Hyvä, paha e-pilleri – tulisiko suositun ehkäisyvalmisteen sivuvaikutuksista huolestua?

Teksti: Maija Kärkkäinen | Kuva: Kuva: cottonbro palvelusta Pexels

Kohusta toiseen kulkenut e-pilleri säilyttää asemansa Suomen suosituimpana. Miesten ehkäisypillerin kehitys voi tulevaisuudessa tuoda hormonaalisen ehkäisyn yhä useamman parin saataville.

E-pilleri on suosituin hormonaalinen ehkäisymenetelmä Suomessa. Pilleri kuuluu yhdistelmäehkäisyvalmisteisiin, jotka sisältävät estrogeeniä sekä keltarauhashormonia. Niihin lukeutuvat lisäksi iholle kiinnitettävä ehkäisylaastari ja emättimeen asetettava ehkäisyrengas. (1)

Markkinoilla on myös useita muita ehkäisyvalmisteita – hormonaalisia ja hormonittomia sekä lyhyt- ja pitkävaikutteisia.

Pitkäaikaisten menetelmien suosio on viime vuosina kasvanut, ja yhä nuoremmat ovat alkaneet käyttää kierukkaehkäisyä. Syynä voivat olla e-pillerien koetut tai pelätyt haittavaikutukset, mutta myös esimerkiksi pitkäkestoisen ehkäisyn vaivattomuus verrattuna lyhytvaikutteiseen pilleriin, joka tulee muistaa ottaa kuukauden jokaisena päivänä.

Pitkäaikainen ehkäisy voi houkutella erityisesti tarkan markan käyttäjää: vaikka ehkäisypilleripaketti on huokea kertaostos, kasvavat kokonaiskulut ostos ostokselta.

Yhdistelmäehkäisyä haastavat lisäksi minipillerit ja hormonikierukka, jotka eivät sisällä veritulpalle altistavaa estrogeeniä. (2) Niissä on pelkästään synteettistä progestiinihormonia, jonka esikuva on erityisesti kuukautiskierron loppuvaiheilla kehossa vaikuttava luonnon keltarauhashormoni. (3) Progestiiniehkäisy muun muassa muuttaa kohdunkaulan liman koostumusta ja estää munasolun irtoamista, ja näin se ehkäisee ei-toivottua raskautta.

Löytyykö hormoneja välttävälle tehokkaita menetelmiä?

E-pillereihin, hormonaaliseen ehkäisyyn ja lääkkeisiin yleensä liittyy aina mahdollisia sivuvaikutuksia. Yhdistelmäehkäisyn käyttäjillä esiintyy yleisimmin vuotohäiriöitä ja esimerkiksi päänsärkyä, rintojen arkuutta sekä pahoinvoinnin tunteita. Suurin osa sivuvaikutuksista helpottaa ajan myötä tai viimeistään valmistetta vaihtamalla. (4)

Avainsana onkin riskien suhteuttaminen. Millaisia ehkäisyn sivuvaikutuksia olen valmis kokemaan, jotta voin välttyä ei-toivotulta raskaudelta?

Keholle ja mielelle hellävaraista raskaudenehkäisyä on etsitty hormonittomista vaihtoehdoista, joihin ei liity sukupuolihormonien aiheuttamia sivuvaikutuksia. Hormoniton ehkäisy saattaa tuntua houkuttelevalle vaihtoehdolle etenkin silloin, kun aiemmista hormonivalmisteista on seurannut esimerkiksi ihon, painon tai mielialan pulmia.

Hormonien välttely voi olla myös arvovalinta. Silloin on erityisen tärkeää varmistaa, että menetelmä on oikeasti todettu luotettavaksi. Mikäli raskaus ei kerta kaikkiaan sovi omaan elämäntilanteeseen, on vaihtoehtoihin syytä perehtyä kriittisesti.

Hormonittoman ehkäisyn sivuvaikutukset ja ehkäisyteho vaihtelevat, ja niistä varmimmat keinot ovat sterilisaatio, kuparikierukka ja kondomi. Näistä kuparikierukka ehkäisee raskautta jopa ehkäisypillerejä luotettavammin: kun ehkäisypillerejä käyttävästä sadasta naisesta tulee raskaaksi vuoden aikana korkeintaan kaksi, pettää hormoniton kuparikierukkaehkäisy alle yhdellä tuhannesta.

Suuri ero selittyy ennen kaikkea inhimillisillä virheillä. Joskus muisti pettää, ja pilleri jää ottamatta.

Kuparikierukka ei kuitenkaan soville kaikille. Se tekee monen kuukautisista kivuliaammat, runsaammat ja pidemmät. 

Kondomin ehkäisyteho on usein heikompi kuin hormoniehkäisyllä, sillä kömmähdykset sen käytössä ovat yleisiä. Mikäli kondomi on ainoa käytössä oleva ehkäisymenetelmä, 2–15 käyttäjää sadasta tulee raskaaksi vuoden aikana. Monet muut hormonittomat ehkäisymenetelmät voivat pettää pahimmillaan useammalla kuin yhdellä viidestä, eikä niitä suositella, mikäli raskauden mahdollisuus on täysi kauhistus. Esimerkiksi keskeytetyssä yhdynnässä, jossa mies vetää siittimen ulos ennen siemensyöksyä, raskaaksi tulee vuodessa 4–27 paria sadasta. (5)

Markkinoilla on myös ehkäisytietokoneita, joiden teho perustuu päivittäiseen ruumiinlämmön seurantaan. Menetelmän luotettavuutta kuvaava luku on 0,4–24 raskautta sataa kohden vuodessa, eli sen ehkäisyteho vaihtelee voimakkaasti eri ihmisillä ja eri elämäntilanteissa. (6)

Rytmimenetelmä sen sijaan tarkoittaa, että yhdyntää harjoitetaan vain niin sanottuina varmoina päivinä, kun raskaaksi tulon mahdollisuuden uskotaan olevan olematon. Vastaava luku menetelmälle on 3–25. (7)

Veritulppariski huomioidaan jo ehkäisyä valitessa

E-pillerien vakavammista sivuvaikutuksista veritulppariski on noussut jälleen keskusteluun koronapandemian vuoksi. Mediassa on syystäkin ihmetelty, kuinka uusi koronavirusrokote hyllytetään väliaikaisesti tukosriskin takia, mutta veritulpalle altistavaa, arkipäiväistä ehkäisypilleriä käyttävät maailmanlaajuisesti yhä miljoonat ihmiset.

Hormoniehkäisy vaikuttaa naishormonien pitoisuuteen elimistössä, mistä seuraa muutoksia myös veren hyytymisjärjestelmän toiminnassa. E-pillereissä ja esimerkiksi ehkäisylaastarissa käytetyn estrogeenin on todettu altistavan verisuonitukoksille erityisesti ehkäisyn alkuvaiheessa, mutta riski saada veritulppa on yhä pienempi kuin esimerkiksi raskauden aikana. (8)

Veritulppa syntyy laskimoon tai valtimoon, kun veri hyytyy suonen täyttäväksi möykyksi. Laskimotukos syntyy useimmiten alaraajoihin aiheuttaen kipua ja turvotusta. Joskus hyytymä tai siitä irronnut kappale voi lisäksi irrota verisuonen seinämästä ja kulkeutua verenkierron mukana keuhkoihin, jolloin kyseessä on jopa henkeä uhkaava keuhkoveritulppa. Veritulpan taustalla on usein yksi tai useampi riskitekijä, kuten tupakointi, ylipaino tai perinnöllinen alttius – tai juurikin yhdistelmäehkäisyn käyttö. (9, 10)

Tämä yhdistelmäehkäisyn erittäin harvinainen sivuvaikutus otetaan onneksi huomioon jo ehkäisymenetelmää valitessa. Yhdistelmäehkäisyvalmisteita ei määrätä kohonneen verisuonitukosriskin takia esimerkiksi aurallisesta migreenistä kärsivälle, vaan tällöin kyseeseen tulee jokin toinen hormonaalinen tai hormoniton ehkäisymenetelmä. Myös ehkäisypillerivalmisteen pakkausseloste ohjeistaa käyttäjää hakeutumaan hoitoon välittömästi, mikäli verisuonitukoksen oireita ilmenee. 

Estrogeeniä sisältävän ehkäisyn, kuten ehkäisypillereitä tai ehkäisylaastaria käyttävän naisen riski saada veritulppa vuoden aikana on 0,06–0,12 prosenttia. Se tarkoittaa, että vuosittain tukoksen saa 5–12 käyttäjää kymmenestätuhannesta. Mikäli lisääntymisiässä oleva nainen ei käytä yhdistelmäehkäisyä, on tukoksen todennäköisyys hieman pienempi, noin kaksi kymmenestätuhannesta. (11, 12)

Astra Zenecan uuden koronavirusrokotteen veritulppariskistä on puhuttu paljon, vaikka tukoksen vaara on monin verroin pienempi kuin yhdistelmäehkäisyllä. Euroopan lääkeviraston EMA:n arvion mukaan veren hyytymishäiriö on rokotteen erittäin harvinainen haittavaikutus, jonka kokee keskimäärin yksi sadastatuhannesta. 

On luonnollista, että uusi rokote herättää voimakkaampia tunteita kuin vuosikymmeniä käytössä ollut, runsaasti tutkittu e-pilleri. Asiantuntijat ovat silti päätyneet molempien kohdalla samaan lopputulokseen: kun katsotaan suurta joukkoa ihmisiä, valmisteen hyödyt peittoavat sen haitat.

Tulevaisuus mietityttää ehkäisypillerin käyttäjää

Yksi e-pillerin käyttäjien yleisistä huolenaiheista on lisäksi se, onko raskaaksi tulo vaikeampaa pillerien lopettamisen jälkeen. Vuonna 2018 julkaistussa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa analysoitiin 22 tutkimusta, joihin oli osallistunut yhteensä yli 14 800 ehkäisyn lopettanutta naista. 

Koska yhdistelmäehkäisyn hormonit viipyvät kehossa vielä hetken käytön lopettamisen jälkeen, voi ehkäisypillerien käyttäjän olla vaikeampi tulla raskaaksi vielä kolme kuukautta lopettamisesta. Jo vuoden jälkeen mahdollisuudet ovat kuitenkin miltei yhtäläiset ei-käyttäjien kanssa, kahdesta vuodesta puhumattakaan.

Tutkimusten mukaan myös ehkäisypillerien pidempiaikainen käyttö on turvallista hedelmällisyydelle. Kiinnostavinta oli kuitenkin, että raskaaksi tulo ei nopeudu, vaikka nainen olisi käyttänyt e-pillereiden sijasta täysin hormonitonta kuparikierukkaehkäisyä. 

Varhaiset ehkäisypillerivalmisteet sen sijaan sisälsivät suuren annoksen estrogeeniä. Niinpä vanhoihin valmisteisiin liittyi todellinen huoli hedelmällisyyden heikkenemisestä, vaikka sama uhka ei uudempiin, matalaestrogeenisiin valmisteisiin enää päde. 

Yhdistelmäehkäisyvalmisteista apua myös sairauksiin

Yhdistelmäehkäisyvalmisteita määrätään raskaudenehkäisyn lisäksi lukuisiin oireisiin ja sairauksiin. E-pillerit vähentävät suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan muun muassa kuukautiskipuja, vuodon määrää sekä kuukautisia edeltävää PMS-oireilua. Samanlainen vaikutus on muilla yhdistelmäehkäisyvalmisteilla, kuten ehkäisylaastarilla ja -renkaalla. 

Hormonaalinen ehkäisy vaikuttaa myös ihon kuntoon. Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden sisältämä estrogeeni vähentää tutkitusti paitsi ihon rasvoittumista myös aknea. Minipillereillä ja hormonikierukalla saattaa sen sijaan olla päinvastainen vaikutus, sillä niiden sisältämä progestiinihormoni toimii kehossa osin mieshormonin lailla.

Lisäksi moni ihmettelee, kuinka aiemmin hyväihoiselle voi e-pillerien lopettamisen seurauksena puhjeta akne. E-pillerien ”lopetusoireista” ei kuitenkaan ole juuri tutkimusnäyttöä, mutta ilmiötä voi pohtia yleisellä tasolla.

Mikäli pillerin käyttö loppuu vuosien käytön jälkeen, saattaa käyttäjälle puhjeta käyttövuosien aikana aikuisiän akne. Koska yhdistelmäehkäisy vähentää tutkitusti aknea, voi oireilu tulla esiin vasta hormonien vaikutuksen loppuessa. Oireet eivät tällöin johdu e-pillerien käytöstä, vaan ihosairaudesta, joiden oireita pilleri oli tosiasiassa lievittänyt.

Tutkittu tieto osoittaa, että e-pilleri tepsii myös kroonisiin naistentauteihin, kuten munasarjojen monirakkulahäiriöön ja kipusairaus endometrioosiin.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS on naisten yleisin hormonihäiriö. PCOS-häiriöstä kärsivällä kuukautiskierto voi olla epäsäännöllinen ja raskaaksi tulo vaikeaa, ja lisäksi naisella saattaa esiintyä liiallista karvoitusta. Oireyhtymää hoidetaan yleisimmin yhdistelmäehkäisypillereillä, jotka tasapainottavat kohonnutta veren mieshormonipitoisuutta.

Pilleri esimerkiksi auttaa säännöllistämään PCOS-häiriöstä kärsivän epäsäännöllistä kuukautiskiertoa. Silti myös terveelliset elintavat ja painonpudotus voivat helpottaa taudin oireita tasaamalla veren mieshormonipitoisuutta ja parantamalla hedelmällisyyttä, mikäli ylipainoa on kertynyt. (13)

Alidiagnosoidun naistentaudin, endometrioosin ensioire on usein kovat kuukautiskivut. Sairaudessa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kehossa siellä, missä sen ei kuuluisi olla, yleisimmin kohdun ja munasarjojen lähettyvillä. (14)

Yhdistelmäehkäisypillerien sisältämien hormonien on todettu vähentävän tulehdusta ja kutistavan taudin oireita aiheuttavia endometrioosipesäkkeitä. Ne tuovat helpotusta sairauden kipuoireisiin ja parantavat elämänlaatua vähintään kahdella kolmesta. (15)

Miesten e-pilleri haastaa lääketiedettä ja yhteiskuntaa

Kaikki eivät löydä nykyisistä ehkäisykeinoista itselleen tai kumppanilleen sopivaa ja turvallista vaihtoehtoa. Lisäksi esimerkiksi sterilisaatiota, hedelmättömyyteen johtavaa lääketieteellistä toimenpidettä säätelee tiukka laki, joka estää usein lapsettoman nuoren aikuisen pääsyn operaatioon.

Kondomia sekä vasektomiaa eli miehen sterilisaatiota on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehitelty ja hienosäädetty. Markkinoilla ei silti yhä ole yhtäkään hormonaalista ehkäisyvalmistetta miehille. Taustalla miesten hormonaalisen ehkäisyn tutkimus kuitenkin edistyy.

Jo vuosikymmeniä sitten huomattiin, että päivittäin annetut suuriannoksiset testosteronipistokset lamaavat miehen oman siittiöntuotannon. Havainnosta tuli myöhemmin miesten hormonaalisen ehkäisyn tutkimuksen perusta. 

Vuoteen 2020 mennessä miesten ehkäisyvalmistekandidaatit ovat jo edenneet tutkimuksiin, jossa heterosuhteessa elävät parit käyttävät valmistetta ainoana ehkäisymenetelmänään. Tutkijat ovat testanneet ehkäisyyn niin puhdasta testosteronia kuin testosteronin ja keltarauhashormonin yhdistelmää, jonka uskotaan aiheuttavan vähemmän mieshormoniin liittyviä haittavaikutuksia. (16)

Nykyään tiedetään, että testosteroni vaikuttaa aivolisäkkeen, hypotalamuksen ja kivesten yhteispeliin, jota kutsutaan negatiiviseksi palautesäätelyksi. Kun veressä kiertävän mieshormonin määrä nousee esimerkiksi testosteronilääkityksen tuloksena, tapahtuu kummia: sekä kehon oma testosteronintuotanto että siittiöntuotanto lamaantuvat. Seurauksena ei kuitenkaan ole naisellisiksi muuttuneita mieskehoja, vaan mahdollisen ehkäisypillerin sisältämä mieshormoni vaikuttaa yhä muualla elimistössä esimerkiksi libidoa ja lihasmassaa ylläpitäen. (17)

Uuden lääkevalmisteen laskeminen markkinoille on aina riski. Siinä missä monen sairauden hoitoon tarkoitetun lääkkeen suosio voidaan kuitenkin ennustaa tautitilastoista, ei kukaan osaa arvioida, kuinka moni mies todella ryhtyy hormonaalisen ehkäisyn käyttäjäksi. Jos valmisteesta tulee menestys, voi sen lanseeraus aikaisintaan 2030-luvulla muuttaa kokonaista raskaudenehkäisyn kulttuuria.

Maija Kärkkäinen

Kirjoittaja opiskelee lääketiedettä Kuopiossa. Hän on medisiinari, koska tarvitsee lämpöä, vivahteita ja ihmisiä elämäänsä. Vapaa-ajallaan kirjoittaja ei siivoa, tee kotiläksyjä tai käytä herätyskelloa, mutta seuraa taukoamatta yhteiskunnallista keskustelua lääketieteestä ja sen ulkopuolelta. Hän harrastaa sirkusta ja haaveilee, että jokainen löytää itselle sopivan tavan liikkua.

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA