Auringonvalo on tehokas D-vitamiinin lähde. Siksi paljon ulkoilevilta ihmisiltä saatetaan mitata korkeat D-vitamiinitasot. Tällaiset tekijät sekoittavat D-vitamiinitasojen ja terveyden välisen yhteyden tutkimusta: ulkona liikkuminen edistää terveyttä myös muilla tavoin.

Onko D-vitamiini ihmelääke?

25/05/2020
ravintolisävitamiinit & lisäravinteet

Teksti: Vladimir Heiskanen | Kuva:Andrea Piacquadio (Pexels)

Uutisissa ja terveysblogeissa D-vitamiinia hehkutetaan surutta. Huolellinen perehtyminen tutkimustietoon saa kuitenkin katsomaan keisarin vaatteita uudemman kerran.

”D-vitamiini on siis vuosisadan keksintö ja kustannustehokkain hoitomuoto (…) D-vitamiinin puute vaikuttaa 200 sairauteen ja 2000 geenimme toimintaan…”

“D-vitamiinin nauttiminen pienentää vyötärön ympärysmittaa, alentaa kehon rasvaprosenttia, korjaa veren häiriintynyttä sokeri- ja rasvatasapainoa, suojaa diabeetikkojen munuaisia ja alentaa kohonnutta verenpainetta.”

“Kliinisessä työssä olen saanut D-vitamiinista erittäin hyviä kokemuksia. Se on todellinen ihmelääke.”

Yllä olevat sitaatit on poimittu eri kotimaisten terveysvaikuttajien sivuilta ja blogeista. Blogeja selaamalla D-vitamiinista maalautuu todella ihmeellinen kuva.

Edellisten hyötyjä listaavien terveysväitteiden lisäksi D-vitamiinin puutokseen liitetään yhtä jos toista kammottavaa.

D-vitamiinipuutoksen väitetään lisäävän merkittävästi kokonaiskuolleisuutta ja sairastuvuutta kroonisiin tulehdussairauksiin kuten sydän- ja verisuonisairauksin, syöpään, reumasairauksiin, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, astmaan ja tyypin 2 diabetekseen.

Alhaiset D-vitamiinitasot yhdistetään myös moniin psykiatrisiin sairauksiin, kuten skitsofreniaan, dementiaan ja masennukseen.

Näiden D-vitamiinin tärkeyttä korostavien näkemysten yhteydessä suositellaan usein suurien ravintolisäannosten käyttöä. Monissa kirjoituksissa puhutaan yli sadan mikrogramman (µg) päiväannoksista.

Tämänlaiset näkökulmat ovat jyrkästi ristiriidassa kotimaisten ravitsemussuositusten kanssa, joissa D-vitamiinin merkitys esitetään vähäisempänä.

Niissä terveydelle edullisia vaikutuksia kuvataan kaatumisten ja luunmurtumien ehkäisyssä, mutta todetaan, ettei D-vitamiinin vaikutuksesta muihin tauteihin ole näyttöä. Varsinaisen D-vitamiinin puutteen kerrotaan johtavan lapsilla riisitautiin ja aikuisilla esimerkiksi luunmurtumia tai lihasheikkoutta aiheuttavaan osteomalasiaan.

Virallinen saantisuositus on sekin moninkertaisesti matalampi kuin monien terveysvaikuttajien suosittelemat annokset: yli 2-vuotiaille lapsille, nuorille ja aikuisille on 10 μg ja yli 75-vuotialle 20 μg vuorokaudessa.

”Yli 20 μg/vrk annoksista ei ole havaittu olevan hyötyä ja tätä huomattavasti suuremmat valmistemäärät voivat olla jopa haitallisia pitkäaikaisesti käytettyinä,” suosituksessa todetaan.

D-vitamiinihehkutuksen ongelmallinen tausta

Hehkutuksen takana on järkisyitä. D-vitamiini on “terveysvitamiinin” maineessa erityisesti sen vuoksi, että noin vuosikymmen sitten alettiin julkaista kiihtyvään tahtiin tutkimuslöydöksiä, joissa veren korkeammat D-vitamiinitasot yhdistettiin monilla tavoin parempaan terveyteen.

Onkin totta, että havainnoivia tutkimuksia kahlaamalla on löydettävissä tieteellistä näyttöä D-vitamiinin hyödyistä.

Esimerkiksi ihmisillä, joilla on veressä korkeammat D-vitamiinitasot, on tällaisten tutkimusten mukaan matalampi kuoleman, verisuonisairauksien, diabeteksen ja syövän riski (1, 2, 3, 4).

Lupaavat löydökset ovat antaneet yllykettä näkemyksille, joiden mukaan D-vitamiini voisi olla potentiaalinen ihmelääke lukuisiin eri sairauksiin. 

D-vitamiinia ympäröivä hypetys ei jäänyt huomaamatta norjalaiselta lääketieteen professorilta, Rolf Jordelta. Vuonna 2018 hän julkaisi katsauksen, jossa hän toteaa ykskantaan, että havainnoivat tutkimukset eivät kykene antamaan tietoa D-vitamiinin terveysvaikutuksista.

Jorden mukaan ongelma tehdyissä tutkimuksissa oli se, että niissä tutkittiin vain asioiden välistä yhteyttä, jolloin syy-seuraussuhteesta ei oikeasti tulisi päätellä mitään.

Käytännössä päättelyvirhe etenee seuraavasti: erinäiset terveyttä edistävät tekijät, kuten vaikka monipuolinen ruokavalio ja ulkoilu nostavat D-vitamiinitasoja. Vastaavasti esimerkiksi lihavuus ja krooniset sairaudet saattavat alentaa D-vitamiinitasoja joko suoraan tai epäsuorasti vaikkapa siten, että sairastaessa ulkoilu vähenee.

Veren D-vitamiinitaso nousee siis terveellisten elintapojen seurauksena ja laskee lihavuuden tai sairauden seurauksena. 

Havainnoivalla tutkimusasetelmalla ei siten ole mahdollista saada selville, onko D-vitamiini itsessään terveellistä vai onko kyseessä lähinnä samankaltainen yhteys kuin jäätelöllä ja hukkumiskuolemilla – molemmat toki lisääntyvät kuumina kesäpäivinä, mutta tästä ei tule päätellä jäätelön itsessään aiheuttavan hukkumiskuolemia.

Tieteellisesti ilmaistuna havainnoivien tutkimusten toteama tilastollinen D-vitamiinitasojen yhteys parempaan terveyteen voi selittyä kokonaan sekoittavilla tekijöillä ja käänteisellä kausaliteetilla.

Laadukkaissa tutkimuksissa D-vitamiini petti kaikki odotukset

Luotettavampaa tietoa D-vitamiinin terveysvaikutuksista saadaan vain selvittämällä asioiden syy-seuraussuhde. Lääketieteessä paras tähän tarkoitukseen soveltuva kokeellinen tutkimusasetelmalla on niin kutsuttu satunnaistettu sokkotutkimus

Menetelmässä arvotaan koehenkilöt tietyksi ajanjaksoksi aktiiviryhmään, jolle annetaan D-vitamiinipilleri, ja lumeryhmään, joka puolestaan saa lumepillerin.

Lopuksi katsotaan, oliko ryhmien välillä ilmennyt eroja ennalta määritellyissä ”tulosmuuttujissa”, eli ovatko vaikkapa veriarvot parantuneet tai sairaustapahtumat vähentyneet.

Hyvä uutinen on se, että myös tällaista tietoa D-vitamiinista on jo saatavilla: aiheesta on julkaistu satoja satunnaistettuja tutkimuksia.

Esimerkiksi vuonna 2014 julkaistu erittäin laaja D-vitamiinin vaikutuksia selvittänyt katsausartikkeli summasi silloista näytön tilaa toteamalla, että ”kovin vakuuttavaa näyttöä D-vitamiinin selvästä roolista millekään vastemuuttujalle ei ole olemassa”.

Tekstin lopussa oleva taulukko pyrkii kuvaamaan D-vitamiinitutkimuksen nykyistä tilannetta nostaen esille havaintoja vuosina 2017-2019 julkaistuista tutkimuksista.

Keisarilla ei ole vaatteita

Tuoreimmat hyvätasoiset tutkimukset ovat suurelta osin vieneet pohjan D-vitamiiniin liitetyiltä suurilta odotuksilta.

Selkein havainto näyttäisi olevan se, että ravintolisänä otetun D-vitamiinin hyödyt ovat useimpien hoitoaiheiden kohdalla olleet suhteellisen harvinaisia ja vähäisiä. Näyttöä mittavista hyödyistä ei ole ilmaantunut.

Monet D-vitamiinia puoltavat terveyskirjoittajat ovat esittäneet, että ravitsemussuositusten mukainen D-vitamiinin saanti ei olisi läheskään riittävä terveysvaikutusten esiin saamiseksi.

D-vitamiinitutkimuksissa on kuitenkin tutkittu myös suurempia annoksia, eikä selkeitä hyötyjä ole useimmissa tapauksissa havaittu. Esimerkiksi hengitystieinfektioita koskevassa meta-analyysissa matala alle 20 mikrogramman päiväannos näytti ehkäisevän infektioita, mutta korkeammilla annoksilla ei enää havaittu lisähyötyä . Osassa D-vitamiinitutkimuksista suurilla annoksilla on saatu viitettä mahdollisista haitoista (1, 2).

Vaikka uudet laadukkaammat tutkimukset ovatkin täsmentäneet tietämystämme D-vitamiinista, niidenkin menetelmiin liittyy toki rajoitteita.

Esimerkiksi tähän asti pisimmät satunnaistetut tutkimukset ovat olleet kestoltaan noin 3-5 vuoden kestoisia, mutta tätäkin pidemmällä seuranta-ajalla voitaisiin mahdollisesti havaita sellaisia hyötyvaikutuksia, jotka ilmenevät vasta useiden vuosien viiveellä.

Tämän mahdollisuuden vuoksi D-vitamiinista tullaan varmasti tekemään tarkentavia tutkimuksia vielä tulevaisuudessakin.

Erityisen suuria toiveita kroonisten sairauksien ehkäisystä D-vitamiinilisillä ei kuitenkaan liene aiheellista pitää yllä.

D-vitamiinin mainettaan heikompi teho sairauksien ehkäisyssä on käynyt siinä määrin selväksi, että asia on saanut jopa normaalisti asialinjalla pysyttelevät tutkijat innostumaan sanaleikeistä.

Esimerkiksi seuraavat vapaasti suomennetut otsikot löytyvät tietokannoista:

D-vitamiini: Eikö keisarilla ole vaatteita?

D-vitamiini: Taikaluoti vai myytti? 

D-vitamiini ja terveystulokset: …ja sitten tulivat satunnaistetut tutkimukset.

 

D-vitamiinilisän todettuja vaikutuksia eri hoitoaiheisiin

Hoitoaihe Tutkimusnäytön kuvaus
Hengitystieinfektiot Laajassa 25 satunnaistettua tutkimusta ja 11321 koehenkilöä käsittäneessä meta-analyysissa D-vitamiinilisä vähensi akuutin ylähengitystieinfektion riskiä 12 prosenttia.

Alaryhmäanalyysissa havaittiin, että infektioita ehkäisevä vaikutus oli jopa 70 prosenttia niillä koehenkilöillä, joiden D-vitamiinitaso oli alkutilanteessa erittäin matala (alle 25 nmol/l) (Martineau ym. 2019).

Kuolleisuus Laajassa 52 satunnaista tutkimusta ja 75454 koehenkilöä käsittäneessä meta-analyysissa D-vitamiini ei vähentänyt koehenkilöiden kokonaiskuolleisuutta (Zhang ym. 2019).
Luuston terveys Laajassa 81 satunnaistettua tutkimusta ja 53537 koehenkliöä käsittäneessä meta-analyysissa D-vitamiini ei vaikuttanut suotuisasti luunmurtumien riskiin tai luuntiheyteen (Bolland ym. 2018).
Masennusoireet Satunnaistetussa 155 koehenkilön tutkimuksessa D-vitamiini vuoden ajan (30 µg eli 1200 IU päivässä) ei vaikuttanut masennusoireisiin tai muihin mitattuihin vastemuuttujiin (de Koning ym. 2019).
Metabolinen terveys Satunnaistetussa 422 koehenkilön norjalaistutkimuksessa D-vitamiini 4 kuukauden ajan (500 µg eli 20 000 IU viikossa) ei vaikuttanut koehenkilöiden verenpaineeseen, kolesterolitasoihin tai insuliiniresistenssin markkereihin (Kubiak ym. 2018). 
Sydämen vajaatoiminta Satunnaistetussa 400 koehenkilön EVITA-tutkimuksessa D-vitamiini kolmen vuoden ajan (100 µg eli 4000 IU päivässä) ei vaikuttanut suotuisasti vajaatoimintapotilaiden kuolleisuuteen tai muihin kliinisiin vastemuuttujiin (Zittermann ym. 2017).
Syöpä Laajassa 10 satunnaistettua tutkimusta ja 6537 koehenkilöä käsittäneessä meta-analyysissa D-vitamiinin ei havaittu vaikuttavan syöpien ilmaantuvuuteen, mutta se näytti alentavan kokonaiskuolleisuutta syöpiin 13% (Keum ym. 2019).
Tulehdusmarkkerit Laajassa 24 satunnaistettua tutkimusta ja 2302 koehenkilöä käsittäneessä meta-analyysissa D-vitamiinilla ei havaittu suotuisia vaikutuksia tulehdusmarkkereihin (CRP, TNF-a, IL-10, IL-6) (Mazidi ym. 2018).
Tyypin 2 diabetes  Laajassa 28 satunnaistettua tutkimusta ja 3848 koehenkilöä käsittäneessä meta-analyysissa D-vitamiini paransi maltillisesti verensokerin hallinnan ja insuliiniresistenssin markkereita (Mirhosseini ym. 2018).
Verisuonitaudit Laajassa 21 satunnaistettua tutkimusta ja 83291 koehenkilöä käsittäneessä meta-analyysissa D-vitamiinin ei havaittu vaikuttavan sydäntautitapahtumien määrään, sydänkuolleisuuteen tai kokonaiskuolleisuuteen (Barbarawi ym. 2019)


Vladimir Heiskanen

Kirjoittaja on viidennen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelija, aloitteleva lääketieteen tutkija ja Antidootti-portaalin toimituskunnan jäsen. Vapaa-ajalla merkitystä tuovat ystävät, musiikkiharrasteet ja oman tiedeblogin ylläpito.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA

12 ajatusta aiheesta “Onko D-vitamiini ihmelääke?”

  1. Marja Wakkala

    Juu, syödään sokeria ja muita hiilihydraatteja vaan niin pysytään terveinä😂😂😂

    1. Tästä ohjeestä hlk tykkää ja pitää varsin viisaana, kling, kling kling €€€€/$$$$$! Varsinkin prosessoidut sokerit ne ovat todella hyvästä! Ja se ksylitoli, se vasta onkin aivan kamala myrkky!

      1. Vladimir Heiskanen

        Hei Marja ja Pekka,

        Tämä blogikirjoitus ei käsittele hiilihydraattia ja sokeria. 🙂

  2. Mahtavaa, että jaksatte perehtyä noin perinpohjaisesti aiheeseen kuin aiheeseen ja vielä raportoida niistä! Tämäkin julkaisu oli kiinnostava ja silmiä avaava. Kiitos, teette arvokasta työtä 🙂

  3. Tero Klemola

    Perheen jatkuva sairastelu loppui, kun pöytään iskettiin d-vitamiinit. Osalla on heikentynyt vastustuskyky ja meillä oli lähes aina joku sairaana. Ei ole enää, kun on d-vitamiinit käytössä.

  4. Tolkku Toope

    Teollisuuden keppihevonen taas tekee suosituksiaan, teollisuuden ehdoilla.

    Missä kaikkien eri tutkimusten lähdetiedot, ilman niitä esitetty taulukko on pelkkää pötyä. Arvoisan opiskelijan kyllä pitäisi tietää lähdetietojen tärkeys, jo ihan opiskelutaustansa takia.

    Käytännössä suositteluvirhe etenee seuraavasti: suurempien D- vitamiinitasojen hyödystä ei ole näyttöä, mutta pienempien D-vitamiinitasojen tiedetään aiheuttavan terveydellistä haittaa. Joten suositellaan pienempiä D-vitamiinitasoja.

    1. Vladimir Heiskanen

      Esitetyssä taulukossa on kyllä linkit viitattuihin tutkimuksiin. Mikäli taulukossa annetut tutkimusten kuvaukset ovat mielestäsi puutteellisia, voit tutkimuslinkkejä klikkaamalla lukea myös tarkemmat yksityiskohdat.

      Kommentissasi toteat, että ’pienempien D-vitamiinitasojen tiedetään aiheuttavan terveydellistä haittaa’.

      Tämä väitteesi ei ole tosi. Voidaan pikemminkin sanoa, että pienemmät D-vitamiinitasot yhdistyvät (korreloivat) terveyshaittoihin, mutta syy-seuraussuhdetta D-vitamiinin puutteen ja yleisten kroonisten sairauksien välillä ei voida osoittaa.

      Mikäli toivot tarkempia perusteluja, juuri julkaistu katsausartikkelimme käsittelee D-vitamiinitutkimusta laajemmin kuin tämä blogiartikkeli: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1568163720302245

  5. Olen elänyt kymmenen vuotta kroonisen haavaisen koliitin (CU) kanssa. Sisätautilääkärini suositteli käyttämään 100 mikrogrammaa d-vitamiinia päivässä. Ainakaan huonompaan suuntaan tautioireet eivät ole menneet, lisäksi ihottuma on tullut lievemmäksi.

  6. Sukulaiseni MS-tautiin on lääkäri määrännyt 100 mikrogrammaista D-vitamiinia päivittäin, ja sanonut ettei sellaisesta määrästä ole mitään haittaa, mutta matalat arvot MS-taudissa ovat haitalliset. MS-taudin puhkeamiseen on myös ymmärtääkseni yhdistetty D-vitamiinivaje, vaikkei kaikkia osatekijöitä ja suhteita olekaan saatu selville.

    1. Vladimir Heiskanen

      Viime vuosina myös MS-taudin suhteen D-vitamiinista on julkaistu melko ristiriitaisia tuloksia, ja ainakin useampi satunnaistettu tutkimus on raportoinut melko niukkaa hyötyä D-vitamiinin käytöstä MS-taudin hoidossa.

      Esimerkiksi oheisessa 18 kuukautta kestäneessä satunnaistetussa tutkimuksessa koehenkilöt saivat 10 tai 510 mikrogrammaa D-vitamiinia joka toinen päivä. Tutkimusajan päätteeksi ei kuitenkaan havaittu ryhmien välillä mitään eroa kliinisissä tai radiologisissa mittareissa.

      En ole itse lukenut kaikkia tutkimuksia MS-taudista ja D-vitamiinista, joten en tiedä mikä on kokonaisnäyttö asian suhteen. Vaikutelmani on kuitenkin se, että tämänlaisia nollatuloksia on julkaistu lukuisia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *



Lue myös

artikkeli

Mitä eroa on luontaistuotteella ja lääkkeellä? 06/06/2019

Kuvitellaan 65-vuotias Sirpa, joka kärsii lievästä masennuksesta. Sirpa ostaa kaupasta ystävänsä suosituksesta luonnonmukaista mäkikuismauutetta (Hypericum perforatum) oireidensa helpottamiseksi. Mäkikuisma on…

artikkeli

Nopeuttaako sinkki flunssasta toipumista? 01/03/2019

Flunssan hoitoon myytäviä valmisteita on apteekin hyllyllä joka lähtöön, mutta harvalla niistä on todistetusti taudin kestoa lyhentävä vaikutus. Viime aikoina…

Ehdota meille aihetta

Oletko törmännyt terveysväitteisiin, joiden todenperäisyys jäi vaivaamaan mieltäsi? Lähetä kysymyksesi meille! Valitsemme artikkeleiksi aiheita myös lukijoiden kysymysten joukosta.

Seuraa meitä somessa

Tämän sivuston suunnittelusta ja tuotannosta vastasi Kansanvalistusseura (2019). Sivuston artikkelien tuotantoon on saatu rahoitusta lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Graafinen suunnittelu: Sanna Lehti, tekninen toteutus Big Vision