauden oireisiin kuuluvat esimerkiksi väsymys, palelu, painonnousu, ihon kuivuminen ja ummetus. Tällaisiin oireisiin saattavat olla syynä myös elintavat. 

Oireiden ilmaantuessa lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua joka tapauksessa, sillä kilpirauhasen vajaatoimintaan voi hoidon viivästyessä liittyä esimerkiksi fyysisen sekä henkisen toimintakyvyn heikentymistä sekä hedelmällisyyden laskua. Lisäksi hoitamaton vajaatoiminta voi olla riski raskauden aikana sikiölle, sillä se lisää keskenmenon ja kehityshäiriöiden riskiä.  

Kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosoimiseksi tulee oirekuvauksen lisäksi teettää laboratoriokokeet. Kokeilla määritetään ainakin potilaan kilpirauhasarvot: vapaan kilpirauhashormoni tyroksiinin (T4-V) sekä kilpirauhasen toimintaa tehostavan tyreotropiinin (TSH) pitoisuus elimistössä. TSH on aivolisäkkeen erittämä hormoni, jonka määrä nousee kilpirauhasen vajaatoiminnassa. 

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan synteettisellä kilpirauhashormonilla, levotyroksiinilla (LT4). Lääkeaine on Suomessa sekä edullinen, että hyvin siedetty. Sen haittavaikutukset liittyvät lähes aina väärään annostukseen. Liian vähäinen annostus aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ja liian suuri annostus liikatoiminnan oireita, kuten lisääntynyttä hikoilua ja sydämen nopealyöntisyyttä. 

Iso osa potilaista saavuttaa oireettomuuden, kun oikea annostus on löydetty

Joissain harvinaisemmissa tapauksissa pelkkä levotyroksiinihoito ei tuo riittävää apua. Tällöin lääkkeen rinnalle voidaan määrätä synteettinen trijodityroniini eli liotyroniini (LT3). Lääke on erityisluvallinen, eli sillä ei ole virallista myyntilupaa Suomessa. Ennen erityisluvan hakemista ja hoidon aloittamisesta tulee keskustella kilpirauhassairauksiin perehtyneen erikoislääkärin kanssa hoidon tarpeesta ja mahdollisista haitoista.

Mikä parantaa olon: gluteenittomuus vai muu elämäntapamuutos? 

Kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivää kehotetaan blogeissa ja nettikeskusteluissa luopumaan gluteenista, mutta myös lisäämään ruokavalioonsa kasviksia, kuituja ja hyvänlaatuisia rasvoja sekä välttämään suurta määrää pitkälle jalostettuja lihatuotteita. 

Tällaisten yleisestikin terveellisinä pidettyjen ruokavaliomuutosten vaikutukset potilaan vointiin voivat olla huomattavia varsinkin, jos lähtökohtana on ollut niukka tai epäterveellinen ruokavalio. 

On hyvin vaikeaa selvittää, mikä osa koetusta olon paranemisesta johtuu gluteenin jättämisestä ja mikä muuten parantuneista ruokailutottumuksista. 

Toisin sanoen, jos yksilön olo ja kokemus sairautensa oireista muuttuu näitä neuvoja noudattamalla, on hyvin vaikeaa selvittää, mikä osa koetusta olon paranemisesta johtuu gluteenin jättämisestä ja mikä muuten parantuneista ruokailutottumuksista. 

Voi olla, että apua oireisiin haetaan sairastumisen suhteellisen varhaisessa vaiheessa tai tilanteessa, jossa lääkitystä joudutaan säätämään, jolloin myös aloitetun tai muunnellun lääkehoidon positiiviset vaikutukset saattavat ajoittua yksiin ruokavaliomuutoksen aiheuttamien koettujen hyötyjen kanssa. 

Mikäli potilas kokee saaneensa riittävän avun oireisiinsa ja voi jättää lääkityksen pois pelkästään muuttamalla ruokavaliota, voi olla, että taustalla ei ollutkaan merkittävää kilpirauhasen toimintahäiriötä. Lääkkeitä on saatettu määrätä sellaisissakin tilanteissa, joissa ne eivät alun perinkään olleet välttämättömiä, kuten OYS:n sisätautien vastuualuejohtaja Pasi Salmela tuo ilmi Lääkärilehden haastattelussa.  

Yleisesti ottaen terveellinen ruokavalio on tärkeässä roolissa hyvinvoinnissa, mutta väitteet, joissa se asetetaan vastakkaiseksi hoitomuodoksi lääkkeellisen hoidon kanssa, voivat olla haitallisia. Pahimmillaan pelkkään ruokavaliohoitoon turvautuminen voi johtaa oireiden pahentumiseen.  

Tietyt ruokavalio-ohjeet yhdistettynä lääkehoitoon voivat kuitenkin joissain tapauksissa olla hyödyllisiä. 

Autoimmuunisairaudet esiintyvät usein yhdessä

Gluteeniton ruokavalio on tunnettu ja tutkitusti tehokas hoitomuoto keliakiaan.

Kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, myös keliakia on autoimmuunisairaus. Siinä viljan gluteeni käynnistää ohutsuolen limakalvolla autoimmuunireaktion, jossa elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää suolen seinämän limakalvon kimppuun. Reaktion johdosta ohutsuolen limakalvo vaurioituu ja vereen erittyy keliakialle tyypillisiä vasta-aineita, joita voidaan mitata verestä keliakiadiagnoosia varten.

Jotkut keliakiaan liitettävistä vasta-aineista saattavat osaltaan vaikuttaa myös kilpirauhasen toimintahäiriön syntyyn.

Keliakia voi oireilla sekä suoliston välityksellä, että iho-oireina. Sairaus voi aiheuttaa muitakin oireita, kuten masennusta. 

Potilaan, jolla on sekä keliakia että kilpirauhasen vajaatoiminta, oireet helpottuvat, kun keliakiaa aletaan hoitaa siihen tarkoitetulla ruokavaliolla. 

Autoimmuunitaudit tuntuvat esiintyvän usein yhdessä. Esimerkiksi tyypin 1 diabetesta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista potilaista jopa viidestä kahdeksaan prosenttia sairastaa myös keliakiaa. Yhteys on havaittu myös niin päin, että diagnoosin saaneilla keliaakikoilla esiintyy muuta väestöä jonkin verran useammin autoimmuuniperäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa tai ainakin kilpirauhasvasta-aineita

Lisäksi on havaittu sekä keliakiaa että autoimmuuniperäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden kilpirauhasarvojen olevan lähtökohtaisesti huonommat jo ennen lääkehoitoa, kuin pelkkää kilpirauhassairautta sairastavilla, eikä tälle ole löytynyt tarkkaa selittävää tekijää

On ymmärrettävää, että potilaan, jolla on sekä keliakia että kilpirauhasen vajaatoiminta, oireet kokonaisuutena helpottuvat, kun keliakiaa aletaan hoitaa siihen tarkoitetulla ruokavaliolla. 

Mitä tutkimus sanoo gluteenittomasta ruokavaliosta kilpirauhaspotilaalla? 

Tutkimuksia gluteenittoman ruokavalion vaikutuksesta kilpirauhasen autoimmuunisairaudesta johtuvaan vajaatoimintaan on tehty henkilöillä, joilla on liitännäissairautena keliakia tai joiden elimistöstä löytyy keliakiaan liittyviä vasta-aineita. Näissä tutkimuksissa gluteenittomasta ruokavaliosta ilmeni hyötyjä. 

Gluteenittoman ruokavalion avulla voitiin esimerkiksi pienentää joillain keliakiaa liitännäissairautena sairastavan kilpirauhasen vajaatoimintapotilaan levotyroksiini-annostusta.

Nämä hyödyt johtuivat keliakiaoireiden vähentymisestä eivätkä suorasta vaikutuksesta kilpirauhasen vajaatoimintaan. Positiivisten vaikutusten oletetaan johtuvan siitä, että gluteeniton ruokavalio parantaa keliaakikon ohutsuolen limakalvon suolinukan kuntoa ja siten kilpirauhaslääke pääsee imeytymään tehokkaammin.  

Keliakian hoitaminen gluteenittomalla ruokavaliolla vaikutti jollain tasolla positiivisesti myös kilpirauhasen toimintaan.

Diagnosoiduilla keliakiapotilailla ja potilailla, joiden verestä löytyi keliakiaan liitettäviä vasta-aineita, gluteeniton ruokavalio vaikutti merkittävästi keliakiaan liitettäviin vasta-ainemääriin. Lisäksi joissain tapauksissa myös kilpirauhasvasta-aineet vähentyivät. [3] [4] 

Eräässä pienehkössä pilottitutkimuksessa osalla koehenkilöistä myös kilpirauhasen erityskapasiteetti eli hormonien maksimaalinen tuottamisnopeus hiukan parani.

Keliakian hoitaminen gluteenittomalla ruokavaliolla siis vaikutti jollain tasolla positiivisesti myös kilpirauhasen toimintaan. Kilpirauhashormonien pitoisuudet eivät kuitenkaan merkittävästi muuttuneet, joten mahdolliselta lääkitykseltä tuskin säästyttiin  

Gluteeniton ruokavalio ei hyödyllinen kilpirauhaspotilaille ilman keliakiaa 

Kaiken kaikkiaan tutkimuksissa toistuu se, että gluteenittoman ruokavalion aiheuttamat, mitattavissa olevat positiiviset muutokset tulivat ilmi sellaisilla koehenkilöillä, joilla oli joko diagnosoitu tai todennäköinen keliakia. Vaikutukset eivät silti silloinkaan aina kohdistuneet suoraan kilpirauhaseen. 

Huomattavassa osassa tutkimuksia kävi lisäksi ilmi, ettei gluteenittomalla ruokavaliolla ollut edes keliakiaa sairastavien kohdalla kovin merkittävää vaikutusta kilpirauhasen toimintaan tai kilpirauhasvasta-aine tai –hormonipitoisuuksiin.

Jos gluteenittomasta ruokavaliosta kokee saavansa hyötyä, on tärkeää selvittää, ettei kyseessä ole keliakia.

Sen sijaan niiden potilaiden kohdalla, jolla ei ole keliakiaa tai siihen viittaavia oireita tai löydöksiä, kuten keliakiaan liittyvien vasta-aineiden esiintymistä, gluteenittoman ruokavalion hyödyistä puuttuu näyttö.

Näiden potilaiden kohdalla tarvittaisiin vielä lisätutkimusta, jotta gluteenittoman ruokavalion vaikutuksista heihin voitaisiin lausua. Löydetyt gluteenittoman ruokavalion hyödyt eivät parhaimmillaankaan vaikuta niin merkittäviltä, että niiden ansioista voitaisiin suositella tyroksiinilääkityksen poisjättämistä. 

Eräässä tutkimuksessa tuli lisäksi ilmi, että kilpirauhaskudos jatkoi surkastumistaan myös keliakiaa liitännäisenä sairastavilla potilailla, huolimatta gluteenittomasta ruokavaliosta. Tästä voi päätellä, ettei gluteeniton ruokavalio pysäyttänyt kilpirauhaseen kohdistunutta autoimmuunia tulehdusreaktiota. 

Jos gluteenittomasta ruokavaliosta kokee saavansa hyötyä, on tärkeää selvittää, ettei kyseessä ole keliakia, joka on Suomessa alidiagnosoitu, eli moni sairastaa sitä tietämättään.

Tällöin on huomioitava, että jo aloitettu gluteeniton ruokavalio voi joskus jopa vaikeuttaa diagnoosin tekemistä, koska vasta-ainemittaukset saattavat näyttää tällöin negatiivista. Myös vilja-allergia on syytä sulkea pois.

Perusteeton ruokavaliohoito voi tulla kalliiksi ja jäädä ravitsemukseltaan suppeaksi 

Kannattaisiko silti kokeilla, toimisiko gluteeniton ruokavalio omalla kohdalla? 

Jos kokee kärsivänsä gluteeniyliherkkyydestä ja keliakia sekä vilja-allergia on suljettu pois, saattaa ruokavaliomuutoksista olla hyötyä, vaikka yliherkkyyden mekanismeja, aiheuttajaa ja siihen parhaiten sopivaa ruokavaliota ei vielä täysin tunneta ja tutkimustulokset aiheesta ovat ristiriitaisia

”Turhan” gluteenittomuuden merkittävin haittavaikutus näkyy kukkarossa, sillä gluteenittomat tuotteet voivat olla melko hintavia.

Keliakialiiton tekemän hintaselvityksen mukaan gluteenittoman ruokavalion ylläpitäminen voi tuoda vuositasolla jopa yli 700 euron lisäkustannukset tavalliseen ruokavalioon verrattuna. Summalla kustantaisi viikon loman lentoineen ja majoituksineen neljän tähden hotellissa Espanjassa. 

Lisäksi on huomionarvoista, että sivustot, joissa ruokavaliovinkkejä jaetaan, eivät välttämättä toimi pelkästään pyyteettömästä auttamisen halusta. Usein ruokavaliohoitoa mainostavilla terveyssivustoilla kannustetaankin ostamaan uuden rajoitetun ruokavalion tueksi ravintolisiä, luontaistuotteita, erikoisruokia ja erilaisia koulutuksia sekä kirjoja, joita samat lähteet myyvät tai mainostavat. 

Ravintolisät ja luontaistuotteet saattavat olla paitsi kalliita myös hoidon kannalta täysin turhia – tai jopa haitallisia.

Esimerkiksi luontaistuotteena myytävät jodipitoiset merileväkapselit ja jauheet, joita kaupitellaan erityisesti kilpirauhaspotilaille sisältävät jodia annosta kohden moninkertaisesti saantisuosituksiin nähden. Liika jodin saanti saattaa saada kilpirauhasen solut vähentämään hormonituotantoaan ja näin jopa aiheuttaa vajaatoimintaa.   

Elintapojen ollessa kunnossa ravintolisiä tuskin tarvitaan ja niitä käytettäessä on hyvä keskustella lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa mahdollisista haitoista ja yhteisvaikutuksista lääkkeiden kanssa. 

Koska gluteeniton ruokavalio rajaa hyvin monia elintarvikkeita pois, se on hyvin tärkeä koostaa riittävän monipuoliseksi, mielellään ravitsemusterapeutin avustuksella, jotta esimerkiksi kuidun tai B-ryhmän vitamiinien puutetta ei pääse syntymään. 

Onko gluteenista luopuminen kilpirauhaspotilaalle siis turhaa?

Jos potilas kokee saavansa hyötyä gluteenittomasta ruokavaliosta, ruokavalio suunnitellaan hyvin ja mahdollinen ruokakustannusten lisääntyminen hyväksytään, ei ruokavalioon siirtymiselle ole esteitä.  

Gluteenittomaan ruokavalioon siirtyminen on hyvin perusteltua silloin, kun kilpirauhaspotilaalla on liitännäissairautena keliakia tai jos potilas kärsii keliakiaan liittymättömästä gluteenin aiheuttamista yliherkkyysreaktioista, vaikka vaikutukset eivät välttämättä kohdistukaan itse kilpirauhaseen.  

Ruokavalioon perustuvia hoitomuotoja ei tulisi kuitenkaan ajatella lääkehoitojen vastakohtana, vaan ne tulisi yhdistää terveelliseksi ja turvalliseksi kokonaisuudeksi terveydenhuollon ammattilaisten avustuksella.

 

Sisällön oikeellisuuden on tarkastanut LT Juha Taavela, vuoden 2021 keliakiatutkija

Muokattu 19.11.klo 10.19. Termi ”lisäravinteet” on korvattu oikealla termillä ”ravintolisät”.



Mari Helenius

Kirjoittaja on tutkimuksen tekemisestä kiinnostunut lääketieteen opiskelija ja pienen pojan äiti Tampereelta. Hänen aikansa kuluu opintojen ja perheen lisäksi kuntosalilla, luonnossa sekä luonnonmullistuksia ja avaruutta käsittelevien teemojen parissa.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *



Lue myös

artikkeli

Kallista vettä vai lääkettä – toimiiko homeopatia? 29/11/2021

artikkeli

Silmänpaineiden mittaaminen silmien terveystarkastuksessa ei ehkäise näkövammaisuutta 25/10/2021

Ehdota meille aihetta

Oletko törmännyt terveysväitteisiin, joiden todenperäisyys jäi vaivaamaan mieltäsi? Lähetä kysymyksesi meille! Valitsemme artikkeleiksi aiheita myös lukijoiden kysymysten joukosta.

Seuraa meitä somessa

Tämän sivuston suunnittelusta ja tuotannosta vastasi Kansanvalistusseura (2019). Sivuston artikkelien tuotantoon on saatu rahoitusta lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Graafinen suunnittelu: Sanna Lehti, tekninen toteutus Big Vision