Eturauhassyöpään sairastutaan yleensä vasta vanhemmalla iällä, joten seulonnalla ei saavuteta merkittävää elinajan pitenemistä.

Jaa somessa:

Miksi eturauhassyöpää ei seulota?

01.12.2023
eturauhassyöpäseulontasyöpä

Teksti: Anni Lumiainen | Kuva: Bruno Martins / Unsplash

Eturauhassyöpä aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 800 miehen kuoleman ja sairastuneita on jopa 5 000. Eturauhassyövän seulontaa ei kuitenkaan toteuteta kaikille oireettomille miehille kuten rintasyöpäseulontoja naisille. Miksi?

Rintasyövän 30-vuotinen seulontahistoria Suomessa on ollut menestys. Rintasyöpäseulonnoilla pystytään havaitsemaan luotettavasti varhaisvaiheen syövät, joihin hoidot tehoavat paremmin. Näin on onnistuttu alentamaan kuolleisuutta rintasyöpään, jota esiintyy runsaasti myös työikäisillä naisilla.

Miesten yleisimmälle syövälle, eturauhassyövälle, ei kuitenkaan ole käytössä vastaavaa seulontaa.

Merkittävä ero eturauhas- ja rintasyöpäpotilaiden välillä on potilaiden ikä. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisen miehen elinajanodote on tällä hetkellä noin 80 vuotta, ja eturauhassyöpää voidaan pääasiassa pitää yli 70-vuotiaiden miesten tautina.

Todennäköisyys sairastua eturauhassyöpään alkaa nousta vasta 50-60 ikävuoden jälkeen, mutta rintasyövän todennäköisyys on merkittävä jo alle 50-vuotiailla. Koska eturauhassyöpään sairastutaan yleensä vasta vanhemmalla iällä, seulonnalla ei siis saavuteta yhtä merkittävää elinajan pitenemistä kuin rintasyöpäseulonnoilla.

Mitä tarkoittaa seulonta?

Järjestelmällinen seulonta tarkoittaa, että testeihin kutsutaan säännöllisesti koko väestön osa, joka täyttää tietyt kriteerit, kuten sukupuolen ja iän. Seulomalla pyritään löytämään oireettomien ihmisten joukosta ne, joilla on varhaisvaiheen syöpä. Näin heille voidaan tarjota lisäseurantaa sekä hoitoa. Rintasyövän lisäksi Suomessa seulotaan järjestelmällisesti kohdunkaulan syöpää ja suolistosyöpää.

Oireettoman väestön joukkoseulonnalle on asetettu tietyt kriteerit. Seulonnan on vähennettävä kuolleisuutta, parannettava potilaiden elämänlaatua ja oltava taloudellisesti kannattavaa. Seulottavaan tautiin on oltava tehokas hoito, jonka aloittaminen varhaisvaiheessa parantaa merkittävästi ennustetta.

Lisäksi vaaditaan sopiva seulontatekniikka, joka havaitsee tarkasti vain ja ainoastaan kaikki ne sairastuneet, jotka hyötyvät hoidoista. Tässä yhteydessä seulonnalla tarkoitetaan nimenomaan sairauden etsimistä oireettomilta henkilöiltä eikä riskigeenien tunnistamista. Riskigeenit ainoastaan ennustavat sairastumisen todennäköisyyttä.

Terveestä eturauhasesta syöpään

Eturauhanen on miehen lisääntymiselimistöön kuuluva rauhanen virtsaputken ympärillä. Sen tehtävänä on tuottaa siemennesteen nesteosuutta, joka sisältää siittiöiden ravinnon sekä toimii liukasteena.

Anatomisen sijaintinsa vuoksi eturauhasen kasvaimet aiheuttavat usein virtsaamishaasteita. Eturauhasen solut uusiutuvat jatkuvasti mieshormonien eli androgeenien vaikutuksesta. Eturauhasen solut vapauttavat verenkiertoon PSA-proteiinia, joten solujen määrän lisääntyessä veren PSA-pitoisuus (1) kasvaa.

Syöpä on sairaus, jossa elimistön solut alkavat lisääntyä hallitsemattomasti. Normaalitilassa solujen lisääntymistä elimistössä rajoittavat solujen käytettävissä olevan polttoaineen rajallinen määrä sekä solujen omat luonnolliset jarrumekanismit.

Syöpäsolujen pahanlaatuinen lisääntyminen edellyttää, että solut onnistuvat hankkimaan käyttöönsä ylimääräistä polttoainetta ja poistamaan riittävästi jarruja. Lisäksi syöpäsolut muuttuvat luonteeltaan elimistölle haitallisiksi, jolloin ne pystyvät esimerkiksi piiloutumaan elimistöä suojaavilta puolustusmekanismeilta, karkaamaan alkuperäisestä kasvaimesta muualle elimistöön, elämään kauemmin kuin normaalit solut ja muuttumaan jatkuvasti tehokkaammin lisääntyviksi.

Hyvänlaatuisessa liikakasvussa solut käyttäytyvät muuta elimistöä kohtaan kiltisti, mutta niitä on liikaa.

On arvioitu, että noin puolet diagnosoiduista eturauhassyövistä ei olisi aiheuttanut harmia miehen elinaikana, vaikka niitä ei olisi ikinä havaittu.

Syöpätaudit ovat sekalainen joukko sairauksia, vaikka ensimmäinen ajatus helposti on, että syöpä on aina paha ja tappava. Eturauhassyöpää voidaankin pitää jatkumona hyvänlaatuisesta, harmittomasta liikakasvusta aggressiiviseen ja tappavaan syöpään.

Nykytekniikalla seulonnoissa tultaisiin löytämään runsaasti sellaisia syöväksi luokiteltavia solumuutoksia, jotka eivät kuitenkaan täyttäisi kaikkia edellä mainittuja kriteereitä. Tällaisten syöpälöydösten kohdalla hoitolinjan valitseminen on haastavaa, ja usein niitä päädytään vain seuraamaan. Eturauhassyövän hoidoksi riittääkin usein aktiivinen seuranta ja mahdollisten oireiden hoito, mutta toisinaan eturauhassyöpä on jo hoitohetkellä lähettänyt etäpesäkkeitä, jolloin ennuste on huono ja hoidot raskaita.

Useiden tutkimusten tuloksia tilastollisesti yhdistäneen katsausartikkelin mukaan oireeton eturauhassyöpä on ruumiinavauksessa löydetty lähes puolelta yli 80-vuotiaista ja reilulta kolmannekselta 70-79 -vuotiaista länsimaalaisista valkoisista miehistä. Kuoleman jälkeen löydetyistä syövistä merkittävä osa oli edennyt vaiheeseen, jossa niitä olisi aktiivisesti hoidettu potilaan elinaikana, jos ne olisi löydetty silloin.

Koska eturauhassyöpään sairastumiseen ja sairauden vakavuuteen vaikuttaa vahvasti perimä, tulokset vaihtelevat jonkin verran tutkittavien etnisen taustan mukaan. Nykyään tutkijat etsivät keinoja, joilla voitaisiin löytää nimenomaan eturauhassyövän tappava muoto ajoissa.

PSA-seulontatekniikan haasteet

Eturauhassyövän seulonnassa käytetään PSA-arvoa, joka voidaan mitata verinäytteestä. Koska eturauhasen solut uusiutuvat jatkuvasti, PSA:ta on aina vähän myös terveiden miesten veressä.

PSA:n seulontakäytön haaste on miehillä normaaliin ikääntymiseen kuuluva sinänsä harmiton eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu, joka myös kasvattaa PSA-pitoisuutta. Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu on huomioitu terveeksi luokiteltavan PSA-pitoisuuden raja-arvoissa siten, että normaalin PSA-pitoisuuden yläraja nousee iän myötä.

Puolet diagnosoiduista eturauhassyövistä ei olisi aiheuttanut harmia miehen elinaikana.

PSA-pitoisuus ei siis paljasta kasvaimen luonnetta, mikä johtaa helposti ylidiagnostiikkaan. Sillä tarkoitetaan sellaisten syöpien havaitsemisesta ja hoitoa, jotka eivät miehen elinaikana suurella todennäköisyydellä aiheuttaisi ongelmia.

On arvioitu, että noin puolet diagnosoiduista eturauhassyövistä ei olisi aiheuttanut harmia miehen elinaikana, vaikka niitä ei olisi ikinä havaittu. Tutkimuksesta riippuen eturauhassyövän ylidiagnostiikan on arvioitu olevan välillä 1,7 % – 67 %. Tutkijat yrittävät jatkuvasti etsiä uusia tarkempia tekniikoita eturauhassyövän seulontaan, jolloin vältettäisiin ylidiagnostiikan aiheuttama ongelma.

PSA:n määrää veressä nostavat myös esimerkiksi raskas liikunta, siemensyöksyt sekä virtsaelinten tulehdukset. Siksi vain kerran mitattu PSA-arvo ei riitä syöpädiagnoosiin. Toisaalta normaalikaan PSA-arvo ei täysin poissulje syöpää. Sen sijaan syöpähoitojen tehon seurannassa PSA on erittäin käyttökelpoinen merkkiaine.

Eturauhassyöpäseulontojen vaikutukset terveyteen ja elämänlaatuun

Kuten lääketieteessä aina, myös eturauhassyövän seulonnan järkevyyttä arvioitaessa joudutaan punnitsemaan hyötyjen ja haittojen suhdetta.

Eturauhassyöpädiagnoosi vaatii PSA-seulonnan lisäksi aina myös koepalat, joista patologi voi tutkia soluja tarkemmin. Koepalat otetaan neulalla välilihan läpi tai peräaukon kautta. Kajoavat tutkimukset sisältävät aina infektio- ja verenvuotoriskin.

Nykyään ennen koepaloja suositellaan magneettikuvausta, mutta magneettikuvaus yksinään ei ole riittävä taudin poissulkemiseen, vaan koepalojen ottamista suositellaan, jos niitä ei ole aiemmin otettu. On todettu, että keskimäärin vain yksi neljästä syöpäepäilystä osoittautuu koepalojen perusteella todelliseksi.

Paikallista eturauhassyöpää voidaan hoitaa eturauhasen poistoleikkauksella tai sädehoidolla. Poistoleikkauksen haittavaikutuksia ovat virtsankarkailu ponnistaessa ja erektio-ongelmat. Sädehoidosta voi seurata virtsarakon ärsytysoireita (tiheä- ja verivirtsaisuus), suolisto-oireita ja myöhemmin myös erektio-ongelmia.

Elämänlaadun tutkiminen on haastavaa, koska siihen vaikuttaa saavutettujen lisäelinvuosien lisäksi hoitojen aiheuttamat haitat sekä ihmisten henkilökohtaiset ajatukset.

Koska eturauhassyöpäsolujen lisääntymisen polttoaineena toimivat mieshormonit, levinneen eturauhassyövän hoidossa sädehoitoon yhdistetään usein hormonaalinen hoito, jolla pyritään mieshormonien vaikutuksen poistamiseen. Tästä saattaa luonnollisesti seurata haasteita seksuaaliseen elämään, kuten erektiohäiriöitä, joista joidenkin hoitomuotojen jälkeen kärsii noin neljä viidestä miehestä. Osalla haitat kuitenkin ohittuvat hoidon päätyttyä.

Seulonnoilla pyritään aina ihmisten elämänlaadun parantamiseen. Tutkimustieto eturauhassyövän seulontojen vaikutuksista elämänlaatuun on toistaiseksi ristiriitaista (2, 3, 4). Elämänlaadun tutkiminen on haastavaa, koska siihen vaikuttaa saavutettujen lisäelinvuosien lisäksi hoitojen aiheuttamat haitat sekä ihmisten henkilökohtaiset ajatukset.

Yksilötasolla osan elämänlaatua heikentää enemmän pelko piilevästä syövästä, kun taas osan elämänlaatua heikentää enemmän eläminen eturauhassyöpädiagnoosin kanssa. Diagnoosi ei myöskään vaikuta vain sairastuneeseen, vaan koko lähipiiri joutuu elämään tiedon kanssa. Toisaalta lähipiiri saattaa vaikuttaa miehen päätökseen seulonnoista. Tiedetäänkin, että ne miehet, joilla on kumppani, osallistuvat yksilöllisiin seulontoihin aktiivisemmin.

Tutkimukset paljastavat seulontojen rajalliset hyödyt

Massiivisia syöpäseulontoja harkittaessa on valitettavasti huomioitava myös yhteiskunnalle koituvat kulut. Tällöin ollaan kiinnostuneita siitä, kuinka monta potilasta on hoidettava yhden kuoleman ehkäisemiseksi.

Ison eurooppalaisen tutkimuksen mukaan jopa 570 miestä piti kutsua PSA-seulontoihin ja 18 potilasta diagnosoida ja hoitaa, jotta ehkäistiin yksi eturauhassyöpäkuolema 16 vuoden seuranta-ajan sisällä. Vastaavat luvut ovat sitä suuremmat, mitä lyhyemmästä seuranta-ajasta on kyse.

Käytännössä siis seulonta on yhteiskunnan kannalta kallista mutta tehotonta.

Samassa tutkimuksessa on kuitenkin todettu toistetun PSA-seulonnan vähentävän merkittävästi kuolleisuutta eturauhassyöpään 16 vuoden seuranta-ajassa, ja että seulonnan hyödyt kasvavat seuranta-ajan pidentyessä.

PSA seulontatekniikkana ei kuitenkaan ole kovin tarkka, mikä johtaa ylidiagnostiikkaan ja siitä koituviin turhiin hoitokuluihin.

Tieteelliset tutkimukset seulonnan kannattavuudesta ovatkin keskenään osin ristiriitaisia (5, 6), mutta käynnissä on useita laajoja seulontatutkimuksia, joissa pyritään etsimään myös muita mahdollisia seulontamerkkiaineita PSA:n rinnalle.

PSA-seulonnan tarve arvioidaan yksilökohtaisesti

Nykyisten suositusten mukaan PSA-mittauksia ei pitäisi tehdä lainkaan alle 50-vuotiaille taudin epätodennäköisyyden vuoksi. Testauksia ei suositella myöskään yli 70-vuotiaille tai jos eliniänodote on alle 10 vuotta, koska tällöin mahdollinen eturauhassyöpä ei todennäköisesti tule olemaan kuolemaan johtava tekijä.

Koska syöpähoidot ovat elimistölle hyvin raskaita, potilaan terveydentilan on oltava riittävän hyvä, jotta hoitojen aloittaminen on ylipäänsä mahdollista. PSA:ta ei ikinä tule mitata oireettomilta varmuuden vuoksi, vaan ennen sen mittaamista tulee yhdessä tutkittavan kanssa punnita hyödyt ja haitat.

Kuitenkin jos miehellä on eturauhassyövän taudinkuvaan kuuluvia virtsankulkuoireita, tehdään tarvittavat tutkimukset taudin mahdollisuuden selvittämiseksi.

Eturauhasen terveydestä kannattaa olla kiinnostunut silloin, jos suvussa on nuorella iällä esiintynyt miehillä eturauhassyöpää tai naisilla rintasyöpää.

Useat asiantuntijajärjestöt, kuten Euroopan syöpälääkärit, ovat linjanneet, ettei oireettomien miesten kansallista eturauhassyöpäseulontaa suositella. Seulonnan tarvetta arvioitaessa otetaan kuitenkin huomioon miehen yksilöllinen tilanne, joten suvun syöpähistoria ja tietyt tunnetut perimän poikkeamat saattavat johtaa henkilökohtaisiin seulontoihin.

Eturauhasen terveydestä kannattaa olla erityisen kiinnostunut silloin, jos suvussa on nuorella iällä esiintynyt miehillä eturauhassyöpää tai naisilla rintasyöpää.

Eturauhassyövän järjestelmällistä seulontaa oireettomassa väestössä ei siis nykyisin Suomessa suositella, koska useat seulonnan kriteereistä eivät täyty.

Vaikka seulonnat voisivat hieman vähentää kuolleisuutta, ne ovat kalliita, ja saavutettu etu elinvuosissa jää vähäiseksi. Tarkan seulontatekniikan puuttuessa seulonnat johtavat ylidiagnostiikkaan ja tutkimustieto seulontojen vaikutuksista elämänlaatuun on ristiriitaista.

Vaikka eturauhassyöpä ja rintasyöpä ovat molemmat syöpätauteja, niiden taudinkuva eroaa kliinisesti merkittävästi toisistaan. Eturauhassyövän seulonta on taudin jatkuvan yleistymisen vuoksi ajankohtainen aihe, josta keskustellaan toistuvasti.

Kirjalliset lähteet:

(1) Stamey, T. et al. (1987) ‘Prostate-spesific antigen as a serum marker for adenocarcinoma of the prostate’, The New England Journal of Medicine, 8 October, pp. 909–916.

Lue lisää seulonnoista: Tieto lisää tuskaa, vaikka rahalla voi yrittää ostaa mielenrauhaa



Anni Lumiainen

Kirjoittaja opiskelee lääketiedettä kolmatta vuotta Turun yliopistossa. Kliinisen työn lisäksi häntä kiinnostaa ymmärrettävä terveysviestintä sekä molekyylilääketieteen tutkimus, jonka kautta kirjoittaja alun perin perehtyi eturauhassyöpään. Vapaa-ajalla kirjoittaja viettää aikaa läheisten kanssa, harrastaa säännöllisen epäsäännöllisesti suunnistusta ja luonnossa liikkumista, soittaa pianoa ja tekee käsitöitä.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.



Lue myös

artikkeli

Keltaisella taustalla on värikas kasa erilaisia pilleriläpipainopakkauksia
Aiheuttavatko yhdistelmäehkäisypillerit syöpää?
22.01.2024

artikkeli

Henkilö istuu silmät kiinni meditoimassa.
Mindfulness – muotivillitys vai oikeasti varteenotettava hoitomuoto?
12.05.2022