Suosittujen naksautteluhoitojen tarjoama väliaikainen kivunlievitys voisi olla tietyissä tilanteissa suositeltavaa - kunhan pitää mielessä turvallisuuteen liittyvät nyrkkisäännöt.

Jaa somessa:

Naksautteluhoidot – onko niistä hyötyä?

21.06.2022
kipukiropraktiikkaliikuntanaprapatiaosteopatiaselkä

Teksti: Elina Vattulainen | Kuva: Karolina Grabowska palvelusta Pexels

Kivun hoito osteopatialla, naprapatialla ja kiropraktiikalla on suosittu tapa hoitaa selän ja niskan kiputiloja. Mutta mitä niiden tehosta ja turvallisuudesta sanoo tutkimus?

Selkä tai niska jumissa – mutta onneksi jumit saa helposti naksautettua auki osteopaatin, naprapaatin tai kiropraktikon vastaanotolla. Vai mitä sanoo tästä asiasta tiede? 

Tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloista iso osa on seurausta taistelusta, jota ihmislaji käy koko elämänsä ajan painovoimaa vastaan. Siten käytännössä jokainen ihminen kokee jossain vaiheessa lihaksistoon, niveliin ja luihin kohdistuvaa kipua muodossa tai toisessa. 

Hyvä uutinen on, että yli 90 prosenttia näistä kiputiloista on hyvänlaatuisia ja itsestään paranevia. Useimmiten paras hoito niihin on liike ja paras ennaltaehkäisykeino on niveliä sekä rankaa tukevat vahvat lihakset. 

Kuitenkin myös erilaiset naksauttelu-, mobilisaatio- ja manipulaatiohoidot ovat suosittuja tuki- ja liikuntaelimistön kiputilojen hoitomuotoja. Yksi hoitokerta maksaa hoitoa tarjoavasta yrityksestä riippuen 50-100 euroa.

Mitä näistä hoitomuotoista kertoo tutkimusnäyttö – toimivatko nämä hoidot ja kannattaako niihin käyttää rahaa? Entä voiko hoitoihin liittyä riskejä?

Termit tutuksi – mitä manipulaatiohoidot ovat ja mitä niissä tehdään?

Kun puhutaan manipulaatiohoidosta, tarkoitetaan yleisesti sellaista käsin tehtävää hoitotoimenpidettä, jossa käsiteltävä nivel viedään passiivisesti ääriasentoon nopean voimaimpulssin avulla.

Tällöin nivelen fysiologinen normaali liikelaajuus ylitetään hetkellisesti ja käsiteltävästä nivelestä kuuluu nivelpintojen erkaantuessa toisistaan manipulaatiohoidoille tyypillinen naksahdus. Toimenpiteen tarkoituksena on lisätä nivelen liikkuvuutta, poistaa kipua ja sitä kautta edesauttaa hoidettavan toimintakykyä.

Mobilisaatiossa puolestaan itse hoidon tavoite on sama, mutta siihen pyritään nivelen liikelaajuuden ylittävien voimaimpulssien sijaan pehmytkudosten venytyksillä ja hieronnalla. Hoidettavaa niveltä saatetaan esimerkiksi provosoida useaan otteeseen ääriasentoon, mutta nivelen fysiologista liikelaajuutta ei missään vaiheessa ylitetä. (1, 2)

Osteopaateilla, naprapaateilla ja kiropraktikoilla on toisistaan hieman eriävät teoriat tarjoamiensa hoitojen vaikutusmekanismeista.

Tällaisia hoitoja tarjoavat Suomessa esimerkiksi osteopaatit, naprapaatit ja kiropraktikot. Näihin hoitoihin hakeudutaan pääosin tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen vuoksi, mutta jotkut niitä tarjoavat ammatinharjoittajat lupaavat apua myös viskeraalisiin eli sisäelimiin liittyviin ongelmiin, kuten kuukautiskipuihin tai ruoansulatusvaivoihin.

Osteopaateilla, naprapaateilla ja kiropraktikoilla on toisistaan hieman eriävät teoriat tarjoamiensa hoitojen vaikutusmekanismeista, mutta eroja on myös jokaisen ammattinimikkeen sisällä yksittäisten ammatinharjoittajien välillä.

Kaikki nämä ammattinimikkeet ovat nykyään Valviran nimikesuojan alla ja nimikettä saa käyttää, kun ammatinharjoittaja on käynyt terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymän, vähintään nelivuotisen yhtenäisen koulutuksen.

Haasteena on, että erityisesti ulkomailla suoritettujen tutkintojen laatua valvoo erinäisissä maissa erilaiset kiropraktikkojen neuvostot, kuten European Council on Chiropractic Education (ECCE) Euroopassa, mutta koulutusta tarjoavia oppilaitoksia ei ole hyväksytty maailmanlaajuisesti mihinkään rekisteriin. (1, 2)

Suomessa ongelmaan on puututtu ja nykyään laillistetut ammatinharjoittajat löytyvät Valviran JulkiTerhikistä. 

Kolme koulukuntaa – miten ne eroavat toisistaan?

Osteopatia on nykyisistä manipulaatiohoitoja tarjoavista koulukunnista vanhin. Osteopaattisen koulukunnan perustaja Andrew Taylor Still esitti 1800-luvulla teorian ihmisen sairauksien olevan seurausta selkärangan toimintahäiriöistä. Tämä teoria on tavalla tai toisella toiminut muiden myöhemmin syntyneiden koulukuntien selitysmallien pohjana.

Suomessa osteopatia on keskittynyt pitkälti selän manipulaatiohoitoihin, mutta ulkomailla harjoitettavia muita osteopatian muotoja ovat muun muassa kraniosakraaliterapia sekä viskeraalinen, sisäelimiin kohdistuva osteopatia. 

Kraniosakraaliterapiassa uskotaan, että kallon saumoissa on mikroskooppinen rytminen liike, johon kehon tukkeumat ja epätasapaino vaikuttavat.

Viskeraalisessa osteopatiassa sen sijaan käsitellään suoraan vatsan aluetta tarkoituksena vaikuttaa sisäelimien liikkumiseen suhteessa toisiinsa. Tällä uskotaan olevan vaikutusta esimerkiksi moniin toiminnallisiin ruoansulatusvaivoihin.

Osteopaatiksi voi opiskella Suomessa nelivuotisena koulutuksena Metropolia Ammattikorkeakoulussa. (1, 2)

Kolmesta koulukunnasta naprapatia pohjaa toimintaperiaatteensa nykyään lähimmäksi lääketiedettä.

Kiropraktiikan kehitti 1890-luvulla aiemmin magneettiparantajana toiminut Daniel David Palmer. Osteopatian tavoin kiropraktiikka pohjaa teoriansa selkärangan toimintahäiriöille ja nikamien lukitustiloille. 

Suomessa ei ole tarjolla koulutusta kiropraktiikasta, joten Valviran nimikesuojatun ammattinimikkeen saamiseksi tulee ammatinharjoittajan olla käynyt kiropraktiikan vähintään neljän vuoden korkeakoulututkinto ulkomailla. 

Naprapatia-koulukunnan isä Oakley Smith oli alunperin Palmerin kouluttama kiropraktikko, mutta hylkäsi kiropraktisen teorian nikamien lukitustiloista ja alkoi luomaan omaa hoitoteoriaansa 1900-luvun alussa.

Erona kahteen muuhun manipulaatiohoitoja tarjoavaan koulukuntaan, Smith laajensi naprapaattiset hoidot käsittämään niveltekniikoiden lisäksi pehmytkudoskäsittelyt. Näistä kolmesta koulukunnasta naprapatia pohjaa toimintaperiaatteensa nykyään lähimmäksi lääketiedettä ja näyttöön perustuvaa tietoa. 

Suomessa naprapatiaa voi opiskella nelivuotisena koulutuksena Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. (1, 3)

Onko manipulaatiohoitojen toimintaperiaatteesta näyttöä?

Sekä osteopaatit että kiropraktiktikot selittävät eri sairauksien syntyä erilaisilla selkärangan toimintahäiriöillä.

Tällaisia toimintahäiriöitä on muun muassa nikaman niin sanottu osteopaattinen leesio tai subluksaatio, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa nikaman lukitustilaa. Sairaudet ja kiputilat ajatellaan pystyvän parantaa sillä, että ranka suoristetaan asettamalla sijoiltaan mennyt nikama paikoilleen ja mahdollistetaan siten veren ja imunesteen pääsy oireilevalle alueelle sekä hermoston optimaalinen toiminta.

Myös kireät lihakset, faskiat eli lihaskalvot ja jänteet saattavat näiden hoitoteorioiden mukaan olla elimistön nesteiden kulkua rajoittava tekijä. Purkamalla tällaiset esteet nesteiden kulussa ja hermoston toiminnassa ajatellaan edesautettavan kehon kykyä parantaa itse itsensä. (1, 2, 4)

Vielä ei tiedetä, onko faskian paksuuntuminen selkäkivun syy vaiko seuraus.

Tällaista niin sanottua osteopaattista leesiota tai subluksaatiota ei ole tieteellisesti kuitenkaan pystytty osoittamaan. Myöskään rangan virheellisten asentojen ei ole havaittu olevan yhteydessä paikallisen selkä- tai niskakivun esiintymiseen. (5, 6, 7, 8)

Lihaskalvojen osalta tutkimussarkaa vielä riittää. Vuonna 2009 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin nimittäin kroonista alaselkäkipua sairastavilla potilailla olevan noin 25 prosenttia paksummat faskiat lantion alueella, kuin oireettomalla verrokkiryhmällä. (9) Havainto on tosin toistaiseksi ainoa laatuaan, eikä vielä tiedetä, onko faskian paksuuntuminen selkäkivun syy vaiko seuraus. 

Voisiko lihasfaskioita venyttämällä tai “vapauttamalla” sitten saada helpotusta kipuoireisiin, kuten manipulaatiohoitoja tarjoavat koulukunnat esittävät? Tutkimusten valossa ei, sillä lihasfaskioiden käsittely vaatisi aivan valtavia voimia, jotta niiden rakenteessa tapahtuisi edes yhden prosentin verran muutosta niiden perustilaan nähden.

Näin ollen teorialle siitä, että lihasfaskioita pystyttäisiin manuaaliterapialla jollain tavalla vapauttamaan tai venyttämään, ei ole saatu tutkimuksista tukea. Mitä todennäköisimmin hoidon antajan käsin tuntema vaikutelma faskian “vapautumisesta” johtuu muutoksista alueen pehmytkudosten rakenteessa, eikä niinkään itse faskiassa. (10)

Saavatko potilaat apua vaivoihinsa naksautteluhoidoista?

Olipa teoriat hoitojen mekanismeista todellisia tai ei, keskeinen kysymys on, voidaanko hoidoilla auttaa potilaan vaivoissa.

Subjektiivisessa eli potilaan kokemassa kivunlievityksessä näyttö manipulaatiohoitojen tehosta on vaihtelevaa. Tutkimustuloksista löytyy sekä manipulaatiohoitoja puoltavia tutkimuksia että niitä, joiden mukaan näyttöä tehosta ei ole. (11, 12) 

Vihreää valoa manipulaatiohoidoille näyttävissä meta-analyysitasoisissa katsauksissa todetaan tutkittavilla hoidon vaikutuksesta aiheutuvaa kivunlievitystä sekä toimintakyvyn kasvua. (13) Monissa tutkimuksissa linjataan, että aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta. (18, 19) Toisaalta on on kyseenalaistettu, kuinka paljon hoidolla oikeasti on vaikutusta potilaan elämänlaatuun. (14) 

Manipulaatiohoitojen nimiin vannovat myös monet urheilijat. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, ettei hoidoilla näyttäisi olevan käytännön vaikutusta fyysiseen suorituskykyyn oireettomilla aikuisilla. (15)

Manipulaatiohoitoja koskevissa tutkimuksissa näytön asteen on todettu olevan kohtalaista tai niukkaa. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? 

Esimerkiksi aikuisten niskakivun Käypä Hoito -suosituksissa todetaan, että “manipulaatiohoito saattaa vähentää kipua akuutissa niskakivussa, mutta tietoa vaikuttavuudesta ei ole, jos verrataan manipulaatiota toiseen aktiiviseen hoitomuotoon”. Toteamus pohjaa katsaukseen, jossa todetaan lähes 51 alkuperäistutkimuksen olevan tutkimusasetelmiltaan puutteellisia ja näin ollen tutkimusten positiivinen tulos voisi olla seurausta esimerkiksi julkaisuharhasta eli siitä että myönteiset havainnot tulevat useammin julkaistua kuin kielteiset. 

Käypä Hoito –suositusten perusteella manipulaatiohoidot eivät ole akuutissa, alle 6 viikkoa kestäneessä alaselkäkivussa vaikuttava hoitomuoto. Sekä pitkittyneessä eli 6-12 viikkoa kestäneessä niin kutsutussa ”subakuutissa” että kroonisessa yli 3kk kestäneessä selkäkivussa manipulaatiohoito on vaikuttavuudeltaan samanveroista kuin yleislääkärin vastaanotollaan tarjoama tavanomainen hoito, jossa potilasta kannustetaan normaaliin arkiaktiivisuuteen tarvittaessa lääkkeellisen tai lääkkeettömän kivunlievityksen turvin.

Niskakivun osalta Käypä Hoito -suosituksessa todetaan, ettei manipulaation pitkäaikaisesta vaikuttavuudesta ole näyttöä. Lyhytaikaista hyötyä saattaa olla osana muuta hoitoa, mutta vaikuttavuus ei ilmeisesti eroa tavanomaisesta yleislääkärin hoidosta. Kaularangan manipulaatiota ei suositella niskakivun hoidossa myöskään sen mahdollisten haittavaikutusten takia. 

Onko manipulaatiohoidoista haittaa?

Kuten kaikkiin hoitoihin, myös manipulaatiohoitoihin liittyy riskejä sekä haittavaikutuksia. Eniten tietoa on kertynyt niskan alueen käsittelyistä aiheutuneista haitoista.

Tavallisimpia haittoja on huonosta manipulaatiotekniikasta johtuva käsiteltävän alueen kipeytyminen, jolloin hoito on ilmeisesti kohdistunut väärälle alueelle. 

Enemmän huolta herättävät kuitenkin vakavammat komplikaatiot. Kaularangan alue on rakenteellisesti hyvin herkkä, sillä lähellä kulkee ydinjatkeen ja selkäytimen lisäksi tärkeitä verisuonia, jotka tuovat verta aivoihin. Erityisesti kahden ylimmän kaularangan nikaman käsittelyistä vakavimpina komplikaatioina on kuvattu halvaantumiseen tai kuolemaan johtaneita tapauksia, kun käsittelystä on seurannut selkäydinvamma, nikamamurtuma tai nikamavaltimon repeäminen tai aivoinfarkti. (2, 16).

Edellä kuvatut haitat ovat kuitenkin erittäin harvinaisia ja niitä on kuvattu lukumääräisesti vähän. Haittavaikutuksia ei esimerkiksi ilmennyt vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa, jossa niiden esiintymistä nimenomaan kartoitettiin. (17)

Manipulaatiohoitoja harjoittavien koulukuntien käyttämä puhetapa ”nikamien sijoiltaanmenosta ja paikalleen laitosta ja kehon epätasapainosta” on ongelmallista.

Eräissä tiloissa manipulaatiohoito minne tahansa annettuna on täysin vasta-aiheista – eli näissä tilanteissa hoitoa ei tule missään olosuhteissa antaa.

Tällaisiin vasta-aiheisiin kuuluu muun muassa selkärankareuma, vaikea-asteinen nikamasiirtymä, tuore vamma, hermojuurioireisto sekä neurologiset oireet, lisääntynyt verenvuototaipumus esimerkiksi verta ohentavan lääkityksen seurauksena sekä selkärankaa pehmentävät prosessit, kuten osteoporoosi, kasvain ja luukudoksen tulehdus. (2, 16, 18)

Selän manipulaation vakavina haittavaikutuksina on kuvattu muun muassa niin sanottu cauda equina -oireyhtymä, jossa selkäydin ahtautuu lantioristiluualueella. Tila vaatii välitöntä kirurgista hoitoa pysyvien hermovaurioiden estämiseksi. Tila on ylipäätään harvinainen ja manipulaatiohoidon seurauksena sellaisen on kuvattu syntyneen vain yksittäisen tapausselostuksen muodossa. (18)

Edellä kuvattujen hoidon suorien haittojen lisäksi joidenkin manipulaatiohoitoja harjoittavien käyttämä puhetapa nikamien sijoiltaanmenosta ja paikalleen laitosta ja kehon epätasapainosta on ongelmallista.

Jos normaalit kehon kipuilut tulkitaan tarpeeksi käydä ”suoristamassa kroppa” ja ”laittamassa nikamat paikoilleen”, synnytetään tarve manipulaatiohoitojen käyttämiseen harmittomissakin tuki- ja liikuntaelinten vaivoissa, jotka poistuisivat itsestäänkin ajan kanssa ja normaalilla arkiaktiivisuudella. 

Mikä selittää manipulaatiohoitojen suosiota?

Syitä manipulaatiohoitojen suosiolle lienee monia.

Taustalla vaikuttanee pitkä perinne: manipulaatiohoidot ovat vanha hoitomuoto, vaikka nykyiset koulukunnat ovatkin kehittyneet vasta kuluneen sadan vuoden aikana. Lisäksi ne tarjoavat omien sanojensa mukaan vaihtoehdon lääkkeelliselle hoidolle. Lupaus siitä, että manuaaliterapia edistää elimistön kykyä parantaa itse itsensä, kuulostaa harmittomalta.

Hoitojen uskottavuutta saattaa myös lisätä se, että niiden harjoittajat käyttävät asianmukaista terminologiaa anatomisten rakenteiden nimistä ja hoitojen tehosta löytyy paikoin suhteellisen tasokastakin tutkimusnäyttöä. 

Lääkärin normaali kehotus siitä, että kipuoireita tulisi seurailla rauhassa yli kuukauden ajan, tuntuu kipupotilaasta helposti ikuisuudelta.

Vastaanottoajat näiden hoitojen yhteydessä ovat myös keskimääräistä lääkärin vastaanottoaikaa pidempiä. Monien hoitoja tarjoavien yritysten sivuilla kuvataan vastaanottotilanteen kulku: kuinka asiakasta haastatellaan ja hänet tutkitaan tarkasti ennen varsinaisten hoitotoimenpiteiden tekemistä.

Vastaanottoajan päätyttyä ihminen ehkä kokee tulleensa kuulluksi ja saaneensa laadukasta hoitoa, oli itse manipulaatiohoito tieteellisessä mielessä vaikuttavaa tai ei. Samaa kokemusta ei kiireisellä lääkärin vastaanotolla välttämättä saada.

Lisäksi on muistettava, että osa ihmisistä todella kokee saavansa näistä hoidoista nopeaa kivunlievitystä. Oli vaikutus kuinka lyhytaikainen tahansa tai perustui se lumevaikutukseen tai ei, lisää se uskoa hoidon tehokkuuteen ja kiputilan uusiessa hoitojen pariin saatetaan herkästi palata saman helpotuksen toivossa.

Lääkärin normaali kehotus siitä, että kipuoireita tulisi seurailla rauhassa yli kuukauden ajan, tuntuu kipupotilaasta helposti ikuisuudelta. Tällöin ajatus hierontapöydällä tehtävästä nopeasta manuaalisesta kivunlievityksestä tuntuu varmasti erittäin tervetulleelta, oli sen teho pidemmällä aikavälillä tieteellisesti todistettua tai ei. 

Siten on ymmärrettävää, että manipulaatiohoitoihin hakeutuu kipuoireiden kanssa painivia ihmisiä, vaikka hoitojen tehosta pitkällä tähtäimellä ei olekaan yhtenevää näyttöä.

Milloin manipulaatiohoitoja voisi suositella tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen hoitoon?

Vaikka manipulaatiohoidot eivät ole tutkimusten perusteella arkiliikuntaa vaikuttavampia, niillä saattaisi olla paikkansa tilanteessa, jossa kipu itsessään estää kuntouttavien liikeharjoitteiden suorittamisen.

Tällaisissa tilanteissa manipulaatiohoidot yhdessä suunnitelmallisen, säännöllisen ja vaikeusasteeltaan nousujohteisen kuntouttavan fysioterapian kanssa voisivat olla hyödyllisiä.

Naksauttelun tarjoama väliaikainen kivunlievitys voisi mahdollistaa fysioterapiaharjoitteiden suorittamisen, mikä puolestaan edistäisi kiputilasta kuntoutumista ja samalla ennaltaehkäisisi sen uusiutumista. 

Näin toteutettuna manipulaatiohoidot ovat suhteellisen harmittomia, kunhan hoito ei kohdistu kaularangan alueelle. 

Päivitetty 29.9. Listaus muutoksista ja oikaisuista perusteluineen löytyy kommenteista.

Näin käyt manipulaatiohoidossa turvallisesti

  • Tarkista, että manipulaatiohoitoa tarjoava taho, jonka luokse olet menossa löytyy Valviran rekisteristä. Tällöin häneltä voi odottaa löytyvän riittävän ammattitaidon manipulaatiotekniikoiden oikeaoppiseen suorittamiseen. Toimijoita voi hakea nimellä Valviran rekisteristä.
  • Edellytä ammatinharjoittajalta tämän hoidoissa käydessäsi fysiatrisia kuntoutusharjoitteita käsittelyn tueksi ja myös tee niitä. Suuri osa pitkittyneistä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista on seurausta siitä, ettei kuntouttavia harjoitteita ole loppujen lopuksi tehty. 
  • Älä jätä arkiliikuntaa pois.
  • Jos vaiva pahenee tai pitkittyy hakeudu lääketieteellisin tutkimuksiin.

Kirjalliset lähteet esiintymisjärjestyksessä

  1. Manipulaatiokoulukunnat kiropraktiikka, naprapatia ja osteopatia–vaihtoehtohoidoista lääketieteeseen, Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim, 1996;112(14):1264- Jari Ylinen, Jaana Piispanen, Kari Silen ja Olavi Airaksinen
  2. Niskan alueen manipulaatio–kriittinen katsaus vaikuttavuuteen ja komplikaatioihin Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim, 1998;114(1):34-, Olavi Airaksinen, Timo Rousi, Eero Penttinen ja Karl-August Lindgren
  3. naprapaattiyhdistys.fi/naprapatia/mita-on-naprapatia
  4. Osteopaattiliitto.fi — 4
  5. Mirtz TA, Morgan L, Wyatt LH, Greene L. An epidemiological examination of the subluxation construct using Hill’s criteria of causation. Chiropractic & Osteopathy. 2009 Dec;17(1):13. PubMed #19954544 PainSci #55783 
  6. Grob D, Frauenfelder H, Mannion AF. The association between cervical spine curvature and neck pain. Eur Spine J. 2007;16(5):669-678. doi:10.1007/s00586-006-0254-1 
  7. Damasceno GM, Ferreira AS, Nogueira LAC, Reis FJJ, Andrade ICS, Meziat-Filho N. Text neck and neck pain in 18-21-year-old young adults. Eur Spine J. 2018 Jun;27(6):1249-1254. doi: 10.1007/s00586-017-5444-5. Epub 2018 Jan 6. PMID: 29306972.
  8. Widhe T. Spine: posture, mobility and pain. A longitudinal study from childhood to adolescence. Eur Spine J. 2001;10(2):118-123. doi:10.1007/s005860000230
  9. Langevin HM, Stevens-Tuttle D, Fox JR, Badger GJ, Bouffard NA, Krag MH, Wu J, Henry SM. Ultrasound evidence of altered lumbar connective tissue structure in human subjects with chronic low back pain. BMC Musculoskelet Disord. 2009 Dec 3;10:151. doi: 10.1186/1471-2474-10-151. PMID: 19958536; PMCID: PMC2796643. 
  10. Chaudhry H, Schleip R, Ji Z, Bukiet B, Maney M, Findley T. Three-dimensional mathematical model for deformation of human fasciae in manual therapy. J Am Osteopath Assoc. 2008 Aug;108(8):379-90. doi: 10.7556/jaoa.2008.108.8.379. PMID: 18723456.
  11. Licciardone JC, Brimhall AK, King LN. Osteopathic manipulative treatment for low back pain: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. BMC Musculoskelet Disord. 2005 Aug 4;6:43. doi: 10.1186/1471-2474-6-43. PMID: 16080794; PMCID: PMC1208896.
  12. Vanti C, Bertozzi L, Gardenghi I, Turoni F, Guccione AA, Pillastrini P. Effect of taping on spinal pain and disability: systematic review and meta-analysis of randomized trials. Phys Ther. 2015 Apr;95(4):493-506. doi: 10.2522/ptj.20130619. Epub 2014 Nov 20. PMID: 25413622.
  13. Benefits and harms of spinal manipulative therapy for the treatment of chronic low back pain: systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials, BMJ 2019; 364 doi: https://doi.org/10.1136/bmj.l689 (Published 13 March 2019) 
  14. Nguyen C, Boutron I, Zegarra-Parodi R, Baron G, Alami S, Sanchez K, Daste C, Boisson M, Fabre L, Krief P, Krief G, Lefèvre-Colau MM, Rannou F. Effect of Osteopathic Manipulative Treatment vs Sham Treatment on Activity Limitations in Patients With Nonspecific Subacute and Chronic Low Back Pain: A Randomized Clinical Trial. JAMA Intern Med. 2021 Mar 15:e210005. doi: 10.1001/jamainternmed.2021.0005. Epub ahead of print. PMID: 33720272; PMCID: PMC7961471.
  15. Corso, M., Mior, S.A., Batley, S. et al. The effects of spinal manipulation on performance-related outcomes in healthy asymptomatic adult population: a systematic review of best evidence. Chiropr Man Therap 27, 25 (2019).
  16. Löfberg M, Hurskainen K, Kähärä V: Nikamavaltimon dissekoituma kaularangan manipulaation komplikaationa. Duodecim 110: 1155–1159, 1994 
  17. Chaibi A, Benth JŠ, Tuchin PJ, Russell MB. Adverse events in a chiropractic spinal manipulative therapy single-blinded, placebo, randomized controlled trial for migraineurs. Musculoskelet Sci Pract. 2017 Jun;29:66-71. doi: 10.1016/j.msksp.2017.03.003. Epub 2017 Mar 14. Erratum in: Musculoskelet Sci Pract. 2017 Oct;31:21. PMID: 28324697.
  18. Tamburrelli FC, Genitiempo M, Logroscino CA. Cauda equina syndrome and spine manipulation: case report and review of the literature. Eur Spine J 2011;20 Suppl 1:S128-31 


Elina Vattulainen

Kirjoittaja on lääketieteen opiskelija Kuopiosta. Hänen mielestä jokaisella ihmisellä tulisi olla pääsy helposti ymmärrettävän, mutta tutkitun terveystiedon pariin. Vapaa-ajalla kirjoittaja lataa akkujaan urheillen ja läheisten ihmisten kanssa aikaa viettäen.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA

6 ajatusta aiheesta “Naksautteluhoidot – onko niistä hyötyä?”

  1. Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Monet tuki- ja liikuntaelimistö vaivat ovat monitahoisia ongelmia, ja siksi niiden hoitoon on varsin vaikea löytää yksittäisiä hoitointerventioita, joilla saavutettaisiin merkittäviä muutoksia potilaan kokemiin oireisiin. Toisaalta kipuongelmien hoidossa käytetyt hoitomenetelmät, kuten manuaalinen terapia ja harjoittelu, ovat niin ikään monitahoisia interventioita, joilla voi olla hyvin moninaisia vaikutusmekanismeja.

    Manuaalisen terapian vaikutusmekanismeja tunnetaan varsin huonosti. Tutkimusnäytön pohjalta voidaan kuitenkin tehdä jonkinlaisia päätelmiä siitä, että mekanismit ovat todennäköisesti moninaisempia kuin manuaalisen terapian taustateorioissa on perinteisesti kuvattu.

    Kysymykseen onko manuaalinen terapia vaikuttavaa hoitoa, voitaneen vastata, että ei se välttämättä ainakaan muita kivunhoitomenetelmiä huonompaa hoitoa ole.

  2. Ulla Ahlmen-Laiho

    Kiintoisa ja huolellisesti laadittu artikkeli! Osteopatian joistakin viskeraalisista hoitomuodoista kirjoitti Hesari äskettäin eli näitä viskeraaliterapioita vaikuttaa kyllä opetettavan ja harjoitettavan myös Suomessa. Artikkeli herätti Hesarin mielipidepalstalla kiintoisaa keskustelua.

  3. Tomi Hietanen

    Moikka Elina!
    Haluaisin osteopaatin näkökulmasta hieman kommentoida aihetta. Tästä jutusta tulee lievästi ilmaistuna melko wanhahtava kuva siitä, miten näillä ammattialoilla manipulaatiohoitoa lähestytään ja juttu sisältää useampia kiistanalaisia väitteitä sekä joitain suoranaisia asiavirheitä.
    Kuten sanoin, puhun nyt osteopaatin (tarkennettuna vielä ortopedisen osteopaatin) näkökulmasta, mutta uskaltaisin väittää, että käytännössä kaikki mainitsemani asiat pätevät myös naprapaatteihin ja suurin osa myös kiropraktikoihin.

    Yleistä asiaa
    Sanoit että: ”Suomessa osteopatia on keskittynyt pitkälti selän manipulaatiohoitoihin…”
    – Tämä ei suinkaan pidä paikkaansa. Manipulaatio (jota voi tarpeen vaatiessa tehdä muihinkin, kuin selän niveliin mm. nilkkaniveliin) on vain yksi työkalu muiden joukossa. Esim. osteopaatin kutsuminen manipulaatiohoitajaksi on jokseenkin sama, kuin lääkärin kutsuminen buranahoitajaksi. Varsin suppea näkemys ammattilaisen osaamisesta ja hoitotavoista siis, eikö totta? Hoitovalikoimassamme manipulaation lisäksi on mm. mobilisaatiot, erilaiset pehmytkudostekniikat (hieronta, triggerpainanta, MET, faskioiden käsittely jne.) ja sitten erittäin tärkeänä osana kuntouttavat/ terapeuttiset harjoitteet, niiden ohjaaminen ja yleiseen liikunnallisuuteen motivointi. Kroonisissa vaivoissa korostuu sitten vielä psykososiaalinenkin puoli ja esim. potilaan edukaatio kivun mekanismeista jne.
    – Manipulaatio EI ole mikään yleispätevä ”taikatemppu” kaikenlaiseen epäspesifiin selkäkipuun. Sitä käytetään, kun epäillään, että esim. fasettinivelessä on liikehäiriö /toimintahäiriö. Paljon tulee käyntejä, joissa kyllä hoidetaan, mutta mitään ei naksautella, kun ei ole indikaatiota (tai jos on vaikka kontraindikaatioita). On myös osteopaatteja, jotka eivät manipuloi ollenkaan.
    – Nikamat EIVÄT hypi pois paikoiltaan ja niitä EI naksautella takaisin paikoilleen. Tämä on ehkä yksi isoimpia epäkohtia jutussa. Missään näistä kouluista ei varmasti ole ainakaan vuosikymmeniin opetettu mitään tällaista. Näitä juttuja tulee vastaan Googlettelemalla ja toisinaan on kuullut joidenkin jäsenkorjaajien tjms. kansanparantajien mahdollisesti käyttävän näitä termejä, mutta uskallan väittää, ettei yksikään korkeakoulutettu manuaaliterapeutti 2020-luvulla höpise mistään tällaisesta.
    o Toki oikeitakin nikamansiirtymiä kuten vaikka spondylolisteesi tapahtuu ja voihan suurienergisen trauman seurauksena oikeasti nikama hypätä toisen yli ja jäädä ”todelliseen” lukkotilaan, mutta näitä ei kukaan manuaaliterapeutti ”naksauttele” paikoilleen, vaan kyseessä on tietysti aivan eri asia.

    ”Osteopaatiksi voi opiskella Suomessa nelivuotisena koulutuksena Metropolia Ammattikorkeakoulussa. ”
    – Tähän vain pieni lisäys, että Suomessa on kaksi muutakin koulua (OOKK sekä Atlas), joista voi valmistua osteopaatiksi. Näiden koulutuksissa on myös eroja, mutta kaikki ovat Valviran rekisteristä löytyviä osteopaatteja.

    Naprapatiasta sanoit: ”Erona kahteen muuhun manipulaatiohoitoja tarjoavaan koulukuntaan, Smith laajensi naprapaattiset hoidot käsittämään niveltekniikoiden lisäksi pehmytkudoskäsittelyt. Näistä kolmesta koulukunnasta naprapatia pohjaa toimintaperiaatteensa nykyään lähimmäksi lääketiedettä ja näyttöön perustuvaa tietoa. ”
    – Tuossakin varmaan tarkoitat sitä 1900 alun tilannetta, mutta sillä ei ole nykytilanteen kanssa mitään tekemistä ja tuosta voi helposti saada väärän käsityksen, että vain naprapaatit käsittelevät pehmytkudoksia. Osteopaattina pehmytkudosten (lihakset, ligamentit, lihaskalvot) käsittely kuuluu hyvin olennaisena osana hoitoon. Myös saamani osteopatiakoulutus nojasi erittäin vahvasti länsimaiseen lääketieteeseen ja EBM on kaikessa vahvasti mukana koulutuksen aikana sekä sen jälkeen.

    Faskioiden osalta puhutaan siitä, että lihaskalvot eivät veny mekaanisesti sillä manipulatiivisella käsittelyllä ja tämä on varmasti totta. En osaa ottaa kantaa, että voisiko manipulaatiohoidolla olla ylipäätänsä näihin mitään vaikutusta vai ei, mutta jos olisikin, niin se selittyisi kyllä täysin hermostollisella toiminnalla (siitähän on kyllä näyttöä, että hermosto aktivoituu manipulaation jälkeen selvästi), eikä millään mekaanisella faskian venymisellä.
    Vrt. miten esim. hieronta vaikuttaa lihaksiin, siinäkin mekanismit tapahtuvat hermoston rentoutumisen kautta eikä niinkään mekaanisesti ”taikinaa leipomalla”.

    Manipulaatiohoitojen tehosta
    Manipulaatiohoidon tehoista on vaihtelevaa näyttöä ja siinä olitkin listannut ne, mitä tällä hetkellä on Käypä Hoito-suosituksissa kirjoitettu. Manuaaliterapian tutkimuksissa on muutamia hyvin konkreettisia haasteita, jos verrataan esim. jonkin lääkeaineen tehon tutkimiseen ja tämä olisi oma hyvin laaja aiheensa, mutta jos nyt vain totean, että oli ne näytöt puoltavia tai ei, niin yhtä luotettavasti näitä ei pysty tieteellisesti todistamaan, kuin vaikka joidenkin spesifien vaivojen lääkehoitoa tai operatiivista hoitoa, koska jo pelkkä erotusdiagnostiikka on ”häilyvämpää”. Jokaisella potilaalla se epäspesifi selkäkipu ei johdu samasta aiheuttajasta ja jos siellä on esim. pakaroiden lihaskireyttä ja selkälihasten heikkoutta, ei silloin manipulaatio ole siihen sopiva hoitomuoto.

    Riskit
    Manipulaatiohoidoista puhuttaessa kaularanka ja eritoten yläniska ovat ne riskialtteimmat, joskaan eivät ammattilaisen suorittamina mitenkään vaarallisia. Kun tilastoidaan mahdollisia vahinkoja, tulee sieltä nyt tässä yhteydessä poistaa sellaiset, joissa suorittajana on joku muu, kuin sellainen ammattihenkilö, jolla on luvat näitä tekniikoita tehdä (osteopaatti, naprapaatti, kiropraktikko, lääkäri sekä OMT-koulutettu fysioterapeutti).
    Jos minäkin rupeaisin leikkimään kirurgia vastaanotollani, olisi jälki rumaa, mutta ei se tarkoita, että ne leikkaustavat itsessään olisivat välttämättä erityisen vaarallisia.
    Kaikki Suomessa hyväksytyt oteopaatit, kiropraktikot ja naprapaatit ovat saaneet vähintään 4-vuotisen korkeakoulutasoisen koulutuksen. Yksi koulutusten pääkohtia on potilaan tutkiminen ja tässä ehkä kaikista tärkeimpänä juuri mahdollisten kontraindikaatioiden sekä lääkärin hoitoa vaativien sairauksien tunnistaminen. Emme summamutikassa paukuttele rankoja. Ei ainakaan osteopatiassa, johon minut on koulutettu.

    Kaularangan manipulaatioidenkin haittavaikutukset ovat usein rajusti liioiteltuja.

    Näiden kaularangan manipulaation riskien osalta artikkelissa oli viitattu kahteen lähteeseen, joista kumpikin on 90-luvulta. Tuota aihetta on tutkittu, vaikka kuinka paljon tämän jälkeen, joten hieman kyseenalaistan näiden käytön. Meiltä ei esim. koulutehtävissäkään hyväksytty yli 10 vuotta vanhoja lähteitä, ellei ollut hyvin vahvat perusteet niiden käyttämiselle. Tässä mielestäni sellaisia ei ole, kun aiheesta on tuotettu tutkimusdataa, vaikka kuinka paljon.
    Totesit toki tämän itsekin, kun viittasit myös huomattavasti tuoreempaan (2017) lähteeseen, mutta silti loppukaneettina totesit, ettei kaularangan manipulaatioita tulisi käyttää. Tämä oli hieman ristiriitaista laajemman näytön valossa, ainakin jos tuo perustuu niiden väitettyyn ”vaarallisuuteen”.
    Lannerangan osalta mainitsit cauda equinan, mutta kuten itsekin totesit lähteeseen viitaten, vain yksi tällainen on raportoitu. Ei liene epidemiologisesti juuri edes maininnan arvoinen riski?

    Manipulaatiohoitojen tehoa verrataan lähtökohtaisesti tavanomaiseen yleislääkärin hoitoon. Mutta entäs ne haitat? Muistuttaisin, että esim. NSAID-lääkkeet aiheuttavat vuosittain valtavan paljon isommat haittavaikutukset kuin mitkään manuaaliterapian hoitomuodot yhteensä.
    Kustannustehokastahan se buranahoito toki on, mutta jos terveyshaitoista puhutaan ja laitetaan manipulaatiohoito ja vaikka ibuprofeeni rinnakkain, on tulokset aika selvät.
    Muistuttaisin myös taas, että yleisesti liikuntaan motivointi sekä terapeuttisten harjoitteiden ohjaaminen on yksi meidän tärkeimpiä tehtäviä manuaalisessa terapiassa.

    Tässä tällainen kriittinen palaute jutusta ja toivonkin, että myös lääkärikunta laajemmin saisi oikeaa tietoa siitä minkälaisen koulutuksen suomalaiset manuaaliterapeutit ovat saaneet ja että siellä ei ainakaan puhuta mistään pois paikoiltaan paukkuvista nikamista tai SI-nivelistä ja manipulaatio on vain yksi työkalu monien muiden joukossa.

    Ystävällisin terveisin

    Tomi Hietanen
    Ortopedinen osteopaatti

    1. Karoliina Knuuti

      Hei, kommentistasi on poistettu linkki ulkopuolelle, muuten julkaistu kokonaisuudessaan. Ystävällisin terveisin toimitus

    2. Tomi Hietasen HYVÄÄ vastinetta täydentäen:
      Näin omasta kokemuksesta asiakkaana ja terapeuttina on helppo todeta auttaako? Useimmiten heti ja apu on joskus jopa pysyvä tai muutama kerta vuodessa pitää sen.
      Elämässä sattuu ja tapahtuu; joskus yksi ”nitkahdus” voi aiheuttaa pitkäaikaisen (pysyvän?) kivun/liikerajoitteen nikamaan tai muuhun niveleen, tällöin jopa 1 hoitokerta voi auttaa heti!
      Jalkojen toiminnallinen pituusero on useimmiten helppo korjata ja tulokset ennen-jälkeen todellakin näkyvät!
      Tervetuloa tutkimaan!
      Kaikki eivät tietenkään saa merkittävää apua. Tavallisen hieronnan ja ”niksautusten” välimaastoon mahtuu paljon myös toimivia työkaluja.

  4. Karoliina Knuuti

    Oikaisu/päivitys:
    Haluamme kiittää rakentavasta ja asiallisesta palautteestanne. Artikkelimme käyvät läpi monta tarkistuskierrosta ja kirjoittajamme tekevät syvällistä tutkimusta aiheestaan, mutta välillä joitakin harmittavia virheitä tai epätarkkuuksia päätyy julkaistuksi. Olemme käyneet läpi meille eri kanavissa tulleet oikaisupyynnöt ja päättäneet niiden pohjalta tehdä joitain muutoksia artikkeliin ”Naksautteluhoidot – onko niistä hyötyä?”

    Kohta ”Tällaisia hoitoja tarjoavat Suomessa esimerkiksi osteopaatit, naprapaatit ja kiropraktikot. Näihin hoitoihin hakeudutaan pääosin tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen vuoksi, mutta niitä tarjoavat ammatinharjoittajat lupaavat apua myös viskeraalisiin eli sisäelimiin liittyviin ongelmiin, kuten kuukautiskipuihin tai ruoansulatusvaivoihin.” muuttui muotoon ” Tällaisia hoitoja tarjoavat Suomessa esimerkiksi osteopaatit, naprapaatit ja kiropraktikot. Näihin hoitoihin hakeudutaan pääosin tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen vuoksi, mutta jotkut niitä tarjoavat ammatinharjoittajat lupaavat apua myös viskeraalisiin eli sisäelimiin liittyviin ongelmiin, kuten kuukautiskipuihin tai ruoansulatusvaivoihin.” Vanha muotoilu on huolimaton, koska se voi välittää viestin viskeraalisten hoitojen tarjoamisen yleisyydestä kiropraktiikkojen keskuudessa.

    Kohta ”ulkomailla oppinsa suorittaneiden tutkintojen laatu on kirjavaa, sillä koulutusta tarjoavia oppilaitoksia ei ole hyväksytty maailmanlaajuisesti mihinkään rekisteriin” muuttui muotoon ”ulkomailla suoritettujen tutkintojen laatua valvoo erinäisissä maissa erilaiset kiropraktikkojen neuvostot, kuten European Council on Chiropractic Education (ECCE) Euroopassa, mutta koulutusta tarjoavia oppilaitoksia ei ole hyväksytty maailmanlaajuisesti mihinkään rekisteriin.” Alkuperäinen virke antaa virheellisesti kuvan siitä, että minkäänlaista laadunvalvontaa ei olisi.

    Kohta ”manipulaatiohoitoja harjoittavien koulukuntien käyttämä puhetapa nikamien sijoiltaanmenosta ja paikalleen laitosta ja kehon epätasapainosta on ongelmallista” muuttuu muotoon ”joidenkin manipulaatiohoitoja harjoittavien käyttämä puhetapa nikamien sijoiltaanmenosta ja paikalleen laitosta ja kehon epätasapainosta on ongelmallista.” Tässäkin alkuperäisestä tekstistä saattaa saada virheellisen kuvan siitä, että kyseinen kieli olisi liittojen suosittelemaa.

    Päätimme säilyttää oikaisupyynnössä mainitun kohdan ”Osteopaattisen koulukunnan perustaja Andrew Taylor Still esitti 1800-luvulla teorian ihmisen sairauksien olevan seurausta selkärangan toimintahäiriöistä. Tämä teoria on tavalla tai toisella toiminut muiden myöhemmin syntyneiden koulukuntien selitysmallien pohjana” ennallaan. Kohdassa kerrotaan osteopatian historiallisesta taustasta eikä siinä väitetä, että osteopaatit vieläkin uskoisivat täysin näin.

    Päätimme poistaa ”kaularangan manipulaatiota ei suositella ollenkaan” lopun tietolaatikosta, koska väite on selvästikin kiistelty ja tutkimustietoa löytyy molempiin suuntiin. Täten ollen koimme, että kaularangan manipulaatiosta on parasta kirjoittaa vain tässä kertovammassa kontekstissa.

    Pahoittelemme viivästyneestä oikaisusta. Vastalääke-sivusto on pienen tiimin suurimmaksi osin vapaaehtoisvoimin pyörittämä, joten asioiden huolellinen uudelleentarkistaminen voi viedä aikaa.

    Ystävällisin terveisin
    Veikko Pulkki/päätoimittaja; Karoliina Knuuti/toimituskunnan jäsen, tekstien editori

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.



Lue myös

artikkeli

Kreatiini lisäravinteena – oikotie kuntoilijan onneen?
26.08.2022

artikkeli

Henkilö istuu silmät kiinni meditoimassa.
Mindfulness – muotivillitys vai oikeasti varteenotettava hoitomuoto?
12.05.2022