Selkä jumissa – pitääkö olla huolissaan?

Teksti: Nuutti Teräslahti

Tietyistä varoitusmerkeistä tunnistat hoitoa vaativan selkäkivun. Useimmiten vaivan parantavat kuitenkin liikunta ja aika.

Olet istunut päivät pitkät tietokoneella töitä tehden tai opiskellen. Aamulla herätessäsi huomaat, että alaselkä tuntuu hassulta, on kipeä ja liikkuminen on hankalaa. Mitä oikein pitäisi tehdä?

Selkävaivat ovat toiseksi yleisin sairasloman syy ja maailmanlaajuisesti merkittävin työkyvyttömyyden syy. (1 , 2)

Selkäkipu yleistyy koko ajan. Elämänsä aikana selkäkipua kokee jopa neljä viidestä ihmisestä, eli yli 80 prosenttia. Osalla kipu uusii ja selkäkipukohtauksia saattaa olla useita.

Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan sitä oli viimeisen 30 päivän aikana kokenut noin 41 prosenttia naisista ja 35 prosenttia miehistä.

Akuutti selkäkipu on ikävä ja yksilöllinen mutta melkein aina vaaraton oire. Vaiva paranee yleensä nopeasti itsestään ja on tärkeää pysyä liikkeessä.

Vaikka selkäkipu on yleensä harmitonta, sen taustalla voi kuitenkin olla vakavia sairauksia. Joten jos sinulla on jotain seuraavista oireista, pitää ja kannattaa mennä lääkäriin. (3 , 4)

Jos taulukon oireita ei ole, on todennäköisesti kyse niin kutsutusta epäspesifistä alaselkäkivusta. Silloin kivulle ei löydy erillistä syytä eikä taustalla ei ole mitään vakavaa sairautta. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä alaselkäkivussa on kyse tästä.

Selässä on paljon rakenteita kuten hermoja, lihaksia, jänteitä, niveliä ja nivelsiteitä. Mikä tahansa näistä rakenteista saattaa ärsyyntyä ihan tavallisestakin liikkeestä tai monesta muusta syystä, jolloin aivot saattavat kokea tämän kipuna. Syyllistä ei kuitenkaan tässä tilanteessa löydetä, eikä syyn löytyminen muutenkaan vaikuta kivun hoitamiseen.

Mitä selkäkipu on ja mikä kaikki vaikuttaa kivun kokemukseen?

Alaselkäkipu tuntuu siis selän alaosassa kylkiluiden ja pakaroiden välisellä alueella. Se voi tuntua esimerkiksi kipuna, arkuutena tai jäykkyytenä. Eli suomeksi sanottuna selkä on jäykkä ja kipeä ja liikkuminen on hankalaa. Kipu saattaa säteillä alaraajoihin.

Akuutista selkäkivusta puhutaan, kun kipu on kestänyt alle kuusi viikkoa. Pitkittyneestä selkäkivusta aletaan puhua, kun se on kestänyt 6–12 viikkoa ja kroonisesta vaivan jatkuttua yli 12 viikkoa. Tässä jutussa käsitellään pääosin akuuttia selkäkipua.

Kipuaistimus, kuten muutkin aistimukset, tuotetaan aivoissa. Sen tuottamiseen käytetään tietoa monista eri aisteista sekä myös aivoista itsestään.

Samalla kun aisteista nousee tietoa selkäytimeen ja aivoihin päin, myös aivoista itsestään tulee toiseen suuntaan viestiä muokkaavaa tietoa. Tämä aivoista tuleva tieto vaikuttaa yhdessä aistien tiedon kanssa siihen, aistitaanko jokin tieto kipuna vai ei.

Kipu on tietynlainen puskuri, joka yrittää suojella meitä vaaralta. Puskuri pienenee ja hälytyskynnys kasvaa, kun aivoilla on syytä olla huolissaan. Vaaran viestejä voivat olla erilaiset stressitekijät, kuten lähestyvä tentti tai määräaika, univaje, huoli läheisistä, akuutti sairaus tai vaikkapa pelottavalta kuulostava kuvantamislausunto.

Selkäkipua onkin enemmän ihmisillä, joilla on enemmän kuormitustekijöitä, esimerkiksi fyysisesti tai henkisesti raskas työ. Selkäkivun riskiä lisäävät myös perintötekijät, krooniset sairaudet, kuten masennus ja diabetes, sekä esimerkiksi tupakointi. (5 , 6)

Puskuri voi myös kasvaa, kun aivot saavat rauhoittavia viestejä. Näin saattaa käydä esimerkiksi silloin, kun läheinen ihminen tai terveydenhuollon ammattilainen kertoo, ettei syytä huoleen ei ole.

Koska selkäkivussa on harvoin kysymys mistään vaarallisesta, siitä ei useinkaan tarvitse olla huolissaan. Kipu helpottaa yleensä päivissä tai viikoissa. Oivallus siitä, että kipu on hyvänlaatuista, saattaa myös helpottaa sitä. Tämän oivaltamista helpottaa näyttöön pohjautuva selkäopas, jonka lääkäri tai fysioterapeutti käy läpi potilaan kanssa.

Mitä selkäkivulle voi ja kannattaa tehdä?

Selkäkivun ilmaantumista ei voi estää, mutta sen todennäköisyyttä voi vähentää liikunnalla tai selkäkivusta oppimalla.

Epäspesifin selkäkivun vuoksi ensimmäisinä viikkoina ei tarvitse välttämättä mennä lääkäriin. Lääkärin sijasta alaselkäkivusta kärsivä voi hakeutua fysioterapeutin suoravastaanotolle, eli vastaanotolle ilman lääkärin lähetettä, jos tällaista on tarjolla työterveyshuollossa tai asuinpaikkakunnalla.

Akuutissa eli alle kuusi viikkoa kestäneessä selkäkivussa on tärkeää pysyä aktiivisena, eikä sängyn pohjalle kannata vajota. Tavallisia päivittäisiä toimia kannattaa jatkaa, eli kengännauhat voi huoletta solmia ja koiran viedä lenkille. Pienikin liike on hyvästä ja nopeuttaa paranemista.

Kohtuullisen kuormittava liikunta on turvallista ja saattaa jopa auttaa kivun parantumista. Helppo tapa lisätä liikettä on esimerkiksi lähteä kävelylle. Liikettä kannattaa lisätä kivun sallimissa rajoissa asteittain, ja joskus saattaa joutua vähentämään liikettä.

Ihmisen selkä on vahva ja pystyy sopeutumaan siltä vaadittavaan rasitukseen. Selkä myös kestää liikettä, vaikka se hieman sattuisikin. Selän käyttäminen vähentää sen käyttämisen pelkoa ja sitä kautta kivun kokemista.

Kivun lievittämiseen ja apuna aktiivisena pysymiseen voi käyttää ohjeiden mukaan kipulääkettä kuten parasetamolia tai ibuprofeenia. Ne saattavat lievittää kipua ja auttaa siten pysymään liikkeessä. Muiden lääkkeiden reseptit kirjoittaa tarvittaessa lääkäri. Apuna voi myös käyttää lämpöhoitoa, kuten lämpöpakkauksia tai lämmintä vettä.

Selkäkipu jatkuu harvoin pidempään kuin kuusi viikkoa. Silloin asiaa voidaan selvitellä terveydenhuollossa tarkemmin ja miettiä muita hoitomuotoja kuten liikunnallista terapiaa. Tällöinkään kivun taustalla ei todennäköisimmin ole mitään vaarallista.

Yleisiä väittämiä selkäkivusta – mikä on faktaa ja mikä fiktiota?

1. “Kipeä selkä pitää aina kuvata.”

Akuuttia selkäkipua ei tarvitse kuvantaa, jos vakavat syyt on suljettu pois. Välilevyjen pullistumia ja muita muutoksia löydetään magneettikuvauksella myös ihmisiltä, joiden selkä ei ole kipeä. Selän muutokset ovat osa normaalia ikääntymistä ja niitä löydetään kuvantaessa jopa nuorilta ihmisiltä. Toisaalta kaikilta selkäkipua potevilta ei edes löydetä välilevyn pullistumaa tai muuta muutosta. (7) Ei siis voida vetää suoraa viivaa pullistumien ja muiden löydösten sekä kivun välillä.

Jos selkä kuvataan ilman hyvää syytä ja jotain löydetään, saattaa se tarjota kivulle syntipukin, joka voi pitkittää paranemista. Tämä syntipukki saattaa kuitenkin olla kipuun täysin liittymätön löydös. Jos kipu johtuu mekaanisesta syystä, on vaikea ajatella, että kipu paranisi ilman tämän syyn häviämistä.

Kuvantamislausunnot sisältävät lisäksi runsaasti ammattisanastoa, joka saattaa kuulostaa pelottavalta ja jopa pahentaa kipua. Näin voi käydä varsinkin, jos sanat ja niiden tarkoitus jätetään selittämättä.

Kun käsitys jonkin asian vaarallisuudesta pahentaa kipua, on kyse nosebovaikutuksesta. (8 , 9) Tarpeettomat ja usein hinnakkaat magneettikuvat esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon puolella kannattaa jättää alkuvaiheessa pois.

2. “Selkäkipua voi estää/hoitaa pitämällä selän suorana”.

Selkä pyöristyy ja suoristuu itsestään aina, kun ihminen liikkuu, yritti sitä estää tai ei.  Vaikuttaisi siltä, että ei voida osoittaa “parasta” selän asentoa, joka estäisi selkäkivun kehittymistä. Selän “pyöreydestä” ei kannata liikaa huolehtia, sillä se on vahva ja pystyy sopeutumaan monenlaisiin asentoihin.

3. “Selkäkipua kannattaa hoitaa manipulaatiohoidoilla”.

Naksuttelua sisältävät manipulaatiohoidot, joita antavat muun muassa kiropraktikot, osteopaatit ja naprapaatit, eivät vaikuttaisi olevan muita hoitoja kuten liikkumista ja kipulääkettä hyödyllisempiä akuutissa selkäkivussa.

Yleensä manipulaatiohoidot ovat hintavia, eikä niistä saa Kela-korvausta, paitsi jos potilas ohjautuu lähetteellä OMT-fysioterapeutille manipulaatiohoitoa varten.

4. “Kipeä selkä vaatii leikkauksen”.

Selästä löytyvät muutokset eivät todennäköisesti ole kivun syy, joten niiden korjaaminen leikkauksella ei auta kipuun muita hoitoja paremmin. Lääkäri arvioi leikkaushoidon tarpeen, mutta epäspesifissä alaselkäkivussa leikkausta ei tarvita.

5. “Parempi ryhti estää/korjaa selkäkivun.”

Selkäkipua esiintyy ihmisillä, joilla on huimasti erilaisia istuma- ja seisoma-asentoja. Yksittäisten asentojen ei ole todettu suoraan johtavan kipuihin. Ei siis voida sanoa, että selkäkipu johtuisi “huonosta” ryhdistä. (10 , 11)

Kuten edellä mainittu, kipukokemukseen vaikuttaa monta asiaa. Olisi siten kummallista sanoa, että kipu johtuu vain yhdestä asiasta tai että sitä voisi hoitaa yhdellä tietyllä tavalla.

Tämäkin voi olla huojentavaa: jokaisen ryhti saa olla omanlaisensa. (12 , 13)

Lue myös: Mitä kipu on? Mistä kipu meille viestii ja kokevatko kaikki kivun samalla tavalla?

Nuutti Teräslahti

Kirjoittaja on lääketieteen opiskelija Kuopiosta. Terveysaiheissa avainsana on "kohtuullisuus". Lääketieteen lisäksi kiinnostavat erityisesti ravitsemuksen ja liikuntaelimistön aiheet.Kirjoittajan vapaa-aika kuluu muun muassa voimaurheiluun, kandiseuratoimintaan, pizzan paistamiseen ja shakin pelaamiseen. Kaikki tekeminen maistuu tietenkin paremmin hyvässä seurassa.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA