Tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan.
Auringonvalo on tehokas D-vitamiinin lähde. Siksi paljon ulkoilevilta ihmisiltä saatetaan mitata korkeat D-vitamiinitasot. Tällaiset tekijät sekoittavat D-vitamiinitasojen ja terveyden välisen yhteyden tutkimusta: ulkona liikkuminen edistää terveyttä myös muilla tavoin.
Jaa somessa:
Onko D-vitamiini ihmelääke?
25.05.2020ravintolisävitamiinit & lisäravinteet
Teksti: Vladimir Heiskanen | Kuva: Andrea Piacquadio (Pexels)
Uutisissa ja terveysblogeissa D-vitamiinia hehkutetaan surutta. Huolellinen perehtyminen tutkimustietoon saa kuitenkin katsomaan keisarin vaatteita uudemman kerran.
”D-vitamiini on siis vuosisadan keksintö ja kustannustehokkain hoitomuoto (…) D-vitamiinin puute vaikuttaa 200 sairauteen ja 2000 geenimme toimintaan…”
“D-vitamiinin nauttiminen pienentää vyötärön ympärysmittaa, alentaa kehon rasvaprosenttia, korjaa veren häiriintynyttä sokeri- ja rasvatasapainoa, suojaa diabeetikkojen munuaisia ja alentaa kohonnutta verenpainetta.”
“Kliinisessä työssä olen saanut D-vitamiinista erittäin hyviä kokemuksia. Se on todellinen ihmelääke.”
Yllä olevat sitaatit on poimittu eri kotimaisten terveysvaikuttajien sivuilta ja blogeista. Blogeja selaamalla D-vitamiinista maalautuu todella ihmeellinen kuva.
Edellisten hyötyjä listaavien terveysväitteiden lisäksi D-vitamiinin puutokseen liitetään yhtä jos toista kammottavaa.
D-vitamiinipuutoksen väitetään lisäävän merkittävästi kokonaiskuolleisuutta ja sairastuvuutta kroonisiin tulehdussairauksiin kuten sydän- ja verisuonisairauksin, syöpään, reumasairauksiin, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, astmaan ja tyypin 2 diabetekseen.
Alhaiset D-vitamiinitasot yhdistetään myös moniin psykiatrisiin sairauksiin, kuten skitsofreniaan, dementiaan ja masennukseen.
Näiden D-vitamiinin tärkeyttä korostavien näkemysten yhteydessä suositellaan usein suurien ravintolisäannosten käyttöä. Monissa kirjoituksissa puhutaan yli sadan mikrogramman (µg) päiväannoksista.
Tämänlaiset näkökulmat ovat jyrkästi ristiriidassa kotimaisten ravitsemussuositusten kanssa, joissa D-vitamiinin merkitys esitetään vähäisempänä.
Niissä terveydelle edullisia vaikutuksia kuvataan kaatumisten ja luunmurtumien ehkäisyssä, mutta todetaan, ettei D-vitamiinin vaikutuksesta muihin tauteihin ole näyttöä. Varsinaisen D-vitamiinin puutteen kerrotaan johtavan lapsilla riisitautiin ja aikuisilla esimerkiksi luunmurtumia tai lihasheikkoutta aiheuttavaan osteomalasiaan.
Virallinen saantisuositus on sekin moninkertaisesti matalampi kuin monien terveysvaikuttajien suosittelemat annokset: yli 2-vuotiaille lapsille, nuorille ja aikuisille on 10 μg ja yli 75-vuotialle 20 μg vuorokaudessa.
”Yli 20 μg/vrk annoksista ei ole havaittu olevan hyötyä ja tätä huomattavasti suuremmat valmistemäärät voivat olla jopa haitallisia pitkäaikaisesti käytettyinä,” suosituksessa todetaan.
D-vitamiinihehkutuksen ongelmallinen tausta
Hehkutuksen takana on järkisyitä. D-vitamiini on “terveysvitamiinin” maineessa erityisesti sen vuoksi, että noin vuosikymmen sitten alettiin julkaista kiihtyvään tahtiin tutkimuslöydöksiä, joissa veren korkeammat D-vitamiinitasot yhdistettiin monilla tavoin parempaan terveyteen.
Onkin totta, että havainnoivia tutkimuksia kahlaamalla on löydettävissä tieteellistä näyttöä D-vitamiinin hyödyistä.
Esimerkiksi ihmisillä, joilla on veressä korkeammat D-vitamiinitasot, on tällaisten tutkimusten mukaan matalampi kuoleman, verisuonisairauksien, diabeteksen ja syövän riski (1, 2, 3, 4).
Lupaavat löydökset ovat antaneet yllykettä näkemyksille, joiden mukaan D-vitamiini voisi olla potentiaalinen ihmelääke lukuisiin eri sairauksiin.
D-vitamiinia ympäröivä hypetys ei jäänyt huomaamatta norjalaiselta lääketieteen professorilta, Rolf Jordelta. Vuonna 2018 hän julkaisi katsauksen, jossa hän toteaa ykskantaan, että havainnoivat tutkimukset eivät kykene antamaan tietoa D-vitamiinin terveysvaikutuksista.
Jorden mukaan ongelma tehdyissä tutkimuksissa oli se, että niissä tutkittiin vain asioiden välistä yhteyttä, jolloin syy-seuraussuhteesta ei oikeasti tulisi päätellä mitään.
Käytännössä päättelyvirhe etenee seuraavasti: erinäiset terveyttä edistävät tekijät, kuten vaikka monipuolinen ruokavalio ja ulkoilu nostavat D-vitamiinitasoja. Vastaavasti esimerkiksi lihavuus ja krooniset sairaudet saattavat alentaa D-vitamiinitasoja joko suoraan tai epäsuorasti vaikkapa siten, että sairastaessa ulkoilu vähenee.
Veren D-vitamiinitaso nousee siis terveellisten elintapojen seurauksena ja laskee lihavuuden tai sairauden seurauksena.
Havainnoivalla tutkimusasetelmalla ei siten ole mahdollista saada selville, onko D-vitamiini itsessään terveellistä vai onko kyseessä lähinnä samankaltainen yhteys kuin jäätelöllä ja hukkumiskuolemilla – molemmat toki lisääntyvät kuumina kesäpäivinä, mutta tästä ei tule päätellä jäätelön itsessään aiheuttavan hukkumiskuolemia.
Tieteellisesti ilmaistuna havainnoivien tutkimusten toteama tilastollinen D-vitamiinitasojen yhteys parempaan terveyteen voi selittyä kokonaan sekoittavilla tekijöillä ja käänteisellä kausaliteetilla.
Laadukkaissa tutkimuksissa D-vitamiini petti kaikki odotukset
Luotettavampaa tietoa D-vitamiinin terveysvaikutuksista saadaan vain selvittämällä asioiden syy-seuraussuhde. Lääketieteessä paras tähän tarkoitukseen soveltuva kokeellinen tutkimusasetelmalla on niin kutsuttu satunnaistettu sokkotutkimus.
Menetelmässä arvotaan koehenkilöt tietyksi ajanjaksoksi aktiiviryhmään, jolle annetaan D-vitamiinipilleri, ja lumeryhmään, joka puolestaan saa lumepillerin.
Lopuksi katsotaan, oliko ryhmien välillä ilmennyt eroja ennalta määritellyissä ”tulosmuuttujissa”, eli ovatko vaikkapa veriarvot parantuneet tai sairaustapahtumat vähentyneet.
Hyvä uutinen on se, että myös tällaista tietoa D-vitamiinista on jo saatavilla: aiheesta on julkaistu satoja satunnaistettuja tutkimuksia.
Esimerkiksi vuonna 2014 julkaistu erittäin laaja D-vitamiinin vaikutuksia selvittänyt katsausartikkeli summasi silloista näytön tilaa toteamalla, että ”kovin vakuuttavaa näyttöä D-vitamiinin selvästä roolista millekään vastemuuttujalle ei ole olemassa”.
Tekstin lopussa oleva taulukko pyrkii kuvaamaan D-vitamiinitutkimuksen nykyistä tilannetta nostaen esille havaintoja vuosina 2017-2019 julkaistuista tutkimuksista.
Keisarilla ei ole vaatteita
Tuoreimmat hyvätasoiset tutkimukset ovat suurelta osin vieneet pohjan D-vitamiiniin liitetyiltä suurilta odotuksilta.
Selkein havainto näyttäisi olevan se, että ravintolisänä otetun D-vitamiinin hyödyt ovat useimpien hoitoaiheiden kohdalla olleet suhteellisen harvinaisia ja vähäisiä. Näyttöä mittavista hyödyistä ei ole ilmaantunut.
Monet D-vitamiinia puoltavat terveyskirjoittajat ovat esittäneet, että ravitsemussuositusten mukainen D-vitamiinin saanti ei olisi läheskään riittävä terveysvaikutusten esiin saamiseksi.
D-vitamiinitutkimuksissa on kuitenkin tutkittu myös suurempia annoksia, eikä selkeitä hyötyjä ole useimmissa tapauksissa havaittu. Esimerkiksi hengitystieinfektioita koskevassa meta-analyysissa matala alle 20 mikrogramman päiväannos näytti ehkäisevän infektioita, mutta korkeammilla annoksilla ei enää havaittu lisähyötyä . Osassa D-vitamiinitutkimuksista suurilla annoksilla on saatu viitettä mahdollisista haitoista (1, 2).
Vaikka uudet laadukkaammat tutkimukset ovatkin täsmentäneet tietämystämme D-vitamiinista, niidenkin menetelmiin liittyy toki rajoitteita.
Esimerkiksi tähän asti pisimmät satunnaistetut tutkimukset ovat olleet kestoltaan noin 3-5 vuoden kestoisia, mutta tätäkin pidemmällä seuranta-ajalla voitaisiin mahdollisesti havaita sellaisia hyötyvaikutuksia, jotka ilmenevät vasta useiden vuosien viiveellä.
Tämän mahdollisuuden vuoksi D-vitamiinista tullaan varmasti tekemään tarkentavia tutkimuksia vielä tulevaisuudessakin.
Erityisen suuria toiveita kroonisten sairauksien ehkäisystä D-vitamiinilisillä ei kuitenkaan liene aiheellista pitää yllä.
D-vitamiinin mainettaan heikompi teho sairauksien ehkäisyssä on käynyt siinä määrin selväksi, että asia on saanut jopa normaalisti asialinjalla pysyttelevät tutkijat innostumaan sanaleikeistä.
Esimerkiksi seuraavat vapaasti suomennetut otsikot löytyvät tietokannoista:
D-vitamiini: Eikö keisarilla ole vaatteita?
D-vitamiini: Taikaluoti vai myytti?
D-vitamiini ja terveystulokset: …ja sitten tulivat satunnaistetut tutkimukset.
D-vitamiinilisän todettuja vaikutuksia eri hoitoaiheisiin | |
| Hoitoaihe | Tutkimusnäytön kuvaus |
| Hengitystieinfektiot | Laajassa 25 satunnaistettua tutkimusta ja 11321 koehenkilöä käsittäneessä meta-analyysissa D-vitamiinilisä vähensi akuutin ylähengitystieinfektion riskiä 12 prosenttia. Alaryhmäanalyysissa havaittiin, että infektioita ehkäisevä vaikutus oli jopa 70 prosenttia niillä koehenkilöillä, joiden D-vitamiinitaso oli alkutilanteessa erittäin matala (alle 25 nmol/l) (Martineau ym. 2019). |
| Kuolleisuus | Laajassa 52 satunnaista tutkimusta ja 75454 koehenkilöä käsittäneessä meta-analyysissa D-vitamiini ei vähentänyt koehenkilöiden kokonaiskuolleisuutta (Zhang ym. 2019). |
| Luuston terveys | Laajassa 81 satunnaistettua tutkimusta ja 53537 koehenkliöä käsittäneessä meta-analyysissa D-vitamiini ei vaikuttanut suotuisasti luunmurtumien riskiin tai luuntiheyteen (Bolland ym. 2018). |
| Masennusoireet | Satunnaistetussa 155 koehenkilön tutkimuksessa D-vitamiini vuoden ajan (30 µg eli 1200 IU päivässä) ei vaikuttanut masennusoireisiin tai muihin mitattuihin vastemuuttujiin (de Koning ym. 2019). |
| Metabolinen terveys | Satunnaistetussa 422 koehenkilön norjalaistutkimuksessa D-vitamiini 4 kuukauden ajan (500 µg eli 20 000 IU viikossa) ei vaikuttanut koehenkilöiden verenpaineeseen, kolesterolitasoihin tai insuliiniresistenssin markkereihin (Kubiak ym. 2018). |
| Sydämen vajaatoiminta | Satunnaistetussa 400 koehenkilön EVITA-tutkimuksessa D-vitamiini kolmen vuoden ajan (100 µg eli 4000 IU päivässä) ei vaikuttanut suotuisasti vajaatoimintapotilaiden kuolleisuuteen tai muihin kliinisiin vastemuuttujiin (Zittermann ym. 2017). |
| Syöpä | Laajassa 10 satunnaistettua tutkimusta ja 6537 koehenkilöä käsittäneessä meta-analyysissa D-vitamiinin ei havaittu vaikuttavan syöpien ilmaantuvuuteen, mutta se näytti alentavan kokonaiskuolleisuutta syöpiin 13% (Keum ym. 2019). |
| Tulehdusmarkkerit | Laajassa 24 satunnaistettua tutkimusta ja 2302 koehenkilöä käsittäneessä meta-analyysissa D-vitamiinilla ei havaittu suotuisia vaikutuksia tulehdusmarkkereihin (CRP, TNF-a, IL-10, IL-6) (Mazidi ym. 2018). |
| Tyypin 2 diabetes | Laajassa 28 satunnaistettua tutkimusta ja 3848 koehenkilöä käsittäneessä meta-analyysissa D-vitamiini paransi maltillisesti verensokerin hallinnan ja insuliiniresistenssin markkereita (Mirhosseini ym. 2018). |
| Verisuonitaudit | Laajassa 21 satunnaistettua tutkimusta ja 83291 koehenkilöä käsittäneessä meta-analyysissa D-vitamiinin ei havaittu vaikuttavan sydäntautitapahtumien määrään, sydänkuolleisuuteen tai kokonaiskuolleisuuteen (Barbarawi ym. 2019) |
Vladimir Heiskanen
Kirjoittaja on viidennen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelija, aloitteleva lääketieteen tutkija ja Antidootti-portaalin toimituskunnan jäsen. Vapaa-ajalla merkitystä tuovat ystävät, musiikkiharrasteet ja oman tiedeblogin ylläpito.
LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA
Juu, syödään sokeria ja muita hiilihydraatteja vaan niin pysytään terveinä???
Tästä ohjeestä hlk tykkää ja pitää varsin viisaana, kling, kling kling €€€€/$$$$$! Varsinkin prosessoidut sokerit ne ovat todella hyvästä! Ja se ksylitoli, se vasta onkin aivan kamala myrkky!
Hei Marja ja Pekka,
Tämä blogikirjoitus ei käsittele hiilihydraattia ja sokeria. 🙂
Otan kantaa nyt vaan tuohon listaasi päässeeseen masennustutkimukseen 30 ug:llä.
Yllättääkö kovastikin, että näin vähäisellä määrällä ei ollut vaikutusta?
Jännästi on kuitenkin kelvannut tämän kirjoituksen ”tukimateriaaliksi”. Ei kai tässä nyt vaan kelpuutettu sitä ihan sillä perusteella, että tulos nyt muuten vain sattui olemaan mieleinen..?
Mahtavaa, että jaksatte perehtyä noin perinpohjaisesti aiheeseen kuin aiheeseen ja vielä raportoida niistä! Tämäkin julkaisu oli kiinnostava ja silmiä avaava. Kiitos, teette arvokasta työtä 🙂
Perheen jatkuva sairastelu loppui, kun pöytään iskettiin d-vitamiinit. Osalla on heikentynyt vastustuskyky ja meillä oli lähes aina joku sairaana. Ei ole enää, kun on d-vitamiinit käytössä.
Teollisuuden keppihevonen taas tekee suosituksiaan, teollisuuden ehdoilla.
Missä kaikkien eri tutkimusten lähdetiedot, ilman niitä esitetty taulukko on pelkkää pötyä. Arvoisan opiskelijan kyllä pitäisi tietää lähdetietojen tärkeys, jo ihan opiskelutaustansa takia.
Käytännössä suositteluvirhe etenee seuraavasti: suurempien D- vitamiinitasojen hyödystä ei ole näyttöä, mutta pienempien D-vitamiinitasojen tiedetään aiheuttavan terveydellistä haittaa. Joten suositellaan pienempiä D-vitamiinitasoja.
Esitetyssä taulukossa on kyllä linkit viitattuihin tutkimuksiin. Mikäli taulukossa annetut tutkimusten kuvaukset ovat mielestäsi puutteellisia, voit tutkimuslinkkejä klikkaamalla lukea myös tarkemmat yksityiskohdat.
Kommentissasi toteat, että ’pienempien D-vitamiinitasojen tiedetään aiheuttavan terveydellistä haittaa’.
Tämä väitteesi ei ole tosi. Voidaan pikemminkin sanoa, että pienemmät D-vitamiinitasot yhdistyvät (korreloivat) terveyshaittoihin, mutta syy-seuraussuhdetta D-vitamiinin puutteen ja yleisten kroonisten sairauksien välillä ei voida osoittaa.
Mikäli toivot tarkempia perusteluja, juuri julkaistu katsausartikkelimme käsittelee D-vitamiinitutkimusta laajemmin kuin tämä blogiartikkeli: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1568163720302245
Olen elänyt kymmenen vuotta kroonisen haavaisen koliitin (CU) kanssa. Sisätautilääkärini suositteli käyttämään 100 mikrogrammaa d-vitamiinia päivässä. Ainakaan huonompaan suuntaan tautioireet eivät ole menneet, lisäksi ihottuma on tullut lievemmäksi.
Sukulaiseni MS-tautiin on lääkäri määrännyt 100 mikrogrammaista D-vitamiinia päivittäin, ja sanonut ettei sellaisesta määrästä ole mitään haittaa, mutta matalat arvot MS-taudissa ovat haitalliset. MS-taudin puhkeamiseen on myös ymmärtääkseni yhdistetty D-vitamiinivaje, vaikkei kaikkia osatekijöitä ja suhteita olekaan saatu selville.
Viime vuosina myös MS-taudin suhteen D-vitamiinista on julkaistu melko ristiriitaisia tuloksia, ja ainakin useampi satunnaistettu tutkimus on raportoinut melko niukkaa hyötyä D-vitamiinin käytöstä MS-taudin hoidossa.
Esimerkiksi oheisessa 18 kuukautta kestäneessä satunnaistetussa tutkimuksessa koehenkilöt saivat 10 tai 510 mikrogrammaa D-vitamiinia joka toinen päivä. Tutkimusajan päätteeksi ei kuitenkaan havaittu ryhmien välillä mitään eroa kliinisissä tai radiologisissa mittareissa.
En ole itse lukenut kaikkia tutkimuksia MS-taudista ja D-vitamiinista, joten en tiedä mikä on kokonaisnäyttö asian suhteen. Vaikutelmani on kuitenkin se, että tämänlaisia nollatuloksia on julkaistu lukuisia.
Tässä tutkimusvinkki edellisessä kommentissa mainitsemaani tutkimukseen:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6984434/ High-dose vitamin D supplementation in multiple sclerosis – results from the randomized EVIDIMS (efficacy of vitamin D supplementation in multiple sclerosis) trial
tutkimuslinkki*
Ristiriitaista tutkimusta D vitamiinin vaikutuksista siinä mielessä että ne aina pohjautuvat THL:n saantisuosituksiin. Puhutaan 10-50 mol/pilleri et noissa kun pysyy niin saantisuositus on hyvä. Mutta mutta onko se oikeesti hyvä ?
Ajatellaan et aikuisella on hyvä taso imeytymisessä jos luku liikkuu 80-150 mol välillä eli sun pitäis käydä mittauttamassa D vitamiinin imeytymisesi.
Itselläni se luku oli viimeksi 119 mol. Lääkäri kysyi et mitä sä syöt kun toi luku on noin hyvä kerroin syöväni D vitamiinia 125 mol/pilleri. Jos ajatellaan et ostat apteekista vaikka 50 mol D vitamiini purkin niin sillä et pääse tavoite rajoihin edes lähelle eli sama jos syöt karkkia. Mitä mieltä tästä ollaan ??
Kumpi on tärkeämpää yleiset suositukset vai yksilöllinen imeytyminen ??
Kiitos jälleen hyvästä kirjoituksesta aiheesta josta tehdään välillä mielestäni liian suuri numero.
Tasapainoinen ruokavalio ja terveellinen elämä on monisyistä ja monet asiat vaikuttavat kokonaisuuteen.
Siksi tämän suuntainen kriittinen tieto olisi hyvä olla saatavilla,ettei haeta ihmepilleriä ja passivoiduta sohvalle olettaen sen riittävän ylläpitämään mielen ja kehon tasapainoa.
Teette arvokasta työtä?
Lämmintä syksyä kaikille?
Minua turhautti keväällä kun eräs bloggari maalaili D-vitamiinista koronaehkäisylääkettä ja lausemuoto oli jotain suuntaan ”suosittelen kaikille vähintään 100mikrog vuorokaudessa koronan ehkäisyyn”, mutta hän ei myöskään antanut mitään turvallista ylärajaa. Joku voisi innostuttuaan (tai pelossansa) ottaa varmuudeksi vaikka viisi 100mikrog tablettia päivässä, kun ”eihän se nyt niin suurelta määrältä tunnu ja sanottiin että ’vähintään’ ja eihän vitamiinit/hivenaineet voi olla vaarallisia kun ne on vaan hyväksi ja niitä on ruoassakin”. Mutta jos tälläistä jatkaa pitkään niin eikö siinä ole jo myrkytyksen/haittojen vaara? Standardi 10mikrog tableteilla 500mikrog/vrk pääsemiseen vaadittu pillerimäärä alkaisi tuntua kenelle tahansa turhan paljolta, mutta 100mikrog tableteilla joita myös apteekista saa, kun niitä ei tarvitse ottaa niin montaa, hälytyskellot eivät välttämättä soi. Eräästä vitamiini-oppaasta luin että 1000mikrog kerta-annos voisi aiheuttaa myrkytysoireita ja joillekin jopa yli 200mikrog voisi olla haitallista säännöllisesti pitkässä juoksussa. Jotenkin se vastuullisuuden puute tällä kyseisellä bloggarilla pisti veren kiehumaan, ettei voinut edes mainita että huom. liikakäyttö voi aiheuttaa haittoja, vaikka aivan varmasti sen tiesi ja hänen yleisöstään aivan varmasti kaikki eivät tiedä.
Oikein hyvä kun näitä tutkimustuloksia kerrotaan. Onko kuitenkin unohtunut mm Turun yliopiston tutkimustulokset; raskauden aikainen liian matala veren d-vitamiinitaso saattaa olla yhteydessä lapsen adhd riskin lisääntymiseen. Samoin ykköstyypin diabeteksen liittyvät tutkimustulokset sekä MS tautiin.
Minulla taas on crohn tauti
EU:n uudet suositukset ovat vastasyntyneelle 25 mµ ja 3 vuotiaasta 9 vuotiaisiin asti lisätä 10 mµ vuosittain. 10-vuotiaille ja sitä vanhemmille 100 mµ päivittäin. EU:n ruokavirasto on erittäin varovainen suosituksissaan.
Olen käyttänyt yli 10 vuotta 100 mµ, jopa 200 kun oli syöpähoidot rankimmillaan. Joissakin maissa annetaan pistoksina kerralla jopa 600mµ.
Sokeri on D-vitamiinin suurtuhooja.
Kiitti tästä