Onko probioottisista ihovoiteista hyötyä atooppisen ihottuman hoidossa?

Teksti: Frida Kajander | Kuva: SHVETS production palvelusta Pexels

Etiketti probioottivoidepurkin reunassa lupaa helpotusta erilaisiin iho-ongelmiin kuten kutisevaan atooppiseen ihottumaan. Tutkimusaineisto antaa kuitenkin toistaiseksi aihetta vain varovaiseen optimismiin.

Probioottivoiteet ovat kohtalaisen uusi ilmiö ja niiden käyttöön liittyy paljon uskomuksia iholaadun paranemisesta.

Markkinoinnissa probioottisia voiteita kuvataan muun muassa ihoa rauhoittavina tuotteina, jotka tehostavat ihon omia suojamekanismeja. Mutta minkälaista tieteellistä näyttöä niiden terveysvaikutuksista oikeastaan on?

Probioottisissa voiteissa hyödynnetään mikrobeja tai niiden osia

Probiootilla tarkoitetaan elävää mikrobia, jolla riittävän suurissa määrissä annosteltuna on osoitettu terveydelle edullisia vaikutuksia.

Probiootteja sisältävät valmisteet ovat terveyttä edistäviä tuotteita, jotka sisältävät eläviä mikrobeja, kuten esimerkiksi maitohappobakteereja. On kuitenkin tärkeää huomata, että mikrobia voidaan kutsua probioottiseksi vasta, kun sillä on tutkimuksissa osoitettuja suotuisia terveysvaikutuksia.

Markkinoilla probioottivalmisteita on runsaasti kapseleista elintarvikkeisiin. Suomessa markkinoilla olevissa elintarvikkeissa, kuten jogurteissa, käytettyjä probioottisia bakteereja ovat muun muassa Lactobacillus rhamnosus ja Bifidobacterium lactis.

Bakteerien osista valmistetut postbiootit ovat vähän kuin eräänlaisia ”pöpösmoothieita”.

Probioottisella voiteella tarkoitetaan ihonhoitoon tarkoitettua tuotetta, johon on lisätty joko eläviä probiootteja tai niistä tehtyä solu-uutetta. Voiteeseen lisättyjen probioottien tai niiden solujen osien tarkoitus on tukea ihon hyödyllisten bakteerien kasvua sekä parantaa ihon omaa suojakerrosta.

Valmisteista, joissa on käytetty probioottisten mikrobien aineenvaihduntatuotteita tai kuolleiden bakteereiden solujen osia, käytetään nimitystä postbiootti. Bakteerien osista valmistetut postbiootit ovat vähän kuin eräänlaisia ”pöpösmoothieita”, jotka koostuvat hajotetuista bakteereista, ihan niin kuin omenasmoothiekin koostuu hajotetusta omenasta.

Postbiootit eivät siis ole eläviä kokonaisia bakteereja, mutta silti niilläkin on mahdollisia terveysvaikutuksia. Tässäkin voi hyödyntää ajatusta aiemmin mainitusta omenasmoothie-esimerkistä, sillä vaikka smoothie koostuu vain pienistä osista omenaa, eivät omenan sisältämät ravintoaineet silti häviä minnekään.

Postbioottien käyttöön on arveltu liittyvän vähemmän riskejä elävien bakteerien käyttöön verrattuna. Markkinoilla onkin paljon juuri postbiootteja hyödyntäviä voiteita.

Probioottisten voiteiden hinta vaihtelee merkistä riippuen parista kympistä satasiin.

Kaikki mikrobit eivät ole hyvinvointia tukevia. Lisäksi saman bakteerilajin edustajien välillä voi olla suuria eroja niiden käyttöturvallisuudessa. Nykyisissä probioottiseksi ajateltuja mikrobeja sisältävistä voiteista eniten tutkimustietoa on vain muutamista bakteerilajeista, esimerkiksi maitohappobakteereista, sekä Vitreoscilla-sukuun kuuluvista bakteereista.

Tällä hetkellä probioottisia voiteita voi ostaa apteekeista ja kosmetiikkaan erikoistuneista myymälöistä. Probioottisten voiteiden hinta vaihtelee merkistä riippuen parista kympistä satasiin.

Perusvoiteisiin verrattuna probioottivoiteet ovat siis jonkin verran kalliimpia. Esimerkiksi puolen kilon pakkaus apteekista ostettavaa perusvoidetta maksaa noin 20 euroa, kun taas kosmetiikkaliikkeestä ostettu 50 millilitran probioottinen kasvovoide maksaa noin 40 euroa, eli parisenkymmentä kertaa enemmän.

Probioottivoiteiden terveysvaikutuksista on vain niukasti tietoa

Vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin Vitreoscilla filiformis -solu-uutetta sisältävän voiteen ja ei-probioottiseen voiteen tehoa atooppisen ihon hoidossa. Solu-uutetta sisältävää voidetta käyttäneillä henkilöillä ihottuman oireiden todettiin vähentyneen 30 päivää kestäneen seurannan aikana. Tutkimukseen osallistui 75 ihmistä eri ikäluokista.

Hieman tuoreemmassa vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin erään maitohappobakteerin vaikutusta atooppisella iholla esiintyvän haitallisen S. aureus -bakteerin kasvuun. Aluksi 31 henkilön joukosta valittiin koehenkilöiksi vain ne, joiden iholta havaittiin S. aureus -bakteeria.

Näille 21 koehenkilölle annettiin kolmen viikon ajan lämpökäsittelyllä tapettua Lactobacillus johnsonii -bakteeria sisältävää voidetta oireileville ihoalueille kahdesti päivässä. Seuranta-ajan jälkeen koehenkilöiden ihottuman vaikeusaste sekä ihon mikrobikoostumus kartoitettiin. Tutkimuksessa kerättyjen tietojen perusteella S. aureus -bakteerin määrän vähentyminen oli yhteydessä ihottuman lieventymiseen erityisesti potilailla, joilla haitallista bakteeria esiintyi paljon.

Maitohappobakteereista tuotettua solu-uutetta hyödynnettiin myöskin eräässä pienessä italialaisessa tutkimuksessa vuodelta 2003. Atooppisesta ihottumasta kärsiviä koehenkilöitä oli 11 ja heidän lisäksensä tutkimuksiin osallistui 10 tervettä koehenkilöä.

Jokainen terve koehenkilö sai kahta eri voidetta, joista Streptococcus thermophilus -bakteerin rakenteita sisältävää voidetta laitettiin jompaankumpaan käteen, kun taas vastakkaiseen käteen käytettiin tavallista voidetta. Ihottumaa sairastaville henkilöille annettiin joko bakteerirakenteita sisältävää tai tavallista tuotetta.

Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että iholle annostellut probioottiset voiteet lisäävät sarveisaineen määrää, sekä vähentävät ihoärsytystä ja haitallisten mikrobien määrää iholla.

Kahden viikon seuranta-ajan jälkeen koehenkilöiden ihon tila tarkastettiin ja saatuja tuloksia verrattiin ennen seuranta-ajan alkamista saatuihin tuloksiin. Ihottuma parani kahdeksalla sairaista koehenkilöistä ja kolmella ihottuman todettiin lieventyneen.

Kaikilla probioottista rasvaa käyttäneillä koehenkilöillä, myös terveillä, ihon suojakerroksen laatu parani. Melkein kaikilla terveillä henkilöillä ihon suojakerros parani myös tavallisen voiteen käytön seurauksena. Atooppisen ihottuman hoidossa tavallisella voiteella ei ollut suurta vaikutusta ja sitä käyttäneet koehenkilöt lopettivat kokeilun kesken seuranta-ajan.

Alustavissa edellä mainituissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että iholle annostellut probioottiset voiteet lisäävät sarveisaineen määrää, sekä vähentävät ihoärsytystä ja haitallisten mikrobien määrää iholla. Kuitenkaan tarkkaa syytä näille vaikutuksille ei tunneta.

Tarvitaan siis lisää tutkimustyötä, jotta probioottien hyödyistä ihonhoidossa voidaan olla yksimielisiä.

Vaikutusmekanismien lisäksi ei tiedetä myöskään sitä, millaisia riskejä probioottisten tuotteiden käyttöön liittyy. Toisaalta olisi tärkeä myös selvittää, mitkä probiootit soveltuvat parhaiten ihottuman hoitoon, sillä probioottien välillä voi olla suuria eroja niiden ominaisuuksissa.

Tutkimuksista saatujen tietojen pohjalta on hankala sanoa, onko probioottien käytöllä merkittävää vaikutusta ihottuman hoidossa, sillä aihetta ei ole tutkittu vielä tarpeeksi kattavasti. Toistaiseksi julkaistujen kliinisten tutkimusten potilasaineistot ovat olleet pieniä ja seuranta-ajat varsin lyhyitä. Lisäksi eri tutkijoiden tutkimuksissa käytetyt menetelmät poikkeavat toisistaan, mikä vaikeuttaa tulosten vertaamista eri tutkimusten välillä.

Tarvitaan siis lisää laadukasta ja suurella ihmismäärällä tehtyä tutkimustyötä, jotta probioottien hyödyistä ihonhoidossa voidaan olla yksimielisiä.

Viitteitä mahdollisista ihon kuntoa parantavista ominaisuuksista kuitenkin on, joten niiden käyttöön voi suhtautua varovaisen optimistisesti. Tulevaisuudessa probioottivoiteilla voi olla nykyistä merkittävämpi rooli atooppisen ihottuman hoidossa, ainakin osalle ihmisistä.

Frida Kajander

Kirjoittaja on farmaseuttiopiskelija Kuopiosta. Häntä kiehtoo tieteellisten julkaisujen yhteys ihmisten hyvinvointiin. Vapaa-aika kuluu eläinten ja taiteen parissa.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA