Tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan.
Mitä sanovat tutkimukset: voiko lihaa enää syödä pelkäämättä syöpää?
Jaa somessa:
Aiheuttaako lihansyönti syöpää?
01.03.2019ravitsemusruokasyöpä
Tämä artikkeli tuotettiin Kansanvalistusseuran Medialukutaitoa terveydestä -projektissa. Projektiin saatiin rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksesta medialukutaidon edistämiseen.
Teksti: Elias Mokkala & Matias Knuuti
Punaisen ja prosessoidun lihan syönti on yhteydessä kohonneeseen paksu- ja peräsuolisyöpäriskiin. Onko lihansyönnin osuutta syöpien synnyssä kuitenkin uutisissa liioiteltu?
Uutisointi lihansyönnin yhteydestä syöpään vilkastui pari vuotta sitten. Taustalla oli maailman terveysjärjestö WHO:n linjaus vuodelta 2015, jossa prosessoitu liha nostettiin korkeimpaan syöpää aiheuttavien aineiden riskiluokkaan tupakan ja 118 muun aineen rinnalle.
Uutisointia seurasi kiivas julkinen keskustelu lihansyönnin haittavaikutuksista, eikä kohuotsikoilta vältytty. ”Lihansyönti aiheuttaa tutkimusten mukaan syöpää.” ”Lihansyönti on jopa yhtä vaarallista kuin tupakointi.”
Näin raskaat väitteet kuulostavat vakavilta. Sanovatko tutkimukset todella näin?
Mitä lihansyönnin yhteydestä syöpiin tiedetään?
Lihansyönnin vaikutuksista ruoansulatuskanavien syöpien syntyyn löytyy runsaasti tutkimuksia. Näissä on todettu yhteyksiä lihatuotteiden, erityisesti punaisen ja prosessoidun lihan käytön ja erilaisten ruoansulatuskanavan syöpien välillä.
Punaista lihaa ovat esimerkiksi naudan, karitsan, porsaan, hevosen ja vuohen liha sekä jauhelihat, ei siis esimerkiksi kana tai kala. Prosessoidulla lihalla taas tarkoitetaan lihatuotteita, joita on käsitelty suolalla, savustamalla ja muilla lisäaineilla. Prosessoituja lihatuotteita ovat useimmiten porsaasta ja naudasta valmistetut kinkut, pekoni, makkarat, meetvursti ja maksamakkara.
Ihan pienestä huolenaiheesta ei ole kyse. Ruoansulatuskanavan syövät ovat rinta- ja eturauhassyövän jälkeen suomalaisten yleisimpiä syöpätauteja. Näihin sairastuu vuosittain arviolta viisituhatta suomalaista.
Ruoansulatuskanavan syövistä yleisimpiä ovat paksu- ja peräsuolen syövät. Muita melko yleisiä ruoansulatuskanavan syöpätauteja ovat ruokatorven syövät, mahasyövät ja ohutsuolen syövät.
Millaisia tuloksia tutkimuksissa on saatu?
Tutkimuksissa on havaittu ruoansulatuskanavan syöpien ja punaisen sekä prosessoidun lihansyönnin välinen yhteys. Näyttö vaihtelee syöpätyyppien mukaan.
| Näytön aste | Paksu- ja peräsuolen syöpä | Ruokatorven syöpä | Mahasyöpä | Ohutsuolen syöpä |
| Melko varma | x | |||
| Epävarma | x | x | ||
| Riittämätön | x |
Vahvinta näyttöä on siitä, että punaisen ja prosessoidun lihan syöminen on yhteydessä paksu- ja peräsuolisyöpäriskin suurenemiseen. Maailman syöpätutkimusjärjestön, WCRF:n Continuous Upate -projektin tutkimuksessa on saatu jopa laskettua konkreettisia grammamääriä lihaa ja suhteutettua ne syöpäriskiin.
Esimerkiksi nauttimalla päivässä 100 grammaa enemmän punaista tai prosessoitua lihaa, nousee paksu- ja peräsuolen riski 12 prosentilla. Määrä vastaa esimerkiksi keskikokoista grillimakkaraa.
Punaisen ja prosessoidun lihan runsas käyttö on tutkimuksissa ollut myös yhteydessä ruokatorven syöpään ja mahasyöpään. Tästä aiheesta on vähemmän tutkimuksia ja ne ovat heikkolaatuisempia, joten näyttö on epävarmempaa.
Ohutsuolisyövän esiintymisen ja runsaan lihan syönnin välisestä yhteydestä ei ole riittävää tutkimustietoa, sillä vain muutamia tutkimuksia on tehty.
Mitä yhteys kohonneeseen syöpäriskiin tarkoittaa?
Vaikka punaista ja prosessoitua lihaa syövillä on kohonnut riski sairastua tiettyihin syöpiin, nämä lihatyypit eivät automaattisesti aiheutta näitä syöpiä. Yhteydet ovat tilastollisia, eivät syy-seurausyhteyksiä.
Ravitsemustutkimuksissa on runsaasti sekoittavia tekijöitä, sillä erilaiset ruokailutavat liittyvät myös moniin muihin riskitekijöihin ja elintapoihin. Yksittäisen ruoka-aineen vaikutusta on vaikea erottaa kokonaisuudesta.
Jotta syy-yhteys voitaisiin osoittaa, tarvitsisi lihasta löytää jokin syöpää aiheuttava mekanismi. Tällaista mekanismia ei ole ainakaan vielä löydetty.
Syy-yhteys saataisiin selville myös tekemällä tutkimus, jossa ihmiset satunnaistettaisiin runsaasti ja vähän punaista ja prosessoitua lihaa käyttäviin ja heitä seurattaisiin pidempi aika. Ymmärrettävästi tällainen tutkimus on vaikea toteuttaa.
Millaiset asiat yleensä aiheuttavat syöpää?
Syöpä syntyy siten, että elimistöön syntyy hallitsemattomasti jakautuvia soluja, jotka lopulta muodostavat syöpäkasvaimen. Tämä kasvaa elimistössä ja häiritsee sen normaalia toimintaa.
Syöpään sairastuminen on monimutkainen prosessi, johon liittyy monien riskitekijöiden yhtäaikainen vaikutus. Jotta solu alkaisi jakaantua hallitsemattomasti, on sen ohjelmoinnissa eli DNA:ssa oltava useita virheitä. Jotkin virheet ovat perinnöllisiä, useimmat kuitenkin kertyvät elämän aikana: näitä sanotaan mutaatioiksi.
Tärkein mutaatioiden lähde ovat itsestään tapahtuvat eli spontaanit mutaatiot, joita kertyy elämän mittaan. Siksi tärkein syövän riskitekijä on ikä.
Lisäksi on olemassa mutaatioita aiheuttavia ympäristötekijöitä. Näistä tärkeimpiä ovat säteily ja mutaatioita aiheuttavat aineet.
Mutaatioiden kautta syöpää aiheuttavia aineita kutsutaan karsinogeeneiksi. Esimerkiksi tupakointi lisää keuhkosyövän riskiä nimenomaan tupakansavun sisältämien karsinogeenien välityksellä.
Todellisuudessa syöpien syntyyn vaikuttavat monet riskitekijät, joihin joidenkin lihatyyppien runsas kulutus näyttää lukeutuvan.
Onko liha siis karsinogeenistä?
Nykytiedon valossa yleisesti hyväksytyimmät teoriat punaisen ja prosessoidun lihan syöpää aiheuttavista mekanismeista liittyvät näiden lihojen sisältämiin karsinogeeneihin.
Esimerkiksi ruokaa kuumennettaessa, savustettaessa tai grillattaessa syntyvät polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ja heterosykliset amiinit (HCA) ovat karsinogeenejä. Lisäksi punaisen lihan sisältämän raudan (hemiraudan) hemimolekyyliä on epäilty karsinogeeniseksi.
Jotkin prosessoidut lihat sisältävät nitriittiä, jota on arvioitu karsinogeeniksi.
Tutkimusten perusteella punaisen ja prosessoidun lihan sisältämät karsinogeenit voivat vaikuttaa syöpäriskiin, mutta niiden osuudesta on toistaiseksi riittämättömästi näyttöä.
Onko liha yhtä vaarallista kuin tupakka?
Kun WHO nosti prosessoidun lihan tupakan kanssa samaan riskiluokkaan, se sai monet toimittajat vertaamaan lihansyönnin haittoja tupakan terveyshaittoihin. Vaikka näyttöä lihansyönnin yhteydestä syöpäriskiin onkin, vertailu on silti harhaanjohtavaa.
Amerikkalaistilaston mukaan riski sairastua ja kuolla paksu- ja peräsuolen syöpään on elinaikana 2.22 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että näihin syöpiin sairastuu elinaikanaan noin joka 45. ihminen. Luku vastaa noin yhtä sairastunutta täyttä bussilastillista kohti.
Punaisen ja prosessoidun lihan syöminen sata grammaa päivässä lisää tätä riskiä 12 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan ole suinkaan mikään yksinkertainen yhteenlasku. Elinikäinen riski kuolla paksu- ja peräsuolen syöpään on siis näillä punaisen ja prosessoidun lihan syöjillä 2.22 prosentin sijaan 2.49 prosenttia. Siten keskimäärin joka 40. runsaasti lihaa syövä sairastuu syöpään.
Yhden ainoan tupakan polttaminen aiheuttaa arviolta yhden miljoonasosan kuolemanriskin. Tästä laskettuna henkilöllä, joka sauhuttelee askin päivässä neljän ja puolen kuukauden ajan on yhtä suuressa kuolemanvaarassa kuin henkilö joka popsii grillimakkaran päivässä vuosikymmenien ajan.
Sama kuolemanriski aiheutuu myös muun muassa ajamalla autoa 267 000 kilometriä eli lähes seitsemän kertaa maapallon ympäri tai hyppäämällä 334 laskuvarjohyppyä.
Lihansyönnin vähentäminen hyödyllistä
Tuoreimman tutkimustiedon mukaan prosessoitu ja punainen liha näyttävät todella olevan yhteydessä lisääntyneeseen syöpäriskiin, ainakin paksu- ja peräsuolisyövissä.
Uutisoinnissa on kuitenkin oiottu mutkia esimerkiksi väittämällä, että lihansyönti yksiselitteisesti aiheuttaa syöpää sekä vertaamalla riskiä tupakointiin.
On hyvä pitää mielessä, että tutkimuksissa havaittu yhteys ei ole sama asia kuin syy-seuraussuhde ja että lihan syöpää aiheuttama mekanismi on epäselvä. Terveyshaitat ovat lisäksi tupakointiin verrattuna vähäiset.
Punaista ja prosessoitua lihaa ei siis tarvitse syöpäriskin vuoksi jättää lautaselta, ainakaan kokonaan. Huomionarvoisia ovat kuitenkin muut terveysriskit, tärkeimpänä esimerkkinä runsas tyydyttyneiden rasvojen saanti. Ruokaviraston suosituksissa kehotetaankin vähentämään punaisen ja prosessoidun lihan syömistä.
Lihansyöntiin liittyy terveysnäkökulman lisäksi ekologisia ja eettisiä näkökulmia. Liha on energian- tai proteiininlähteenä varsin epäekologinen valinta, sillä lihantuotanto on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen lähteistä. Lihansyönnin vähentäminen on ennen kaikkea ympäristöteko.
Elias Mokkala
Kirjoittaja on aloittanut lääketieteen opinnot 2014 ja on molekyylilääketieteen tohtorikoulutettava. Toimii Vastalääke.fi -nettisivuston päätoimittajana. Kiinnostunut kehittämään lääkärien ja potilaiden välistä vuorovaikutusta. ”Vaikeinta potilastyössä on vastavuoroinen ja ymmärrettävä viestintä: hoitotilanteen onnistuminen riippuu suurelta osin viestinnän onnistumisesta.”
LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA
Matias Knuuti
Kirjoittaja on 21-vuotias lääketieteen kandidaatti Turun yliopistosta, joka on kiinnostunut tutkimuksesta ja haluaa oppia puhumaan lääketieteestä kansantajuisesti. "Mottoni on, että koskaan ei ole liian myöhäistä. Aloitin trumpetinsoitonkin vasta 20-vuotiaana.”
LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA
Hei nuoret kollegat!
IARC:n kannanotto on päinvastainen kuin päätelmänne: ”– (punaisen lihan/lihajalosteiden ja syövän välillä) tutkimuksissa havaittu yhteys ei ole sama asia kuin syy-seuraussuhde ja että lihan syöpää aiheuttama mekanismi on epäselvä.” WHO:n alaisen IARC (International Agency for Research on Cancer) – syöpätyöryhmän mukaan lihajalosteet ja punainen liha lisäävät syöpäriskiä ihmisellä. 10 maasta koottu 22 tutkijan ryhmä tukeutui v. 2015 johtopäätöksessään massiiviseen määrään tieteellistä näyttöä. Mukana oli yli 800 väestötutkimusta.
Sekä lihajalosteiden että punaisen lihan syöpää aiheuttavat mekanismit katsottiin luotettavasti selvitetyiksi. Annosvasteinen syy-seuraussuhde prosessoidun lihan osalta todettiin varmaksi (karsinogeeniluokka I) ja punaisen lihan osalta todennäköiseksi (lk 2A). WHO:n määritelmä punaiselle lihalle on nisäkkäiden tuore tai pakastettu, mahdollisesti pilkottu lihaskudos, sisäelimet ja/tai veri, joihin ei ole lisätty suolaa tai muita säilyvyyttä tai makua parantavia ainesosia. IARC mukaan em. prosessoimatonkin punainen liha todennäköisesti nostaa paksu- ja peräsuolisyövän riskiä annosvasteisesti, +17% jokaista 100 g/pv kohden (RR 1.17, 95% CI: 1.05–1.31).
Lihajalosteiksi WHO määrittelee nisäkkäiden ja lintujen lihan, sisäelimet ja veren, jos niitä on käsitelty suolaamalla tms. maun ja/tai säilyvyyden parantamiseksi. Kaikki lihaleikkeleet ovat prosessoitua lihaa – myös ne, joissa on Sydänmerkki. Jokaista päivittäistä 50 g lihajalosteannosta kohden paksu- ja peräsuoliriski nousi +18% (RR 1.18, 95% CI: 1.10–1.28). Vertailuksi: Vv. 1951-61 tutkittujen, 70-vuotiainakin tupakointia jatkaneiden lääkäreiden mahdollisuus selvitä 90-vuotiaiksi oli ”vain” 17% pienempi kuin ikäistensä aina savuttomina pysyneiden kollegojensa.
Lihajalosteet sisältävät N-nitrosoyhdisteitä (NOC), joille alle 10 -vuotiaat lapset ovat erityisen herkkiä. Hanakan imeytyvyytensä takia ”hyvälaatuiseksi” usein mainittu eläinperäinen veri- eli hemirauta lisää haitallisten nitrosamiinien syntyä ihmisen ruuansulatuskanavassa. Lihan (ja kalan) kypsennyksessä syntyy heterosyklisiä amiineja (HAA). Grillaaminen, savustaminen ja liekittäminen tuottavat polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH). IARC on luokittanut useita NOC- ja PAH -yhdisteitä luokan I karsinogeeneiksi ja useita HAA -yhdisteitä luokan 2A/2B -karsinogeeneiksi.
”Olisi epäkäytännöllistä kieltää näitä ruokia vain siksi, että ne sisältävät syöpää aiheuttavia ainesosia.” Lausunnon antanut Hong Kongin ruokaturvallisuusvirasto muistuttaa, että nitriitti hidastaa bakteerien kasvua lihassa ja (niiden mahdollisesti sisältämien) Clostridium botulinum -bakteerien kykyä tuottaa myrkkyjä. PAH-yhdisteitä tuottava savustaminen hillitsee eläinrasvan härskiintymistä. WHO:n jo v. 1993 luokan I karsinogeeneiksi luokittamat kuivattu turska ja kuivaliha säilyvät syömäkelpoisina vuosia.
Viittaamanne Yhdysvaltain Syöpätutkimusjärjestön (WCRF-AICR) raportin päivittäjät havaitsivat jokaisen päivittäisen 10 g kuituannoksen yhdistyvän – 7% vähäisempään paksu- ja peräsuolisyöpäriskiin (RR per 10 g/day dietary fibre = 0.93, 95% CI = 0.87–1.00, 72%, ph < 0.001). Missään eläinperäisessä ravinnossa ei ole kuitua. Lihansyönti yhdistyykin (myös) syöpäriskiä kasvattavaan ylipainoon – sen merkitys oli vakioimalla ”hyvitetty” suurimmassa osassa raporttiin otetuista tutkimuksista.
Em. analyysissä Euroopassa tehtyjä tutkimuksia oli punaisen lihan osalta 6, lihajalosteiden osalta 4, ja näiden yhteisriskiä kartoittavia 3 kpl. Niissä jokainen 100 g päivittäinen annos punaista lihaa yhdistyi + 20% suurempaan paksu- ja peräsuolisyövän riskiin (RR 1.20, CI 1.05-1.37, I2 11%). Jokainen 50 g annos lihajalosteita/pv yhdistyi +13% kohonneeseen riskiin (RR 1.13, CI 1.03-1.24, I2 0%). Punaisen lihan ja lihajalosteiden yhteenlaskettu kulutus kutakin 100 g kohden yhdistyi +26% suurempaan paksusuolisyövän (RR 1.26, CI 1.07-1.48, I2 -), ja +23% suurempaan peräsuolisyövän (RR 1.23, CI 1.01-1.50, I2 0%) riskiin. Tavalla, jonka ymmärtämiseen tilastomatemaattiset taitoni eivät riitä, em. syöpäriskit yhdistäen tutkijat päätyivät tulokseen +9% /100 g (RR 1.01-1.17, I2 0%).
WHO:n IARC ja Maailman Syöpätutkimusjärjestön (WCRF) yhdysvaltalaisjäsen (AICR=American Institute of Cancer Research) ovat eri organisaatioita. Jälkimmäinen kutsuu yrityksiä ja järjestöjä yhteistyöhön mm. näin: ”Ultimately, your benefits will be customised to suit your unique marketing and business priorities, and shaped to best recognize your brand and philosophy.” AICR sponsori SuperKidsNutrition ehdottaa aamiaiseksi mm. chorizomakkaralla täytettyä tacoa. Sen yhteistyökumppani Campbell puolestaan toteaa sivustollaan: ”Nothing compares with the juicy delicious flavor of beef.” Kyse ei ole salaliitosta, vaan osapuolia hyödyttävästä avoimesta yhteistyöstä, josta ei koidu tutkijoille sidonnaisuusongelmaa.
Suomessa paksu- ja peräsuolisyöpään sairastuu vuosittain yli 3300 hlöä. Heistä viidennes menehtyy ensimmäisenä vuotena ja kolmannes 5 vuoden sisällä diagnoosista. Kasviperäisiä proteiininlähteitä suosivalla runsaskuituisella ruokavaliolla suomalaisten sairastuvuutta em. syöpiin voitaisiin vähentää kymmeniä prosentteja! Sivuvaikutuksilta ei tosin voisi välttyä: Kaasuttelua voisi alkuun olla enemmän, kunnes kuidusta kukoistavat hyvät suolistobakteerit pääsisivät niskan päälle. Tutkimusten perusteella muut odotettavissa olevat sivuvaikutukset olisivat mukavampia: Jo joka kolmatta uhkaavat tyypin 2 diabetes ja rasvamaksasairaus saataisiin aisoihin, samoin tulehduksellisten suolistosairauksien vyöry. Munuaisemme kestäisivät pidempään. Yhä harvempi kokisi sydänkohtauksen. SoTe:nkin ennuste paranisi! Korona on näyttänyt mihin kansamme pystyy, kun aiheelliseksi katsoo.
Kannustavin terveisin, Soili Kasanen
Lähteet:
American Institute for Cancer Research (AICR). https://www.aicr.org/support/corporate-partnerships/ (luettu 18.3.2020).
De Angelis, M., Ferrocino, I., Calabrese, F.M. et al. Diet influences the functions of the human intestinal microbiome. Sci Rep 10, 4247 (2020). https://doi.org/10.1038/s41598-020-61192-y. (luettu 28.3.2020).
Bouvard, Véronique and Loomis, Dana and Guyton, Kathryn Z and Grosse, Yann and Ghissassi, Fatiha El and Benbrahim-Tallaa, Lamia and Guha, Neela and Mattock, Heidi and Straif, Kurt and Corpet, Denis Carcinogenicity of consumption of red and processed meat. (2015) The Lancet Oncology, 16 (16). 1599-1600. ISSN 1474-5488. Official URL: https://doi.org/10.1016/S1470-2045(15)00444-1. (luettu 16.3.2020).
Doll R, Peto R, Boreham J, Sutherland I. Mortality in relation to smoking: 50 years' observations on male British doctors. BMJ. 2004 Jun 26;328(7455):1519. doi: 10.1136/bmj.38142.554479.AE. (luettu 26.3.2020.)
IARC Working Group: Red Meat and Processed Meat. IARC Monographs On The Evaluation Of Carcinogenic Risks To Humans. Lyon, France – 2018 Vol 114 (riskiluvut pdf:n sivulla 493). International Agency for Research on Cancer II. Series. ISBN-13 (PDF) 978-832-0180-9. (luettu 25.3.2020).
The InterAct Consortium: Association between dietary meat consumption and incident type 2 diabetes: the EPIC-InterAct study. Diabetologia 2013. Jan;56(1):47-59. https://doi.org/10.1007/s00125-012-2718-7. (luettu 28.3.2020).
Sakkas H, Bozidis P, Touzios C, Kolios D, Athanasiou G, Athanasopoulou E, Gerou I, Gartzonika, C. Nutritional Status and the Influence of the Vegan Diet on the Gut Microbiota and Human Health. Medicina 2020, 56, 88. https://doi.org/10.3390/medicina56020088. (luettu 24.3.2020.)
Suomen Syöpärekisteri v. 2017. https://syoparekisteri.fi/assets/files/2019/10/sy%C3%B6p%C3%A42017_raportti.pdf (luettu 28.3.2020).
Turesky, Robert J. Mechanistic Evidence for Red Meat and Processed Meat Intake and Cancer Risk: A Follow-up on the International Agency for Research on Cancer Evaluation of 2015. CHIMIA International Journal for Chemistry, Volume 72, Number 10, October 2018, pp. 718-724(7). Publisher: Swiss Chemical Society. DOI: https://doi.org/10.2533/chimia.2018.718. (luettu 3.1.2020).
Virtanen, H., Koskinen, T., Voutilainen, S., Mursu, J., Tuomainen, T., Kokko, P., & Virtanen, J. (2017). Intake of different dietary proteins and risk of type 2 diabetes in men: The Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study. British Journal of Nutrition, 117(6), 882-893. doi:10.1017/S0007114517000745. (luettu 22.3.2020).
Vieira, A.R. et al. Foods and beverages and colorectal cancer risk: a systematic review and meta-analysis of cohort studies, an update of the evidence of the WCRF-AICR Continuous Update Project. Annals of Oncology. Aug 2017. Volume 28, Issue 8, 1788 – 1802. (supplementary Table S1) DOI: https://doi.org/10.1093/annonc/mdx171 (luettu 27.3.2020).
Yau A, Scientific Officer/ Risk Assessment Section, Centre for Food Safety: Food Safety Focus – Carcinogens in Food. Food Safety Platform 97th Issue, August 2014. https://www.cfs.gov.hk/english/multimedia/multimedia_pub/multimedia_pub_fsf_97_02.html (luettu 18.3.2020).
Hyviä tekstejä tärkeistä aiheista.
Tähän kirjoitukseen oli kuitenkin päässyt livahtamaan muutama virhe kuten Soili Kasanen tuossa edellä toikin jo ilmi. Punainen liha aiheuttaa suolistosyöpiä. Syy-seuraus -suhde on selvä. Myös ainakin osa molekulaarisista mekanismeista on selvillä kuten esim. tuosta Soilin linkkaamasta Carcinogenicity of consumption of red and processed meat -paperista käy ilmi.
Tässä taitavat mennä sairastuvuus ja kuolleisuus paikoitellen hieman sekaisin?
”Amerikkalaistilaston mukaan riski sairastua ja kuolla paksu- ja peräsuolen syöpään on elinaikana 2.22 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että näihin syöpiin sairastuu elinaikanaan noin joka 45. ihminen. Luku vastaa noin yhtä sairastunutta täyttä bussilastillista kohti.
Punaisen ja prosessoidun lihan syöminen sata grammaa päivässä lisää tätä riskiä 12 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan ole suinkaan mikään yksinkertainen yhteenlasku. Elinikäinen riski kuolla paksu- ja peräsuolen syöpään on siis näillä punaisen ja prosessoidun lihan syöjillä 2.22 prosentin sijaan 2.49 prosenttia. Siten keskimäärin joka 40. runsaasti lihaa syövä sairastuu syöpään.”
Pieniä mutta tärkeitä asioita. Korjatkaa ihmeessä.
Hyvää työtä teette!
Kollegiaalisin terveisin, Juha Lempiäinen
Tuossa laskelmassanne sairastuvuus ja kuolleisuus ovat siis sekoittuneet. Ihmettelin tuota vielä tarkemmin ystäväni kanssa.
Olettaen, että paksu- tai peräsuolen syöpään kuolemisen riski kasvaisi punaista tai prosessoitua lihaa 100 g päivittäin syövillä vain 12% (todellisuudessa luku on todennäköisesti selkeästi suurempi), niin syöpään heistä kuolisi 2.49 % eli joka 40. Joka 13. sairastuisi. Eurooppalaisten riski on havaittu selvästi suuremmaksi (kts yst. kollega Kasasen kommentti edellä). Todennäköisesti amerikkalaisten riski on myös vähintään yhtä suuri, sillä suurimmassa osassa WCRF-AICR Update Project – analyysiin otetuista tutkimuksista ei oltu käytetty validoitua ruokakyselyä (FFQ) ja vain yhdessä tutkimuksessa (EPIC) tulokset oli korjattu mittausvirheiden osalta. WHO/IARC tutkijoiden mukaan päivittäinen 100 g käsittelemätöntä punaista lihaa nostaakin paksusuolisyöpäriskiä 17 % ja 100 g lihajalostetta peräti 36%.
Lisäksi liha, muiden eläinperäisten tuotteiden lailla, syrjäyttää lautaselta syöpäriskiä pienentäviä kuitupitoisia ruokia. Ymmärrettävästi WHO ei siis ole voinut asettaa minkäänlaista alinta turvarajaa lihajalosteiden käyttömäärälle. Asiaa voi hyvin verrata tupakointiin. Jo vähäinenkin tupakointi lisää sairastavuutta ja ennenaikaisia kuolemia. Ei voida sanoa, että terveyden kannalta olisi turvallista polttaa yksi tupakka päivässä. Eikä siis myöskään, että terveyden kannalta olisi turvallista syödä yksi makkara päivässä. Kummatkin lisäävät syöpäriskiä.
Siinä missä punaista lihaa ja lihajalosteita kaihtavista, päivittäin ravinnostaan 40 g kuitua saavista arviolta vain 1.6 % (eli joka 21. hlö) sairastuu paksusuolisyöpään, ravitsemussuositusten mukaisesti prosessoitua lihaa 500 g viikoittain kuluttavista joka 12. sairastuu. Sairastuneista joka kolmas menehtyy syöpäänsä viidessä vuodessa. Bussivertausta käyttäen: Lihaisan ja kuituköyhän ruokakulttuurimme aiheuttama lisäkuolleisuus paksusuolisyöpään vastaa kymmentä bussilastillista suomalaisia. Joka vuosi.
Sille, että ravitsemussuosituksiimme lihatuotteet edelleen sisältyvät, ei ole kansanterveydellisiä perusteita. Hyvä että toitte esille myös lihan sisältämän haitallisen kovan rasvan. Verisuonitauti-, diabetes- ja syöpäriskiä (sekä ympäristöä) ajatellen punainen ja prosessoitu liha kannattaisikin ehdottomasti jättää lautaselta kokonaan. Niiden paikan voisivat ottaa palkokasvit (linssit, pavut ja herneet). Ne tarjoaisivat proteiinin, kivennäis- ja hivenaineiden sekä vitamiinien lisäksi myös paljon kaivattua kuitua. Tällainen muutos ruokakulttuurissamme säästäisi vuosittain tuhannet suomalaiset turhalta ennenaikaiselta kuolemalta (ja pienentäisi samalla yhteistä hiilijalanjälkeämme).
Kollegiaalisin terveisin, Juha Lempiäinen
Lähteet:
IARC Working Group: Red Meat and Processed Meat. IARC Monographs On The Evaluation Of Carcinogenic Risks To Humans. Lyon, France – 2018 Vol 114 (riskiluvut pdf:n sivulla 493). International Agency for Research on Cancer II. Series. ISBN 978-92-832-0180-9.
Gardner CD, Hauser ME. Food Revolution. American Journal of Lifestyle Medicine. 2017;11(5):387396. doi:10.1177/1559827617696289.
Vieira, A.R. et al. Foods and beverages and colorectal cancer risk: a systematic review and meta-analysis of cohort studies, an update of the evidence of the WCRF-AICR Continuous Update Project. Annals of Oncology. Aug 2017. Volume 28, Issue 8, 1788 -1802. DOI: https://doi.org/10.1093/annonc/mdx171.
Soili Kasanen,
Kiitos kommentistasi joka oli kattavasti perusteltu. En ole eri mieltä jos asiaa katsotaan tarjoamastasi näkökulmastasi. Näyttöä syöpien lisääntymisen todennäköisyyksistä on kattavasti ja IARC on päättänyt pitää näyttöä riittävänä prosessoidun lihan (luokka I) ja punaisen lihan (IIA) kohdalla. Haluaisin tiivistää vielä juttumme keskeisen viestin sitaattiin jutun viimeisestä kappaleesta: ” Tuoreimman tutkimustiedon mukaan prosessoitu ja punainen liha näyttävät todella olevan yhteydessä lisääntyneeseen syöpäriskiin, ainakin paksu- ja peräsuolisyövissä. ” Lisäksi kehotamme vähentämään punaisen lihan ja prosessoidun lihan syömistä. Toisaalta, tarkastelemme syy-seuraussuhdetta kriittisemmästä näkökulmasta ja väitämme, että syy-seuraussuhde ei ole täysin selvä, eikä verrattavissa esimerkiksi tupakoinnista aiheutuvaan riskiin.
Mikä aiheuttaa näkemyseron kommentissasi esitettyyn näkemykseen, on jutun kriittinen näkökulma syy-seuraussuhteeseen. Lihansyönti ja syöpäriski on hyvä esimerkki siitä mitä vaaditaan syy-seuraus-suhteen todistamiseksi. Meidän juttumme on tässä suhteessa kriittinen ja mielestäni ihan asiallinen. Asian tutkimisessa kysymys on kuitenkin todennäköisyyksistä eli siitä millä todennäköisyydellä punainen ja prosessoitu liha ovat syy-seuraus-suhteessa suolistosyöpiin. Mielestäni asiassa on ja saakin olla painotuseroja sillä sataprosenttista varmuutta ei ole olemassa.
Juho Lempiäinen,
Sinullekin kiitokset kommentista. Vastaan saman kuin Soilelle. Lisäksi kommentoisin noita tupakkalaskelmiamme: ne lienevät jutun heikoin lenkki. Ne ovat toki karkeita ja luvut ovat valitsemamme, eivätkä ne ole tarkoitettu tieteellisesti todisteeksi, lähinnä havainnollistavaksi esimerkiksi. Tästä huolimatta virheet on korjattava jos sellaisia esiintyy ja olet ollut tarkkanäiköinen, nopealta vilkaisulta tuolla lienee päässyt käymään jonkinlainen virhe sairastuvuuden ja kuolleisuuden suhteen. Tämä kohta tarvinnee siis vähintään tarkastaa ja tarvittaessa kirjoittaa uudestaan. Pahoittelen vastauksessa esiintynyttä viivettä.
Kiitos vastauksesta, jota vuoden ehdin vartoa. En ehkä ilmaissut asiaa riittävän selvästi: WHO:n asiantuntijaryhmä on laskenut todennäköisyydet ja osoittanut käsitellyn lihan (mukaanlukien vähärasvaisetkin leikkeleet) olevan yhtä varmasti syöpää aiheuttava kuin tupakka, asbesti tai plutonium. Kyseessä ei ole siis minun näkökulmani vaan WHO:n vedenpitävän varmaksi katsoma näyttö. Syy-yhteyden varmuus ei ole sama asia kuin riskitaso, ja sitä riskitasoa tuossa edellä laskettiin monen henkilön voimin.
Seuraava on oma näkökulmani: Minusta on moraalitonta, että lihajalosteista varoittamisen sijaan niitä voimallisesti markkinoidaan Sydänmerkillä jopa odottaville äideille ja pikkulapsille, vaikka suomalaistutkijatkin ovat havainneet niiden (kuten maidonkin) yhteyden tyypin 1 diabetesriskin kasvuun. Tulokset eivät istu modernin lääke- ja ravitsemustieteen narratiiviin. Vankan näytön (mm. Preview Intervention Study) vastaisesti eläinproteiinia nimitetään edelleen hyvälaatuiseksi.
Jos pää meinaa mennä pyörälle ravitsemusväittämien kanssa, kannattaa miettiä miten mikäkin ruoka-aine tai ruokavalio vaikuttaa
I) solusuojahuntumme eli glykokalyksiin ja eNOS -entsyymin toimintaan ja sitä kautta oman nitromme (typpioksidin) tuotantoon.
II) suoliseinämän soluväliliitosten tiiviyteen
III) endokannabinoidijärjestelmän toimintaan
Kasasen kootut -kotisivullani näistä näyttöön pohjautuvaa tietoa. Vastavalmistuneilta lääkäreiltä olen kuullut, ettei näitä ihmisen fysiologialle ja kansanterveydelle korvaamattoman tärkeitä asioita edelleenkään lääketieteen opetuksessa käydä läpi. Se on surullista ja tulee tavattoman kalliiksi.
Alla olevassa meta-analyysissa päivitys uusimmasta tutkimustiedosta asian suhteen. Lihattomalla ruokavaliolla haimasyövän riski on siis ollut lähes kolmanneksen (-29%) pienempi. Samoin myös suolistosyövän riski on vähäisempi.
Zhao Y, Zhan J, Wang Y, Wang D. The Relationship Between Plant-Based Diet and Risk of Digestive System Cancers: A Meta-Analysis Based on 3,059,009 Subjects. Front Public Health. 2022 Jun 3;10:892153. doi: 10.3389/fpubh.2022.892153.