Kinesioteippauksessa iholle kiinnitetään kivun ja vammojen hoidossa puuvillapintaista teippiä. Kuva: Danik Prihodko / Pexels
Kinesioteippaus – ihmelääke kipuun, verenkiertoon ja sisäelimille?
11.06.2023kinesioteippauskipuliikuntanivelkipuverenkierto
Teksti: Jari Vuorijoki
Kinesioteippauksen kasvanutta suosiota selittänevät värikkäät teipit, joita näkee muun muassa kilpaurheilussa. Teippausta on tarjottu ihmelääkkeeksi kipuihin, vatsavaivoihin, virtsan karkailuun, hengitysvaikeuksiin ja moniin muihin vaivoihin. Tutkimusnäyttö kinesioteippauksen hyödyistä on kuitenkin vähäistä.
Kinesioteippauksessa iholle kiinnitetään kivun ja vammojen hoitotarkoituksessa puuvillapintaista teippiä.
Kinesioteippauksen on esitetty tehostavan verenkiertoa ja lihastoimintaa, lievittävän kipua ja tukevan niveliä. Sitä on esitetty olevan apua myös sisäelinten toimintaan: sen on väitetty esimerkiksi tehostavan hengityksen ja maksan toimintaa sekä vähentävän ummetusta ja kuukautiskipuja.
Jos kaikki terveysväittämät kinesioteippauksesta pitäisivät paikkaansa, sillä saataisiin aikaan merkittäviä terveyshyötyjä. Kyseessä olisi monikäyttöinen hoitomuoto useisiin vaivoihin. Kinesioteippi on lisäksi edullista, joten siitä ei aiheutuisi suuria kustannuksia.
Terveys- ja hyvinvointialan ammattilaiset USA:ssa uskovat kinesioteippauksen hyötyihin. Laajassa kyselytutkimuksessa 74 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä sitä vammojen hoitoon, 67 prosenttia kivun hoitoon ja 60 prosenttia hermoston aktivoimiseen. Suurin osa, 77 prosenttia uskoi, että kinesioteippi stimuloi ihon mekanoreseptoreita.
Toisaalta neljäkymmentä prosenttia vastaajista uskoi, että teipillä on vain lumevaikutus. Vastaavan tutkimuksen tekeminen Suomessa olisi mielenkiintoista, sillä kinesioteippauksesta on Suomessa esitetty vastaavia näkemyksiä.
Tänä keväänä tehty katsaus tutkimuksiin osoitti, että tutkimusnäyttö kinesioteippauksen hyödyistä on kokonaisuudessaan ainakin toistaiseksi vähäistä ja monissa tutkimuksissa (1,2,3) näyttö on todettu riittämättömäksi.
Näytön määrä ja laatu vaihtelee kuitenkin suhteessa eri vaivoihin ja oireisiin. Mitä siis kinesioteippauksen hyödyistä eri tilanteissa tiedetään?
Parempi verenkierto teippaamalla?
Verenkierron tehostumisella tarkoitetaan hapenkuljetuskyvyn ja maksimaalisen hapenottokyvyn parantumista. Nämä kertovat siitä, kuinka tehokkaasti keuhkot toimivat ja miten verenkierto kykenee kuljettamaan happea kudoksiin. Hapen kuljetukseen vaikuttavat olennaisesti ihmisen veren punasolujen määrä ja rakenne sekä verisuonien kunto.
Kinesioteipin verenkiertoa lisäävää vaikutusta on selitetty ihon poimuuntumisella teipin vaikutuksesta. Sen väitetään vähentävän painetta ja helpottavan imunestekiertoa vamma-alueella. Lisäksi on selitetty, että ryppyyntynyt teippi hieroisi tukikudoksia, mikä sekin parantaisi sitä. Siten väitteellä ei ilmeisesti edes viitata verenkierron, vaan imunestekierron tehostumiseen.
Kinesioteippauksella ei raportoitu olevan vaikutusta pintaverenkiertoon tutkimuksessa, johon osallistui 28 ihmistä. Tutkimuksessa käytettiin perinteistä kinesioteippausta, jossa iho menee poimulle teipin vaikutuksesta. Teippauksella ei todettu olevan mitään vaikutusta verenkiertoon.
Vastaavasti kinesioteippauksen ei havaittu parantavan lihasten verenkiertoa kahdessa muussa tutkimuksessa. Neljännessä tutkimuksessa ihon verenkierto ei parantunut laboratoriotutkimuksissa, vaan päinvastoin jopa heikkeni terveillä aikuisilla. Vaikutusta verenkiertoon tutkittiin edellä mainituissa tutkimuksissa kolmella eri menetelmällä.
Kinesioteippaus ei mittausten perusteella tehosta keuhkojen toimintaa eikä siten myöskään vaikuta maksimaaliseen hapenottokykyyn. Verenkierron ei siis voida ainakaan tutkimusnäyttöön perustuen väittää kinesioteippauksella tehostuvan.
Tunnettu keino verenkierron tehostamiseen on liikunnan harjoittaminen.
Lievittyykö kipu kinesioteipillä?
Onko kinesioteippauksesta hyötyä kivun lievityksessä?
Olkapään jännevaivojen Käypä Hoito -suosituksessa todetaan, että kinesioteippauksella saatetaan muun hoidon ohessa saada lyhytaikaista lievennystä koetulle kivulle. Lääketieteellisenä hoitona sitä ei suositella.
Olkapään kiputilojen osalta on jonkinlaista näyttöä siitä, että kinesioteippaus yhdistettynä terapeuttiseen harjoitteluun osassa olkapäävaivoja vähentäisi kipua. Se ei kuitenkaan vähentänyt kipua enempää kuin lumehoito tai kipulääke. Myöskään siitä, että kinesioteippaus ilman terapeuttista harjoittelua vähentäisi kipua ei ole näyttöä.
Edellä mainituihin olkapään jännevaivoihin liittyvässä kiertäjäkalvosinta koskevassa Cochrane-katsauksessa todettiin, ettei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä siitä, että kinesioteippaus lieventäisi koettua kipua. Katsauksen keskeisin tulos oli, ettei ole riittävästi tutkimusta, jotta voitaisiin arvioida kinesioteippauksen vaikutusta kipuun. Kinesioteippauksen positiivisesta vaikutuksesta elämänlaatuun sen sijaan oli heikkoa näyttöä. Kyseessä on kuitenkin siltä osin vain pieni tutkimus, johon osallistui 30 ihmistä ja joka kesti 4 viikkoa.
Kinesioteippauksen on eräissä tutkimuksissa todettu lieventävän esimerkiksi nivelrikkopotilaan tuntemaa polvikipua ja vähentävän koettua alaselkäkipua.
Kivun tutkimuksessa olennaisin tieto on hoidon teho, mutta sen lisäksi tarvitaan tutkimuksia, joissa selvitetään vaikutusmekanismeja. Tutkimukset ovat toistaiseksi olleet enemmän kokeellisia ja niissä on testattu sitä, miten ihminen reagoi kipuun. [1]
Vaikka kinesioteippaus sinänsä saattaa auttaa joissain tilanteissa, tutkimusten (4, 5) perusteella se ei kuitenkaan ole perustellusti mitenkään erityisen hyvä muihin menetelmiin verrattuna kroonisen kivun hoidossa ja laadukas tutkimusnäyttö kinesioteippauksen toimivuudesta lihasten ja luiden kiputilojen hoidossa puuttuu.
Kinesioteippausta ei tutkimusten (6, 7) perusteella suositella käytettäväksi hoitona edellä mainittuun nivelrikkoon liittyvän polvikivun hoidossa tai ainoana hoitona alaselkäkivun lievityksessä.
Hyvä asia on se, että monet kiputiloista on hyvälaatuisia ja itsestään paranevia. Niihin auttaa yleensä parhaiten aika ja oikein annosteltu liikunta. Se on esimerkiksi alaselkäkipuihin tehokkaampi vaihtoehto kuin teippaus.
Tehostuuko lihastoiminta teipillä vai väsähtääkö kuitenkin?
Kinesioteippauksen on väitetty parantavan suorituskykyä tehostamalla lihaksien toimintaa. Sitä on selitetty sillä, että teippi venyttää ihoa ja samalla myös lihaskalvoa ja vaikuttaa siten lihaksen toimintaan muuttamalla lihaksen perusjänteyttä.
Tutkimuksissa on pääosin todettu, ettei kinesioteippauksella ole vaikutusta suorituskykyyn. Värilläkään ei ole väliä. Vertailtaessa eriväristen kinesioteippien vaikutusta suorituskykyyn, suorituskyky ei parantunut ihonvärisellä, punaisella tai sinisellä teipillä.
Tutkimuksessa, jossa tutkittiin kinesioteippauksen vaikutusta suorituskykyyn ja viivästyneeseen lihaskipuun (DOMS), kinesioteippauksella ei ollut vaikutusta suorituskykyyn. Kinesioteippaus ei myöskään vähentänyt lihasväsymystä aiheuttavien yhdisteiden eli veren ammoniakin, maitohapon, laktaattidehydrogenaasin (LDH) ja kreatiinikinaasin (CK) muodostumista. Terveillä aikuisilla tehdyissä mittauksissa kinesioteippauksella todettiin vain vähäisiä vaikutuksia hermoston ja lihasten toimintaan.
Toisaalta on myös poikkeavia tuloksia siitä, että kinesioteippauksella voitaisiin vaikuttaa alaraajojen suorituskykyyn ihmisillä, joilla on alaraajojen heikkoutta tai krooninen tuki- ja liikuntaelinsairaus.
Tutkimusnäytön ei kuitenkaan ole poikkeavista tuloksista huolimatta katsottu riittävän kyseisten vaivojen hoitamiseen kinesioteippauksella. Sen sijaan päätelmä oli, että tietojen vahvistamiseksi tarvittaisiin lisää tutkimuksia. Tutkimusten tulokset antavat viitteitä siitä, että kinesioteippauksen käyttöä kannattaa välttää ihmisillä, joilla ei ole tuki- ja liikuntaelinvaivoja.
Siten kinesioteippauksen lihastoimintaa tehostavasta vaikutuksesta ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä ja sen käytöstä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin tarvitaan lisää tutkimusta.
Nivelten tukeminen – halpaa se ainakin on
Kinesioteippi on halvempaa kuin monet muut elastiset teipit. Kinesioteippausta voi käyttää nivelten tukemiseen siinä missä muutakin teippausta. Siinä sitä tulee kuitenkin käyttää harkiten kuten muitakin teippejä, ettei teippauksesta aiheudu vahinkoa.
Kinesioteippauksesta ei ollut etua kiertäjäkalvosimen vaivojen vuoksi leikatun olkapään hoidossa verrattuna kontrolliryhmään, joka oli teipattu lumeteipillä.
Nilkan toiminnan kannalta kinesioteippausta on joissain tutkimuksissa (8, 9) pidetty toimivana ratkaisuna ja jopa toimivampana muuhun teippaukseen verrattuna. Pääosin tutkimuksissa on kuitenkin katsottu, että kinesioteippauksella ei voida parantaa nilkan toimintaa.
Meta-analyysissä ja systemoidussa katsauksessa todettiin, että tutkimusnäyttö ei tue eikä kannusta kinesioteippauksen käyttöön riippumatta potilasryhmästä. Meta-analyysia ja systemoitua katsausta, jossa kinesioteippausta pidettiin toimivampana muuhun teippaukseen verrattuna, onkin kritisoitu siitä, että siihen on otettu mukaan tutkimuksia valikoidusti, mikä on voinut vaikuttaa tutkimustuloksiin.
Vaikka kinesioteippaus olisi nilkan toiminnan kannalta toimiva ratkaisu, se ei aina kuitenkaan tue riittävästi nilkkaa. Se ei myöskään vähennä vaurioituneen nilkan turvotusta tehokkaasti. Akuutti vamma esimerkiksi nilkassa pitää tutkia huolellisesti ja hoitaa asianmukaisesti. Elastista sidosta voidaan käyttää vain, jos ei epäillä nivelsiteiden repeytyneen.
Akuutin vamman kanssa tulee aina hakeutua lääkäriin, jos kyse ei ole lievästä vammasta, joka paranee itsekseen. Jos ei ole varma siitä, että kyseessä on lievä vamma, kannattaa täyttää Omaolo -palvelussa oirekysely.
Elinten toimintaan vaikuttaminen – jotain perää vai pelkkiä uskomuksia?
Oudoimmalta kuulostaa väittämä, että kinesioteippauksella olisi vaikutusta sisäelinten toimintaan.
Sisäelimiin vaikuttamisena esitetään myös väittämä kinesioteippauksen vaikutuksesta kuukautiskipuihin. Kuukautiskipuja hoidetaan vastaavasti kuin kipua muutoinkin.
Luottettavaa tutkimustietoa löytyy sisäelimiin vaikuttamisesta lähinnä koskien keuhkoahtaumatautia. Tehtyjen mittausten perusteella kinesioteippaus ei edistänyt hengitystä. Sillä ei siten ollut vaikutusta keuhkoahtaumatautia sairastavan keuhkojen toimintaan. Tutkimuksen tekijät olivat siinä käsityksessä, että kinesioteippauksella voitaisiin vaikuttaa lihasten toimintaan ja ehdottivat lisätutkimuksia.
Kinesioteipin vaikutusta sisäelimiin voidaan pitää lähinnä uskomuksena. Hoidon tehokkuuden ja turvallisuuden toteamiseksi tarvittaisiin luotettavaa tutkimustietoa. Sisäelinten vaivoissa tehoton hoito harvoin on turvallinen ja uskomushoidoilla voi olla vakavia seurauksia.
Mitä opimme: kinesioteippiä vai reipasta kävelyä?
Kuten edellä käy ilmi, kinesioteippauksesta on esitetty lukuisia väittämiä sen hyödyistä. Tutkimukset eivät kuitenkaan tue esitettyjä väittämiä terveyshyödyistä, vaan antavat vain maltillisia viitteitä sen hyödyistä täydentävänä hoitona.
Kinesioteippausta ei siten voida pitää monimuotoisena, yleisenä ihmelääkkeenä eikä sen käyttämiselle ole nykytiedon valossa perusteita lääketieteellisenä hoitona.
Täydentävänä lääketieteellisenä hoitona sitä voidaan käyttää harkitusti. Fysioterapeutti voi tietyissä tapauksissa käyttää kinesioteippausta, kun näyttöä sen turvallisuudesta ja hyödyistä tuki- ja liikuntaelinvaivoihin terapeuttisen harjoittelun yhteydessä on olemassa. Kinesioteippaus on yksi lääkkeettömistä hoidoista, jonka teho on epävarma.
Ammattilaisenkin kannattaa kuitenkin yksilöllisesti harkita, milloin käyttää kinesioteippausta, ja miettiä sille vaihtoehtoisia hoitoja.
Paras taitaa kuitenkin olla, että jättää teipit hyllyyn ja lähtee vaikka reippaalle kävelylenkille raikkaaseen ulkoilmaan. Liikunnan terveyshyödyistä on runsaasti tutkimusnäyttöä.
Kirjallinen lähde
[1] Aho, H., Kalso, E., Haanpää, M., Hamunen, K., Kontinen, V., & Vainio, A. (2018). Kipu (4., uudistettu painos.). Kustannus Oy Duodecim

Jari Vuorijoki
Kirjoittaja on kriittinen, analyyttinen pohdiskelija, joka opiskelee fysioterapiaa Turussa. Kirjoittajan lempiharrastuksia ovat pyöräily ja kestävyysjuoksu. Harjoittelu on vuosien varrella painottunut joko juoksuun tai pyöräilyyn. Kuntosalillakin tulee käytyä. Liikunnan terveysvaikutuksista kirjoittajalla on ihan omakohtaista kokemusta.
LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA